Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Uutispoimintoja 17.1.2017

  • Tuleeko valkuaisvallankumous,  metanotrofi-bakteerit  hapettavat  ilmakehän kaasuista ravinteita, ihmisille ja eläimille.
  • Avomaatuotanto on hyötynyt vielä ilmastonmuutoksesta, toisaalla on jouduttu lähtemään kotiseuduilta ilmastopakolaisiksi.
  • Auringon lämpö pakastaa Yrjö Wigren Oy:n  lihanjalostamon lihat Tampereella oman voimalan energialla.  Energia-asiat merkittävä osa yhtiön brändiä ja markkinointia.
  • Ekologisilla pakkausmateriaaleilla voimistuvaa kysyntää maailmalla.  Suomalaiset kehityksen kärjessä uudentyyppisellä monikerroskoneella.
  • Jo on aikoihin eletty: Pariisissa ylpeillään hävikkiruokaravintoloilla. Markkinointi somessa vetää parhaiten.

 

Tuleeko valkuaisvallankumous,  metanotrofi-bakteerit  hapettavat  ilmakehän kaasuista ravinteita, ihmisille ja eläimille.

 

 VTT:n keksintöön perustuvalla menetelmällä metaanista voidaan valmistaa mikrobipohjaisia ravinteita,  esimerkiksi rehua, jonka valkuaispitoisuus 60 %. Yksisoluproteiinilla voidaan korvata tuontivalkuaista, jolla alueella Suomi on merkittävästi tuonnin varassa. Eniten Suomeen tuodaan soijaa, rapsia ja myös auringonkukkaa.

 

 Yksisoluproteiinilla voidaan ihmisruuassa korvata mm. lihaa, kalaa ja esimerkiksi munanvalkuaista. Ihmiselle ei kuitenkaan tällä menetelmällä tulla ainakaan lähiaikoina valmistamaan gourmet-aterioita toteaa VTT:n johtava tutkija Juha-Pekka Pitkänen.

Paitsi ruoka-aineita nämä metanotrofi-bakteerit voivat tuottaa myös biomuovia. Näiden valmistuksessa noudatetaan pääpiirtein samoja menetelmiä, mutta sekä rehujen että ihmisruuan  mm. hygieniaseikat ovat paljon merkittävämpiä kuin biomuovin valmistuksessa. Lopputuotteen hinta ja tietysti valmistuksen onnistuminen ovat myös valmistusta ohjaavia seikkoja.

Metanotrofit ovat metaania hajottavia bakteereja ja ne kasvavat metaanin avulla bioreaktorissa. Kasvu tapahtuu hapettomassa tilassa, anaerobisesti. Bakteerit tarvitsevat metaania hiilen ja energian lähteeksi. Kun biologinen, orgaaninen aine mätänee hapettomassa tilassa syntyy metaanipitoista biokaasua.

 

Käytännön sovellutukset tämän menetelmän onnistumiseksi ovat nykyisin toteutettavissa vain suuremmissa laitoksissa, mutta nyt nämä VTT:n menetelmät ovat sovellettavissa myös pienempiin yksiköihin. Nämä pienemmät yksiköt ovat olleet tähän asti täysin hyödyntämättä. Tällaisia yksiköitä ovat maatilojen lisäksi kaatopaikat, jäteveden puhdistamot ja jotkin teollisuuslaitokset.

Syöttämällä metaania bakteereille voidaan vähentää ilmakehän kasvihuonepäästöjä. Ympäristöstä irroitettu,  reaktorissa tapahtuva biokaasun tuotanto ei vaadi viljelysmaata eikä siihen vaikuta säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu. Joten siitä vaan valkuaisvallankumousta odottamaan ja jopa toteuttamaan.

 

 

Avomaatuotanto on hyötynyt vielä ilmastonmuutoksesta, toisaalla on jouduttu lähtemään kotiseuduilta ilmastopakolaisiksi.

 

Yli 60000 poroa kuoli nälkään Jamalin  niemimaalla Länsi-Siperiassa v. 2013 talvella. Porot kuolivat koska sääolot ovat muuttuneet lämpimämmiksi. Lumisateitten aikana säätila oli normaalia lämpimämpi, tällöin lumi painui tiiviiksi kanneksi maan pintaan ja pakkasten tultua jäätyi. Tämä jääkansi jäätyi niin kovaksi että porot eivät saaneet sitä rikottua vaan nälkiintyivät ja kuolivat lyhyessä ajassa.

 

Jamalin nenetsit vaeltavat porojen kanssa jopa 1200 km vuoden aikana parempia laitumia etsien. Normaalivuosina ilmasto on niin kylmää, että lumi on kuivaa, eikä tamppautumista ole ollut kertoi professori Bruce Forbes Lapin yliopistosta. Nyt ilman kosteus on noussut ja talvella satanut jopa vettä. Tällaiset sääolosuhteiden muutokset aiheuttavat täysin ennakoimattoman tilanteen karjankasvatukselle.

 

Lämpimässä Bangladeshissa taas Tasura Begumin perhe menetti kotinsa ja viljelyksensä mahtavan Padma-joen tulvassa. Monille naapureille jäi omaisuudeksi vain päällä olevat vaatteet tulvan noustua yllättävän nopeasti. Tätäkään tapahtumaa ei ole paikalla ennen koettu. Ilmastopakolaisuus on siis jo totisinta tosielämää monissa osin maapalloa.

 

Joillakin alueilla taas kuivuus aiheuttaa katastrofaalisia tilanteita. Monissa osin Afrikkaa ovat sateet vähentyneet ja karjaa on kuollut janoon. Kuivuus on lisääntynyt myös eräissä osin Eurooppaa. Esimerkiksi Italiassa kasteluvettä joudutaan ottamaan paljon syvemmältä kuin aikaisemmin.

Tällaisia ennennäkemättömiä ilmastonmuutoksen seurauksia on esiintynyt monissa maissa. Bangladeshin lisäksi mm.Intiassa, Nepalissa, Sri Lankassa.  Tuhoja on aiheutunut sekä rankkasateista aiheutuneista tulvista että merenpinnan noususta ja myrskyistä. Merenpinnan nousu saattaa aiheuttaa myös maaperän suolapitoisuuden lisääntymistä, josta on suoranaisia seurauksia sekä kasveille että eläimille. Näin suurissa muutoksissa seuraukset ovat  todella monitahoisia, nälänhädästä ja kulkutaudeista lähtien.

 

Me  Pohjois-Euroopassa kuulumme alueisiin, jossa ilmastonmuutokset tulevat tuntumaan myös voimakkaasti. Meillä on nyt jo huomattavissa kasvukauden pidentymistä, kertoo professori Paula Elomaa Helsingin yliopistosta. Tämä on lisännyt satomääriä, mutta tuonut samalla meille aikaisemmin vieraita kasvitauteja ja tuholaisia. Hänen mukaansa vaikutuksia tullaan näkemään merkittävinä vasta vuosien päästä.  Meillä ei ole vielä esiintynyt mitään katastrofaalisia säätilan ääri-imiöitä, mutta niihin pitäisi pystyä varautumaan.

 

Suomeen odotellaan monia uusia mahdollisuuksia pyökkimetsineen ja viinitarhoineen, mutta monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kehitys voi olla hidasta ja takaiskuja voi ilmaantua yllättäen.

 

Kansainvälinen yhteistyö pyrkiikin löytämään ratkaisuja ja ennakointimahdollisuuksia tuhojen ja vahinkojen välttämiseksi.  Vielä ei ole edes  yhteismitallista terminologiaa ja tunnusmerkistöjä ilmastopakolaisuudesta, joka on eräs perusta käytännön kansainväliselle yhteistyölle.

 

 

Auringon lämpö pakastaa Yrjö Wigren Oy:n  lihanjalostamon lihat Tampereella oman voimalan energialla.  Energia-asiat merkittävä osa yhtiön brändiä ja markkinointia.

 

Aurinkovoimaloiden osalta voidaan todeta oltavan teknillisen ja tuotannollisen kehittelyn jälkeisessä sovellettavuuden vaiheessa. Aurinkovoimaan on tutustuttu ja saatujen tietojen perusteella ollaan valmiita ryhtymään käytännön toimenpiteisiin. Pieniä aurinkovoimaloita on asennettu runsaasti mm. sähköttömille kesämökeille ja niiden avulla saadaan radioita, televisioita, valaisimia toimimaan.

 

Myös elinkeinoelämä on lähtenyt soveltamaan suurempia laitteita erilaisiin tarpeisiin. Tampereen Sarankulmassa on lihanjalostamon katolle asennettu 350 aurinkopaneelia. Niiden tuottama energiamäärä vastaa suunnilleen 15  omakotitalon kuluttamaan energiamäärää, n.100 kWp , kilowattipeak- energiayksikköä.

 

Toimitusjohtaja Keijo Vataja kertoo tämän energiaratkaisun olevan yrityksen kannalta arvovalinta ja osa yhtiön brändiä.  Samasta syystä yhtiö käyttää myös kotimaista biokaasua. Makkaroiden valmistuksessa tarvittava höyry lämmitetään biokaasulla, tiloja lämmitetään kaukolämmöllä ja verkkosähköä ja aurinkosähköä tarvitaan jäähdyttämiseen ja pakastamiseen. Yhtiön energialähteet ovat siten monipuolisia ja vähemmän haavoittuvia.

 

Tänä vuonna yhtiö täyttää 100 vuotta ja valmistaa makkaraa nimeltä 1917. Sen valmistamisessa käytetään kestävästi tuotettua ja jalostettua alkuperäistä Länsisuomalaista eläinrotua. Yhtiö hankkii lihan tuottajalta, joka kunnioittaa lähimmän teurastamon periaatetta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että elävä eläimiä kuljetetaan mahdollisimman vähän mutta lihatuotteet liikkuvat pitkiäkin matkoja katkeamattomassa kylmäketjussa.

 

Aurinkovoimala yrityksen katolla kuuluu siten olennaisena osana yrityksen kestävän kehityksen toimintaan.

 

Yrjö Wigren Oy:n tarkoituksena on tällä hetkellä saavuttaa katolla toimivan aurinkovoimalan avulla 20  -25 % yrityksen koko sähkön tarpeesta.  Voimalan laajentamisesta päätetään vasta kun nykyisestä on saatu kokemuksia toteaa toimitusjohtaja Vataja.

 

 

Ekologisilla pakkausmateriaaleilla voimistuvaa kysyntää maailmalla.  Suomalaiset kehityksen kärjessä uudentyyppisellä monikerroskoneella.

                                                                                                                                        Biohajoavien pakkausmateriaalien ja muiden ekologisten tuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa koko ajan toteaa Plastiroll Oy:n myyntipäällikkö Jukka Suvisalmi. Tähän haasteeseen pystytään Suomessa vastaamaan hyvillä valmeuksilla. Hän tietää mistä puhuu sillä yhtiö on Ylöjärvellä valmistanut ekologisia pakkausmateriaaleja jo yli 30 vuotta. Voidaan siis puhua alan pioneerimaisesta teollisuudesta.

 

Pakkausmateriaaleja, pusseja, koteloita ja laatikoita valmistetaan entistä enemmän kierrätyskelpoisista materiaaleista. Yhtiön tunnettu biohajoava tuote on Bioska – tuoteperhe, joka tuli markkinoille v. 1997.

 

V. 2011 otettiin käyttöön aivan uudentyyppinen bioraaka-aineille suunniteltu ns. monikerroskone. Se oli ensimmäinen Euroopassa ja on nostanut tuotantomahdollisuudet uusien ominaisuuksien vuoksi aivan uudelle tasolle. Tämä monikerroskoneen valmistama pussi voi olla ulkopuolelta valkoinen, sisältä musta ja keskikerros voi olla oranssin värinen. Eri kerroksissa voidaan käyttää erilaisia materiaaleja pakkauksen käyttövaatimusten mukaan.

 

Pussipakkauksen ulommassa kerroksessa voidaan esimerkiksi keskittyä saumautuvuuteen. Käyttö

saattaa vaatia ulkokerrokselta aivan toisenlaisia ominaisuuksia kuin muilta kerroksilta. Sisäkerroksilta taas saatetaan vaatia hapen tai vesihöyryn läpäisevyyttä tai estokykyä ja keskikerros voi  olla kierrätettävyyteen sopivinta.

 

Plastirollilla on työntekijöitä vajaa 100 ja tuotteista vientiin menee 45 % josta suurin osa Eurooppaan mutta Aasia on tulossa nopeasti elintarvikepakkauksin käytössä merkittäväksi tekijäksi.

 

 

Jo on aikoihin eletty: Pariisissa ylpeillään hävikkiruokaravintoloilla. Markkinointi somessa vetää parhaiten.

 

 Pariisissa on alkanut toimia laatupizzerioita, lihapullapaikkoja ja hävikkiruokaravintoloita. Näissä kaikissa on yhteisenä piirteenä ruuan mahdollisimman täydellinen valmistaminen paikan päällä ja hävikkiruuan yhä lisääntyvä käyttö. Uutena asiana on myös ruuan tuhlauksen vähentäminen.  Hävikkiruokaravintolat saavat einesaineensa tukkukaupoista. Vihannekset ja hedelmät, jotka eivät täytä tasalaatuisuuden standardimittoja on viety tähän saakka kaatopaikoille.  Puhutaan miljoonista kiloista vuositasolla Pariisin kokoisessa kaupungissa.

Ravintoloitsija Elodie Le Boucher kertoo heillä Simone Lemonilla käytettävän yhä enenevässä määrin hävikkiruokamateriaaleja. He ovat pyrkineet ranskalaiseen tapaan myös suoriin kontakteihin tuottajaviljelijöiden kanssa. Sieltä maatiloiltahan ne lähtevät standardien ulkopuolisetkin tuotteet, joten niitä on monasti turha kierrättää tukkukaupan kautta.

 

 Näistä tuotteista valmistetaan mitä moninaisimpia alkuruokia. Myös jälkiruokavalikoimiin kuuluu hävikkiruokia, mm. porkkanaleivoksia, mansikka- pistaasi- ja esimerkiksi punajuurivanukkaita. Näitä eurooppalaiseen tapaan voi lastata lautaselle halunsa mukaan ja portionin hinta lasketaan lautasen punnitsemisen perusteella.

 

Monipuolinen ruoka on ranskalaisille tärkeä asia. Jossain tällaisessa viehättävässä ruokapaikassa syödessä saattaa joku vieras sisääntulija tulla aivan viereen katsomaan, mitä sinä syöt ja kyselee makua. Ja hyviä makuja on monenlaisia, esimerkiksi pizza, paikalla juuri uunista otettuna on syötävä heti.  Löysä taikina on saanut nousta jopa vuorokauden ja paistaminen saa kestää vain minuutin.  Näin eri makuiset vihannekset, esimerkiksi 10 eri tomaattilajiketta antavat makunsa, mutta eivät menetä ravinteitaan.

 

                                  

 

 

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram