Uutispoimintoja 19.11.2017

Suomalainen pieni muotitalo esitteli maailman ensimmäisen sarjatuotettavan kierrätysvaatemalliston. Tämän MEM-malliston on suunnitellut Remaken ompelijamestari Paula Malleus.

 

Perinteinen tekstiiliteollisuus on maailman toiseksi suurin luonnonvaroja, mm. makeaa vettä,  kuluttava teollisuudenhaara.  MEM-malliston perustuotannon  hiilijalanjäljen voidaan todeta olevan lähes olemattoman sillä muotivaatteet valmistetaan kaikki kuluttajan poistamista tuotteista.

 

Uusi muotimallisto oli ensimmäistä kertaa kansainvälisessä julkisuudessa  tänä syksynä  New Yorkissa  NYC Design Week  Programissa  Suomi-osastolla. Täällä selvitettiin kansainväliselle kriittiselle yleisölle  suomalaisten  Post  consumer-tuotteiden jatkojalostusmahdollisuuksia  edelleen huippumuodiksi.

 

Muotitalo Remake on lähtenyt kehittämään toimintaansa myös  asiakkaiden ja muiden  sidoshenkilöitten kouluttamisella.  Tällaiseen aivan uuteen toimintoon liittyy niin paljon uutta, että moni tärkeä seikka vaatii oikean lähestymisen ja kokonaisuuden ymmärtämisen.

 

Suunnittelija Paula Malleus ja trashionista Outi Pyy ovat nähneet kouluttamisen merkityksen  kestävään kehitykseen perustuvan muotialan kehittämiselle.  He pitävät sekä pienimuotoisia muutaman tunnin että useamman päivän koulutustapahtumia tarpeen mukaan.  Vaatteiden valinnassa on huomioitava kierrätyskelpoisuus ja kestävä laatu.

 

Kurssiohjelma käsittää mm. käytännön tietoa vedenkulutuksesta, mikä on pyykkäyksestä riippuvaista,  ekopesuainekoulutusta,  sekä mm. kokonaisuuden ympäristövaikutusta.  Kurssin tavoitteena on saada ekologinen vaatehuolto kansalaistaitoihin kuuluvaksi.  Tässä mm. Outi Pyyn 10 teesiä ympäristön hyväksi antavat koulutettaville valmeuksia  arvioida kuhunkin tarkoitukseen sopivimpaa tekstiilimateriaalia.

 

Ekologisuuden määrää on vaikea mitata tarkasti  eri tavalla ja eri olosuhteissa tuotettujen tuotteiden  välillä.  Tähän on pyritty kehittämään ns. MIPS-arvo ( material input per service ), jolla voidaan verrata eri tuotteiden kestävän kehityksen , mm. hiilijalanjäljen suuruutta.  Varsinaisia luonnonmateriaaleja vaatetuksessa ovat mm. villa ja nahka karvapeitteellä tai ilman. Vaatetuksen materiaaleista pääosa on kuitenkin luontoa rasittavia öljypohjaisia tekstiilejä.

 

Ekodesign on termi, jonka avulla pyritään painottamaan tuotteen suunnittelun merkitystä ja tuotteen koko elinkaaren ottamista huomioon jo suunnittelussa. Tämä näkökanta on huomioitu myös EU:ssa, jossa  ECODESIGN on otettu  EU:n erääksi kestävän kehityksen periaatteeksi. Tämä on toteutettu suomalaisten  Europarlamentaarikkojen vaatimuksesta tulevaisuuden merkittäväksi  ohjenuoraksi.

 

--------

 

Suuri ilmastokokous Bonnissa on jatkoa pitkälle kokoussarjalle, joka alkoi v. 1985 kansainvälisellä yleiskokouksella Wienissä. Vastuulliset valtiot ovat yrittäneet löytää menetelmiä havainnoida pahimmat epäkohdat ja kehittää niihin toimivat ratkaisut.

 

 Tiedemiehet kautta maailman ovat antaneet vakavia varoituksia valtioiden poliittisille päättäjille maapallon ilmastokysymyksistä.  Nyt näyttää alan ammattilaisilta tulleen  ilmeisesti niin vakava varoitus että sitä voidaan pitää jopa  ns.viimeisenä varoituksena.  Tämän  varoituksen on antanut kaiken kaikkiaan 15000 tiedemiestä 184 maasta sisältäen myös 81 suomalaista tutkijaa ( H.S 16.11 -17).

 

Kansainvälinen ilmastoalan  yhteistyö alkoi voimistua v. 1985, jolloin saatiin solmituksi ns. Wienin yleissopimus. Siinä päätettiin otsonikerroksen tutkimuksen yhteistyön toteuttamisesta. Se perustui yhteiseen rahoitusjärjestelmään, Multilateral  Fund for the Implementation  of the Montreal Protocol.

 

Wienin sopimuksen jälkeen hyväksyttiin Montrealin sopimus  16.9 1987 allekirjoittajina 29 valtiota  ja EY ( tuolloinen Euroopan yhteisö, yksi  EU:n edeltäjä). Näitä sopimuksia täydennettiin  Lontoossa v. 1990, Kööpenhaminassa v. 1992, ja Pekingissä v. 1999.  Sarjan tärkeimpiä kokouksia  oli Pariisin sopimus v. 2015, joka aloitti monella tavalla alalla uuden aikakauden. Se sisälsi ehkä eniten konkreettisia toimenpiteitä ja julkisuutta, mm. välitarkisteluja.

 

Koko tämä sopimussarja uusine  eri kokoonpanoineen on tähdännyt ilmaston muutoksien torjuntaan. Pyrkimyksenä on ollut suojella aluksi otsonikerrosta ns. otsonikadolta, ( otsoni on hapen olomuoto O3, kolmeatominen happimolekyyli). Otsonikerros suojaa maapalloa ulkopuoliselta avaruudesta tulevalta säteilyltä.  Ilmakehän otsonikerrosta on tuhottu monilla eri kemikaaleilla, mutta pitkällisen työn tuloksena nähdään tavoitteita jossain määrin saavutetun.

 

Tällä hetkellä voidaankin ilmastonmuutosta pitää jo ihmiskunnan kohtalonkysymyksenä totesi liittokansleri Angela Merkel puheenvuorossaan Bonnissa.  Hänen mukaansa Pariisin sopimus on vasta alku taistelussa ilmaston lämpiämistä vastaan.   Jo ilmastokokouksen alussa Merkel ilmoitti Saksan antavan  100 milj. euron lisäpanoksen  kansainväliselle ilmastorahastolle,  IPCC:lle    (Intercovernmental Panel  on Climate Chance).  Monet valtiot ovat joutuneet lisäämään rahoitustaan USA:n jäätyä pois  Pariisin sopimuksesta.  Suomen osuus on kaksinkertaistunut 84 milj. euroon.

EU on tällä hetkellä kestävän kehityksen päävastuinen sekä toteuttaja että johtaja.  Suunnitellut päästövähennykset ovat monilta osin vähintään haasteellisia.  Vaikeuksia tulee toteuttamisessa, jos kustannukset kasvavat  vastullisesti toimiville valtioille ja samalla hyödyn pystyvät keräämään ne , jotka jatkavat nykyistä menoa.

------

Tuomaskuonasta lämpöä varaava paloturvallinen hormisto omakotitaloon. Suomalainen keksintö perustuu 90 % kierrätettyyn terästuotannon sivutuotteeseen. Aiemmin käytetty konvertterikalkin nimellä apulantana.

 

Suomen Savupiipputeollisuus Oy on ensimmäisenä Suomessa kehittänyt menetelmän, jolla pystytään valmistamaan kierrätysmateriaalista  savupiippuja. Materiaali on teräsvalmistuksen sivutuote, masuunikuona, jolla on monta nimeä.  Savupiippuelementit ovat tulenkestäviä ja lämpöä varaavia. Ne lämpiävät hitaasti ja luovuttavat myös lämpöä  pois hyvin hitaasti.

 

Valmistus tapahtuu SSAB:n  Oulaisten tehtaalla, jonne masuunikuona tuodaan Raahen terästehtaalta kertoo johtaja Kimmo  Hirvonen.  Kuona on savupiippuun erinomainen raaka-aine. Se on paloturvallinen. Teräksen valmistuksessa kuonan rakenne jalostuu  1500 asteen kuumuudessa ihanteelliseksi piippumateriaaliksi.

 

Masuunikuonaelementti on paloteknisesti luokiteltu lämpötilaluokkaan T600, elikkä se kestää 600 astetta. Piipun ulkopinta ei lämpene yli 80 asteen, joten  se ei aiheuta paloturvallisuusriskiä. Savupiippu on myös CE-luokiteltu  EU-määräysten mukaisesti. Näillä ominaisuuksilla varustettu savupiippu vähentää myös lämmityskustannuksia varaavuusominaisuuksien ansiosta.

 

Aikoinaan tätä samaa masuunikalkkia, konvertterikalkkia on käytetty Tuomaskuona-nimisenä maanparannusaineena.  Tuomas-nimitys tulee brittiläisestä Thomas-Gilchrist prosessimenetelmästä , jolla happamia maa-aineksia konvertoidaan  takkiraudaksi ja edelleen teräkseksi. Tämä mellotusprosessi suoritetaan  ns. Bessemerin konvertterissa.

 

Savupiipputeollisuudella on varsin hyviä valmeuksia  laajempaan tuotantoon ja suunnitelmissa on vientiä naapurimaihin , sekä Pohjois-maihin  että Venäjälle.

 

------

Ei maailmasta ruoka lopu jos Luken tutkijoiden kokeilu onnistuu. Seuraavaksi sahanpurua pöytään ja yltäkylläinen elämämme jatkuu. Nyt testataan prosessia, jolla puun sokerit muutetaan proteiiniksi ja sitten kalanrehuksi. Sen jälkeen onkin jo gourmet-pöytä lähellä.

 

Tämä toimintafilosofia perustuu käytännön kokemuksiin. Suomessa on ennen syöty  pettuleipää ja sodan aikana selluloosa-apetta syötettiin mm. hevosille. Luonnonvarakeskus Luke on aloittamassa prosessit, joilla testataan puun sokerien käsittelyä kasvualustaksi yksisoluisille organismeille. Näiden tuottama proteiini jalostetaan kalanrehuksi.  Loppu onkin jo sitten tuttua ja turvallista.

 

Tutkimusryhmän johtaja tohtori Risto Korpinen on aiemmin tutkinut sahanpurua selluloosan valmistuksessa.  Hän mainitsee tulevan kevään aikana ensimmäisten koerehuerien olevan muutamilla kalanviljelylaitoksilla kokeiltavana. Lukella on näitä  Inarissa, Keminmaassa, Taivalkoskella, Laukaassa ja Enonkoskella.

Ravinnontuotannon tämän hetkeen haasteellisuus on tämän koetoiminnan perustana.  Ihmisten määrä maapallolla lisääntyy joillakin alueilla jopa kumulatiivisesti. Viljeltävää maata ei saada raivattua mistään lisää, päinvastoin se vähenee  n. 600 m2 henkeä kohti. Jotain uutta on siis tehtävä tai nälkä on vieraanamme.

 

Suomessa sahateollisuus tuottaa 3,3 milj. m3 sahanpurua vuodessa  siis noin 600 litraa jokaista kansalaista kohti. Soijan ja villikalan syöttämistä  viljeltäville kaloille ei ole mahdollista jatkaa nykyisellään mainitsee Korpinen. Kestävälle kotimaiselle  kalanrehuvaihdolle on  tarvetta ja sille näyttäisi löytyvän myös vientimahdollisuuksia.  Jos tulevat kokeilut onnistuvat ollaan maailman ravinto-ongelmaa viety hyvän matkaa parempaan suuntaan. Saman asian voisi ajaa esim. peruna- ja maissitärkkelyksellä, mutta ne kelpaavat myös ihmisravinnoksi.  Kaupallisesta soveltamisesta kalanrehukäyttöön on kiinnostunut Raisioagron rehuliikeyksikkö Raisioaqua  toteaa yhtiön tuotepäällikkö Susanna Airaksinen.

 

Kokonaisuutena voidaan todeta uudelle ravintomallille olevan tarvetta. Myös raaka-ainetta on saatavana.  Viime vuonna kasvatettiin Suomessa  hieman yli 14 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Sahateollisuuden lausunnon mukaan puru on alalla ns. sivuvirta , jota on tähän käyttöön riittävästi saatavana.

 

------

Koivupohjainen liukosellu on uusi tuote puunjalostuksessa tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi. Uimaharjussa siirrytään myös havukuitupuun käyttöön uusien prosessien myötä.

 

Stora  Enso  on valmistanut koivusta liukosellua Enocellin tehtaalla Uimaharjussa  vuodesta 2012 . Nyt ollaan laajentamassa  myös havupuumateriaaleihin, toteaa tehtaanjohtaja Sauli  Purho.  Puukuidut ovat oleellinen osa selluloosassa, joka käytetään papereihin ja kartonkeihin.  Liukoselluloosassa ei puukuituja ole ollenkaan.

 

Liukosellun valmistuksessa puukuidut liuotetaan sokerimolekyyleiksi. Tällöin niistä happokylvyn jälkeen syntyy molekyyliryppäitä , rihmamaista  viskoosikatkokuitua. Tästä viskoosikatkokuidusta kehrätään lankaa. Tämä suoritetaan automaattikoneilla  teollisissa kehräämöissä prosessimaisesti.

 

Enocell on valmistanut liukosellua  150 000 tn vuodessa. Uuden tehdasinvestoinnin myötä tuotanto yltää 430 000 tn. Tästä 185 000 tn. valmistetaan lehtipuusta ( pääosin koivua) ja 245000 tn. havupuusta.

 

Toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström totesi yhtiön vaihtaneen rytmiä siirryttäessä uusiutuvien materiaalien kasvuyhtiöksi.  Liukosellua käytetään korvaamaan  puuvillaa ja monenlaisia öljypohjaisia materiaaleja mm. polyesteriä.

 

Stora Ensolla on tehtaita  Uimaharjun lisäksi ,  mm.Varkaudessa, Imatralla  sekä ulkomailla Puolassa ja Kiinassa.  Kiinan Beihaissa on käynnistynyt nestepakkauskartonkituotanto, jolle löytyy markkinoita  ympäri maaimaa.

 

Kaupungistuminen ja hyvinvoinnin kasvu lisäävät erilaisten tekstiilien kysyntää. Näissä puupohjainen kuitu valtaa yhä enemmän alaa fossiilipohjaisilta materiaaleilta.