Uutispoimintoja 12.11.2016

• Venäläinen Yandexin konesali lämmittää Mäntsälän asuntoja.
  
• Sisäilmaa puhdistetaan  luonnonmukaisesti Naturventionin älyviherseinällä.
  
• Suomella mahdollisuus kehittyä  kiertotalouden esimerkiksi ja mallimaaksi lähivuosina.
  
• Kasvaako tulevaisuuden pihvi laboratorion kantasoluparilassa, eikä enää eläimen kylkipaistissa?
  
• Kalankasvattamo syö Itämeren fosforia 75 000 kg ja typpeä 377000 kg vuodessa.
  

Venäläinen Yandexin konesali lämmittää Mäntsälän asuntoja.

Tämä on koko maailman mittakaavassakin poikkeustapaus.  Ei ole tietoa että missään tällaisen palvelinkeskuksen konesalin hukkalämpöä otettaisiin talteen ja hyödynnettäisiin. Paljon siis vielä tuhlataan maailmassa energiaa. Tämä venäläinen hakukonyhtiö avasi palvelukeskuksensa Mäntsälään pari vuotta sitten kertoo konesalipäällikkö Jari Kurvi.

Tällä hetkellä energian käytöstä pystytään noin kolmasosa siirtämään eteenpäin muuhun käyttöön. Tavoite on päästä yli puoleen. Konesalin hukkalämpöä on ryhdytty siirtämään kunnan kaukolämpöverkostoon noin vuosi sitten. Mainittakoon että Haminassa kilpaileva hakukoneyhtö Google lämmittää Suomenlahden rantavesiä.

Mäntsälän energiayhtiön, Nivosin lämmöntarpeesta noin puolet tulee Yandexin konesalista. Palvelinkeskuksen kulutus on noin 10 megawattia josta siis noin kolmannes siirretään lämpöverkostoon. Sitten kun palvelinkeskus on täydessä toiminnassaan se käyttää sähköä noin 40 megawattia, josta tuolloin on tarkoitus ottaa talteen noin puolet. Suomen johdolla ollaan parhaillaan kirjoittamassa ehdotusta konesalien energiankäytön uudeksi kansainväliseksi standardiksi.

Jokin aika sitten standisointijärjestö ISO:n työryhmä tutustui Mäntsälän ratkaisuun. Siihen kuului jäseniä esimerkiksi japanilaisesta Nomura Reseach Institutesta, raskalaisesta Schneider Electric tutkimuslaitoksesta sekä myös yhdysvaltalaiset AMD  ja Microsoft olivat mukana. Tarkoituksena on käynnistää uusi työkalu Energy Reuse Factor, jolla valvotaan kansainvälisesti datakeskusten käyttämän energian kierrätystä.

Eipä siis ole ihme, että Mäntsälään ovat monet paljon energiaa käyttävät laitokset kiinnostuneet siirtämään tulevaisuudessa toimintaansa.

Sisäilmaa puhdistetaan  luonnonmukaisesti Naturventionin älyviherseinällä.

Sisäkasveja on käytetty paitsi sisustuksen viihtyvyyden lisääjinä myös samalla sisäilman puhdistamiseen niin asunnoissa, työtiloissa kuin julkisissakin tiloissa. Näissä on monia vaikeuksia, sillä sekä valon, kosteuden, ravinteiden ja lämpötilan pitää olla optimoitu, jotta kasvit eivät kuole.esimerkiksi keskitalven kovana lämmityskautena.

Uuden tuotteen älyviherseinän, ero tavallisesta viherseinästä on säätelyteknologia, jonka avulla pystytään kasvien puhdistustehoa säätelemään etähallintana. Esimerkiksi tuulettimia ja kastelujärjestelmää optimoidaan koko ajan tekoälyn välityksellä. Tavoitteena on että kasvusto toimii koko ajan optimaalisimmissa olosuhteissa selvittää Aslak de Silva, joka on Naturventionin myynti- ja markkinointijohtaja.

Luonnollisena perustana toiminnalle on mikrobiseos, jonka ansiosta kasvien juuret pystyvät puhdistamaan sisäilmaa mahdollisimman tehokkaasti.  Yrityksen toiminta on edennyt Suomessa vauhdikkaasti ja nyt on tarkoitus lähteä kauemmas. Muutaman kuukauden päästä on tarkoitus lähteä Yhdysvaltoihin ja sen jälkeen Aasian markkinoille. Tähän mennessä on toimittu vain Suomessa ja Ruotsissa. Viennissä tarvitaan osaavia yhteistyökumppaneita ja sijoittajia.

Älyviherseinän  kasvun onnistumisessa on kasvilajilla suuri merkitys. Nyt on käytetty mm. herttaköynnösvehkaa, pesäsauniota,sanikkaa, käpäläsaniaista, viirivehkaa ja cissusta.  Kasvilajille on monia vaatimuksia erityistarpeen vuoksi. Maailmasta saattaa löytyä vielä kestävämpiä ja käyttökelpoisempia lajeja, joiden ominaisuuksia tähän tarkoitukseen ei vielä tiedetä.

Suomella mahdollisuus kehittyä  kiertotalouden esimerkiksi ja mallimaaksi lähivuosina.

Rooman klubi, Suomen valtionhallinto ja Sitra ovat esittäneet näkemyksensä Suomen mahdollisuudesta kiertotalouden mallimaaksi koko maailman mittakaavassa. Kierotalouden käsitteeseen kuuluu olennaisena osana materiaalien, energian ja luonnon mahdollisimman tehokas säästäminen.  Tämä pystytään toteuttamaan lisäämällä ihmistyötä, siis nykyaikaisella termillä, työllistämällä, mahdollisimman paljon.

Me olemme nyt eläneet pitkän aikaa yltäkylläisyydessä, siis paitsi taloudessa myös luonnonvarojen käytön suhteen. Asiantuntijat ovat laskeneet, että nykyisen maapallon luonnonvarat eivät riitä pitkään tätä menoa. On keksittävä uusia ratkaisuja. Uusia planeettoja emme onneksi saa tähän käyttöön.  Tähän nykyiseen, monessa mielessä hulvattomaan menoon olemme päätyneet eräänlaisessa kulutuskiireessä. Olemme tuhlanneet ja kuluttaneet luonnonvaroja ja samalla jättäneet niiden säästömenetelmät toteuttamatta. Tästä on kiertotalous kehittäminen kärsineet pahasti.

Kiertotalous ei ole uusi asia. Sitä toteutettiin tehokkaasti silloin kun luonnonvaroja ei ollut mahdollisuutta tuhlata, niitä ei ollut tuhlattavaksi vaan kaikkea oli pakko korjata ja säästää.  Tuolloin ihmisillä oli myös aikaa ja osaamista. Ei siis ollut muuta mahdollisuutta. Ei ollut pakko käydä etelässä lomalla, ei laskettelemassa, ei loistoristeilyillä, ei eletty yli ekologisten varojen. Onko meidän mahdollisuus päästä takaisin järkevään, luonnonvaroja säästävään elämänmuotoon, tai edes askeleen siihen suuntaan.

Sitra on tehnyt luetteloa  yrityksistä ja toiminnoista, jotka vievät kiertotaloutta eteenpäin. Kiertotalous työllistää sekä suuria että pieniä yrityksiä. Tyypillisiä pieniä yrityksiä tässä mielessä ovat kaikki huolto- ja korjaustoimintaa tekevät yritykset alasta riippumatta. Koneiden, laitteiden , rakennuksien ja muiden tuotteiden käyttöiän pidentäminen mitä erilaisimmilla huoltotoimenpiteillä on kiertotaloutta parhaimmillaan. Yleensä kiertotalous on työllistävää ja mikä tärkeintä, tuntitavaroillekin, autot, koneet laitteet yms. tehtävät huolto- ja korjaustoimenpiteet työllistävät kotimaista henkilökuntaa.

Kasvaako tulevaisuuden pihvi laboratorion kantasoluparilassa, eikä enää eläimen kylkipaistissa?

Alan tutkijoiden tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla yhdestä nautaeläimestä saadaan peräti 170 miljoonaa tekolihapihviä. Nykyisillä, täysin luonnonmukaisilla menetelmillä tähän pihvimäärään tarvitaan lähes puoli miljoonaa teurastettavaa nautaeläintä.  Maailman lihankulutus on niin kovassa kasvussa, että nykyiset luonnolliset menetelmät eivät riitä vaan luontoa on autettava, vauhditettava jollain tavalla.

Jo onnistuneesti laboratoriomaisesti, ”käsityönä” kokeiltu menetelmä on elävien eläinten kantasolujen siirto pois eläimestä.  Näille soluille on valmiiksi annettu ravinnoksi eläinperäistä ravintoliuosta koostuen esimerkiksi vasikoiden seerumista. Tavoitteena on pian päästä kasvipohjaiseen ravintoliuokseen, joka olisi sekä taloudellisesti, että eettisesti kestävämpi ratkaisu.

Prosessi lähtee liikkeelle kantasoluista, jotka eivät ole vielä muuttuneet lihassoluiksi Tämän jälkeen kantasolut jakautuvat hurjaa vauhtia bioreaktorissa. Seuraavassa vaiheessa kantasoluille annetaan komento ja ne muuttuvat lihas-

säikeiksi ja herkullisen paistin ulkonäkö alkaa hahmottua. Lihassäikeitä tarvitaan yhteen pihviin vain noin 20 000 kpl.

Teoriassa yhdestä kantasolusta voidaan kasvattaa n. 1000 kg lihaa. Yksi kantasolu voi monistua miljoona kertaa miljoonaksi soluksi. Tähän vaaditaan aina oikeat olosuhteet ja oikea ravinto. Tekolihan kehittäminen on kansainvälistä ja sitä toteutetaan monessa maassa, toteaa tutkija Hanna Tuomisto, joka työskentelee Lontoon School of Hygiene & Tropical Medicine-keskuksessa. Hän arvioi että laajaan tekolihatuotantoon päästään vasta 20 – 30 vuoden päästä. On ratkaistava vielä monia käytännöllisiä ja teknillisiä pulmia.

Eettisestihän tämä on hyvä ratkaisu myös soluja luovuttaville eläimille. Niitä ei tarvita paljon ja niille voidaan järjestää lokoisat oltavat.  Maailman lihankulutus on todella kovassa kasvussa ja nykyisillä menetelmillä ei nykytiedon mukaan pystytä kysyntää tyydyttämään. Tämä uusi menetelmä säästää myös vettä ja ravinteita. Tekolihassa ei ole kasvuhormoneja eikä eläintauteja ja mikä tärkeintä lihan ostajan kannalta pihvissä ei ole nahkaa eikä se sisällä luuta.

Kalankasvattamo syö Itämeren fosforia 75 000 kg ja typpeä 377000 kg vuodessa.

Turun saaristossa Kasnäsissä aloitti Suomen ainoa kalajauhotehdas. Se pystyy käyttämään 40 milj. kg silakkaa ja kilohailia vuodessa.  Se on n. neljännes Suomen silakkasaaliista. Salmonfarmin päätuote on kasvatettu kirjolohi. Suomessa syödään norjalaista ja ruotsalaista kirjolohta. Suomen kalantarve ylittää moninkertaisesti maan oman tuotannon.  Tämä uusi laitos poistaa merestä ravinteita eli se päästää vähemmän kuin ottaa, joten se toiminnallaan puhdistaa merivettä.

Laitokseen kuuluu kalankasvattamo, kalanjalostamo, kalajauhotehdas, kylpylä, vierasvenesatama, karavaanarialue ja kyläkauppa aivan toistensa tuntumassa kertoo toimitusjohtaja Wilhelm Liljeqvist Salmonfarm Oy:stä. Ympäristön raikkaasta ilmasta huolehtivat tehokkaat aktiivihiilisuodattimet joiden läpi ilma painetaan ennen kuin se pääsee piipusta ulos. Tämä on tärkeä seikka sillä kylpylävieraita tarvitaan.

Tämä kasvattamo kuuluu Sininen biotalous-sarjaan. Toiminta perustuu vesi-ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Suomessa viljellään kalaa n.13 milj. kg vuodessa. Kauppakelpoinen kirjolohi syö n. 1,2 kg kasvaakseen kilon. Esimerkiksi broiler syö n. 1,7 kg ja sika paljon enemmän.

Raisioagro valmistaa kalajauhosta terveellistä omega3 sisältävää kalanrehua. Tätä tuotetta käytetään Keski-Euroopassa lannoitteena. Raisioagron Baltic Blend –Itämerirehu sisältää myös öljyä, vehnää ja soijaa. Kun Kasnäsin laitos saadaan täyteen käyntiin riittää sen tuotanto ruokkimaan Suomen kaikki kalanviljelylaitokset.