Uutispoimintoja 11.8.2016

Kesän kuumuus voi olla hengenvaarallista jopa terveelle ihmiselle,

märkälämpötila, tärkeä, uusi tunnusluku.

 

Lumppu muuttuu kullaksi Intiassa.

Kierrätysvaatteella pyöritetään miljardibisnestä.

 

Kaikista autoista tehdään sähköautoja sanoo Mercedes Benz.

Auton sähköjärjestelmä muutetaan 12 voltista 48 -volttiseksi.

 

Maailman ylikulutuspäivä oli 8.8 2016 ,  vuonna 2015 se oli 13.8.

Kehitystä on ollut, mutta väärään suuntaan.

 

Muoville on löytymässä monipuolista käyttöä.

Kiertotalouden tiekartta vie muoviroskan mennessään.

 

Kaupan katolla Suomen suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala.

Mökkikäytössä taas aurinkosähköä ilman liittymismaksuja ja omin sähköasennuksin.

 

-  -  -  -   -

 

Kesän kuumuus voi olla hengenvaarallista jopa terveelle ihmiselle, märkälämpötila, tärkeä, uusi tunnusluku.

 

Helleaallot ovat yleistyneet Euroopassakin viime vuosina. Vuosittain lasketaan menehtyvän useita kymmeniä tuhansia kuumuuteen.  Vielä paljon kuumempaa on ollut mm. Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Tänä vuonna on mitattu jo esim. Kuwaitissa + 54  celsiusasteen lämpötila.

 

Erityisen alttiita helteen vaikutuksille ovat lapset, vanhukset ja sairaat.  Äkkiä ilmaantuvat lämpöaallot saattavat olla hengenvaarallisia myös täysin terveillekin ihmisille. Sisäelimet saattavat pettää muutamassa tunnissa. Pelkät lämpötilat eivät sisällä koko totuutta, vaan kosteuden ja korkean lämpötilan yhteisvaikutus ns. märkälämpötila on tässä tilanteessa vaaran osoittava indikaattori.

 

Jos samaan aikaan ilmankosteus on korkea voi tilanne olla hälyttävä.   Korkea ilmankosteus estää ihon viilentymisen haihduttamalla, hikoilemalla.  Alan tutkijat Jeremy Paul ja Elfatil Eltahir painottavat etteivät nämä raja-arvot  ole samanlaisia kaikille vaan joillekin terveillekin ihmisille alhaisetkin arvot ovat hengenvaarallisia.

 

Maapallolla kuumat alueet ovat yleensä kuivia, jolloin ihmisen hikoileminen tapahtuu tehokkaasti.  Kuumien alueiden sisämaat ovat yleensä kuivempia kuin esimerkiksi Persianlahden rannikkoseudut, joiden kosteus yhdessä korkean lämpötilan kanssa on vaarallinen.

 

Die Zeit –lehden saamien tietojen mukaan tänä kesänä ollaan hyvin lähellä hengenvaarallisia lukuja. Viime vuoden heinäkuussa Iranissa lämpötila nousi 46 asteeseen.  Samaan aikaan ilman kosteus oli 49 %.  Tämä on jo lähellä tiedemiesten varoittamaa ehdotonta hälytysrajaa, mikä on jo hengenvaarallinen täysin terveellekin ihmiselle.

 

Erityisen alttiita ovat ulkona työskentelevät, kun sen sijaan turvassa ovat ilmastoiduissa autoissa ja koneellisesti viilennetyissä rakennuksissa asuvat ja työskentelevät.

 

Olosuhteet ovat viime vuosina muuttuneet huonompaan suuntaan ja tämä näyttää jatkuvan, sillä suurin tekijä märkälämpötilan nousulle on hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä.

 

 

Lumppu muuttuu kullaksi Intiassa.

Kierrätysvaatteella pyöritetään miljardibisnestä.

 

Käytettyjä vaatteita  vastaanottavat hyväntekeväisyysjärjestöt eri puolilla maapalloa lajittelevat ne . Käyttökelpoiset menevät yleensä lahjoituksena vaatteena käytettäväksi, lumppu joko kaatopaikalle, polttoon tai uudelleen käsittelyyn. Intialaisesta Panipatin kaupungista on kehittynyt todellinen vaatelumpun kierrätyspääkaupunki.

 

Kaupunki näyttää köyhältä, kaduilla siat syövät jätteitä ja lapset leikkivät vieressä.  Liikenne koostuu traktoreista ja kuorma-autoista, joiden lastina on kangaspaaleja menossa Jindal Woollen Industries- yritykseen. Yrityksen omistavat veljekset Nitin ja Sachin Jindal joilla on tuhannen neliön kotitalo ja seitsemän autoa, mainitsee Joachim Reinhardt Me Naiset-lehden artikkelissa.

 

Lumpusta tehdään lankaa, jolle on kova kysyntä maailmalla. Aivan suoraan se ei siis kullaksi muutu.  Kehräämössä  naiset istuvat lattialla ja pilkkovat suurilla veitsillä neuleet pieneksi silpuksi. Tämä silppu valkaistaan ja värjätään uudelleen. Tämän jälkeen silppu poljetaan kuivumaan suuriin pyykkilinkoihin, jotka ovat suomalaisen kylpytynnyrin kokoisia.

 

Kuivumisen jälkeen lumppumateriaali kehrätään langaksi, joka menee eri puolille maapalloa tekstiiliteollisuuden käyttöön.  Intia on ainoa maa maailmassa, joka pystyy tätä toimintaa harjoittamaan.

 

Käsiteltävät määrät ovat suuria. Jindalit ostavat lumppua 100 000  tonnia vuodessa. Se on n. 2400 tonnia päivässä, joten pienistä määristä ei ole kyse.  Raaka-aine tulee Saksasta, Belgiasta, Sveitsistä, Kanadasta. Esimerkkinä mainittakoon, että Saksassa käytetyillä vaatteilla käydään n. 800 milj. euron vuosiliikevaihtoa.

 

 

Kaikista autoista tehdään sähköautoja sanoo Mercedes Benz.

Auton sähköjärjestelmä muutetaan 12 voltista 48 -volttiseksi.

 

Tähän asti on ollut käytössä pelkkiä sähkömoottoriautoja, jotka toimivat verkkovirtajännitteellä ja lataus suoritetaan suuriin akkuihin ja toisaalta hybridiautoja, joissa on polttomoottori, tehokas latausgeneraattori, normaalia suuremmat akut ja voimansiirto tapahtuu sähköllä. Nämä kaikki versiot ovat  monilta osin nykyistä autoa parempia.

 

Saksalainen Daimler Benz aikoo tehdä aivan uuden ratkaisun, joka teknillisesti voidaan sijoittaa sähköauton ja hybridiauton välimaastoon. Tämä on eräänlainen kevythybridi, ehkä semihybridi-nimitys saattaisi myös kuvastaa uutta rakenneratkaisua. Muuttamalla auton oman sähköjärjestelmän jännite  nykyisestä 12 volttisesta 48-volttiseksi saadaan käyttöön nelinkertainen teho. Ensiksikin verrattuna verkkovirtajännitteen ominaisuuksiin ei tarvita huomioida sellaisia turvallisuusnäkökohtia koska sähköiskuvaaroja ei  ole.

 

Toisaalta tällä rakennemuutoksella saadaan hyvin paljon hybridiauton hyötyjä melko pienillä kustannuksilla.  Uusi 48 V rakenne mahdollistaa energian talteenoton jarrutuksissa. Myös vähäinen siirtely ja tietysti liikkeelle lähtö voitaisiin hoitaa sähköisesti. Nämä vaikuttavat jo kokonaiskulutukseen merkittävästi.

 

Myös kiihdyttämiseen voitaisiin ottaa sähkö vauhdittajaksi. Mercedeksen strategiajohtaja Wilko Stark  lupaa merkittävästi suurempaa energian hyötykäyttöä nykyiseen verrattuna.  Mercedeksen keskikulutus oli vielä n. 20 v. sitten n. 9,2 litraa/ 100 km ollen nyt n. 5 litraa, josta on vielä päästävä alaspäin, esim. uusien mallien osalta ollaan jo 3,9 l/100 km.

 

 Kaikkien näiden uusien ominaisuuksien takana jännitteen nostamisen ohella on uusi ISG-niminen starttimoottorigeneraattori. Se korvaa nykyauton starttimoottorin ja laturin. Sen sijoitetaan auton moottorin ja vaihteiston väliin. Syksyllä MB:ltä luvassa Pariisin autonäyttelyyn ainakin uusi sähköautomalli mutta tästä kevythybridistä ei ole vielä tietoa.

 

Tuntuisi siltä että tämä uusi rakenne saattaisi vaikutta moniin rakenneratkaisuihin positiivisesti, mm. tarvittava teho saatetaan saavuttaa nykyistä pienemmällä moottorirakenteella. Miten paljon joustavammaksi muuttuu ajo ja monet muut seikat selviävät vasta käytännössä, mutta suunta vaikuttaa todella positiiviselta myös luonnonvarojen ja kestävän kehityksen näkökulmasta.

 

Maailman ylikulutuspäivä oli 8.8 2016,  vuonna 2015 se oli 13.8.

Kehitystä on ollut, mutta väärään suuntaan.

  

Me suomalaiset olemme tässä asiassa maailman kärkeä, sillä meidän ylikulutuspäivämme oli jo aikaisin keväällä,17.4 2016, valitettavasti, todella.  Ylikulutuspäivä on päivä, jolloin ihmisen aikaansaama luonnonvarojen kulutus ( monesti päätön tuhlaus), ylittää laskennallisesti maailman biokapasiteetin. Biokapasiteetti on kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä, pääosin hiilidioksidia,  CO2.

 

Maailman ylikulutuspäivä aikaistuu vuosi vuodelta. Onko tämä ihmisen, ihmiskunnan suurin saavutus, sen tulevaisuus näyttää. Toivoa vain sopii ettei se pääty täydelliseen katastrofiin.  Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä että katastrofi voidaan vielä välttää, joten se on vain meistä itsestämme kiinni.                                

 

Tämä loppuvuosi on ymmärrettävä ekologisena velkana, jonka me olemme ottaneet ja jonka ekologisen pääoman me olemme kuluttaneet, jossain tapauksessa jopa tuhonneet. Milloin alamme maksaa tätä velkapääomaa takaisin. Ekologinen velkataakka ei vielä meitä kehittyneitä maita paina, vaan  päinvastoin on monilta osin tehnyt elämästämme jopa hulvattoman hauskaa. 

 

Olemme käyttäneet ottamamme ekologisen velan liian paljolti myös luonnon ja luonnonvarojen turmelemiseen, jopa tuhoamiseen. Tavoitteenamme on elämän hauskuus. Kuinka paljon käytämme esimerkiksi etelänmatkoihin luonnosta otettua, kalliisti jalostettua fossiilista polttoainetta, jolle luulisi löytyvän muutakin käyttöä?  Kuinka viihdyttävää onkaan matkustaa loistoristeilijällä edes ja takaisin Välimerta ja katsoa lähes pilvien tasolta kun parempien olojen perään houkuteltuja ihmisiä kuljetetaan täysin kelvottomilla veneillä kohti Eurooppaa.

 

Tätä meidän ottamaamme ja nauttimaamme ekologista velkaa maksavat jo nyt maat, joista käytämme nimitystä kehitysmaat. Monet niistä ovat olleet jopa vuosisatoja jonkun kehittyneenä itseänsä pitävän maan ns. alusmaana. Näistä maista on rahdattu edullista tavaraa, jota toimintaa voidaan hyvin pitää isäntämaan puolesta suoritettavan ekologisen velan maksuna.

 

Global Footprint Networkin toiminnanjohtaja Mathis Wackelnagel ilmaisee tämän asian niin, että elämme luottokortin varassa ja luulemme ettei velkaa tarvitse maksaa koskaan takaisin.  Tämä on järjestö, joka laskee globaalisti ihmisen hiilijalanjäljen.

 

 

Muoville on löytymässä monipuolista käyttöä.

Kiertotalouden tiekartta vie muoviroskan mennessään.

 

Muovi on öljyn jatkojaloste, se on puhdistettua öljyä, joka on valmistettu kevyistä öljyn tisleistä, monomeereistä. Muoveja on kesto- että kertakäyttömuoveja. Kestomuoveja voidaan sulattaa ja niitä voidaan edelleen käyttää jopa satoja vuosia. Muovi sopii hyvin kierrätettäväksi ja tähän on Suomessa ryhdytty laajalla rintamalla.

 

Suomessa syntyy muovijätettä n. 200 000 tonnia vuodessa. Suurimmat pulmat kiertotalouden järjestämisessä eivät olekaan kemiallisella puolella vaan hyljätyn muovimateriaalin järkevän keräilyn ja muun mekaanisen prosessoinnin puolella.

 

Kiertotalouden toteuttamiseksi julkistetun hallitusohjelman mukaan on Sitra kutsunut koolle yli 30  henkilöä käsittävän ammattiryhmän. Nämä ovat eri ministeriöiden, elinkeinoelämän , hallinnon ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita. Tehtävänä on kiertotalouden tiekartan aikaansaaminen, mikä julkistetaan syyskuussa. Tässä myös muovin kierrätys on merkittävästi mukana ohjelmassa.

 

Kiertotaloutta voidaan pitää talouden uutena, modernina mallina. Kun sama tuote kiertää eri olomuotoihin jalostettuna saadaan myös mahtava taloudellinen lisäarvo. Sitran selvityksen mukaan Suomelle saadaan kiertotalouden avulla 1,5 – 2,5 mrd. euron arvonlisä. Kun tämä tapahtuu vielä mahdollisimman vähäisellä materiaalin kulutuksella on sen kokonaisarvo numeroita suurempi.

 

Muovia käytetään runsaasti pakkausmateriaalina sekä rakenteina koneissa ja rakennelmissa. Maataloudessa käytetään muovia rehun ja oljen paalaukseen. Ne ovat niitä ”dinosauruksen munia”, joita näemme pelloilla valkoisina, vihertävinä ja vaaleanpunaisina. Pohjanmaan Muovikeräys Oy:n  johtaja  Eino Järvinen kertoo yrityksen keräävän maatalousmuovia sekä Laihialle että Lieksaan.

 

Tämä muovimateriaali murskataan ja granuloidaan, rakeistetaan, jolloin se on käyttökelpoista taas uuteen käyttöön. Prosessi on todella ympäristöystävällinen.  Laihialla on meneillään myös kokeilu, jossa pyrolyysilaitoksessa kokeillaan muovijätteen palauttamista takaisin öljyksi. Tätä toimintaa toteuttaa Pohjanmaan Hyötyjätekuljetus Oy.

 

Vaikka maailman meret ovat paikoitellen pahasti muoviroskan saastuttamia, ovat useat asiantuntijat sitä mieltä etteivät Suomen roskat saastuta meriä.

 

Kaupan katolla Suomen suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala.

Mökkikäytössä taas aurinkosähköä ilman liittymismaksuja ja omin sähköasennuksin.

 

Kaupassa tarvitaan kesällä paljon energiaa kylmälaitteisiin. Onneksi silloin myös aurinko paistaa ja energiaa on ilmassa, mutta miten saadaan energia kylmälaitteisiin. K-citymarket Tammiston katolle on asennettu 1600 aurinkopaneelia. Kesäkuukausina kaupan oma aurinkovoimala tuottaa n. 50 % kaupan sähköntarpeesta ja koko vuoden tarpeesta n. 12 % . Kaupan voimalan huipputeho on 500 kilowattia.

 

Voimalan takaisinmaksuaika on n. 10 vuotta ja sisäinen korkotuotto n. 9 % mainitsee Arthur Kulvik Solnet Green Energystä, joka on toimittanut ja asentanut laitteet. Tämä aurinkovoimala tuottaa sähköä pelkästään kiinteistön omaan kulutukseen. Näin säästetään sekä siirtomaksut että sähköverot, jotka ovat yli 60 %  sähkön ostohinnnasta.

 

Aurinkopaneeleita on alkanut ilmestyä myös kesämökkien katoille. Näille pienvoimalaloille tuntuisi olevan tarvetta, sillä kesämökkejä, joissa ei ole sähköä arvioidaan Suomessa olevan 400 tuhatta.  Jos mökin sähköjärjestelmä on kytketty sähköverkkoon kannattaa hankkia aurinsähköjärjeltelmä silloin kun käyttömäärä on yli 10000 kwh vuodessa kertoo alan asiantuntija Janne Käpylehto.

 

Jos mökkiä ei ole kytketty sähköverkostoon päästään edullisilla toimenpiteillä. Mitään liittymis-yms. maksuja ei tarvitse suorittaa. Jännite kannatta laskea matalaksi, akkukäyttöön sopivaksi. Tällöin myös asennukset eivät ole ns. verkosto- ja verkkovirta-asennuksia eikä niihin sovelleta näin ollen samoja määräyksiä ja hyväksymisvaatimuksia.  Ne voi tehdä kuka vaan ilman muodollisia ammattipätevyysvaatimuksia. Katkaisijoita, pistokkeita, kaapeleita ja muita laitteita voi monilta osin käyttää samoja kuin verkostossakin.