Uutispoimintoja 20.5.2016

Kiinalainen Kaidi on testannut Kemiin tulevaa plasmakaasutusta jo kolme vuotta

Ansiolentoon 4 kg painoisella helikopterilla

Suomessa energiakulutus on laskenut jo viisi vuotta

Tehdastekoisesti biologisia klapeja, sahanpurutusta

Tampereella Hotelli Ilveksen jäähdytysvesi otetaan sellaisenaan suoraan luonnosta

KIINALAINEN KAIDI ON TESTANNUT KEMIIN TULEVAA PLASMAKAASUTUSTA JO KOLME VUOTTA.

Uudessa menetelmässä,  Fischer-Tropsch-nesteytyksen yhdistelmässä, kuivatettavan puuaineen lämpötila nostetaan 3000-4000 Celsiusasteeseen. Tämä menetelmä vaatii paljon energiaa mutta on sopivin puuraaka-aineelle, jonka kosteus ja tiheys vaihtelevat. Kaidi on saanut kokemuksia jo usealta vuodelta Kiinassa Wuhanin koelaitokselta.

Kiinalainen Kaidi-yhtiö on päätynyt tekemään investointipäätöksensä Suomeen monin eri perustein. Tiettävästi uutta prosessiteknologiaa ei juuri tällaisena ole käytössä muualla. Suomen puunjalostusalan perusosaaminen on ollut merkittävästi vaikuttamassa uuden tehtaan sijoittamiseen Suomeen.

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koposen mukaan Suomeen jää nykyisin paljon korjaamatonta energiapuuta, jonka käyttö mahdollistuu tämän uuden investoinnin myötä. Myös käyttöalueen laajentuminen EU:n myötä liikennepolttoaineisiin on eräs järkevän tuotannon mahdollistava tekijä. Biopolttoaineen sekoitusvaatimus 40%:een on suuri tekijä toiminnan perustalle.

Raaka-aineen tasainen saanti tullaan turvaamaan rakentamalla pilottialue, jossa koko energiapuuketjua kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on löytää parhaat uudet menetelmät energiapuun korjuuseen ja kuivattamiseen osana kokonaisketjua.

Kemiin rakennettavan laitoksen maarakennus, prosessilaitteisto, teräsrakenteet ja ylläpitolaitteisto rakennetaan Suomessa. Kiinasta tulee se teknologia, joka on koekäytetty siellä. Kun toiminta alkaa, laitos ostaa tarvitsemansa sähkön, sillä tavoitteena on valmistaa mahdollisimman paljon polttoainetta, ei sähköä tai lämpöä.

ANSIOLENTOON 4 KG:N PAINOISELLA HELIKOPTERILLA.

Pieniä, maasta ohjattavia helikoptereita on ilmestynyt erilaisiin käyttötarkoituksiin. On oletettavaa, että niitä on suunniteltu ja koekäytetty mm. sotilaalliseen käyttöön sekä pienien tavaroiden ja laitteiden kuljettamiseen että tiedusteluun, mm. valokuvaamalla. Myös siviilikäyttöön näitä on hankittu, eniten ehkä vain huviksi.

Pieni helikopteri on todella kätevä esimerkiksi kameralla varustettuna erilaisiin tarkastustehtäviin ja kohteiden kuvauksiin. Niiden kantama on laaja ja käyttö turvallista niin kauan kuin käyttäjä pystyy näkemään kopterin. Metsäinsinööri Juuso Hiedanpää on hankkinut jyväskyläläisen VideoDrone Oy:n valmistaman  helikopterin perustamalleen Metsälinkki-yritykselleen.

Kopteria tarvitaan metsätöissä paljon enemmän kuin nyt osataan aavistaakaan. Hakkuiden suunnittelu ja hakkuiden valvonta ovat merkittäviä kohteita. Myös metsäteiden ja ojituksen  suunnittelu ja rakentaminen tarvitsevat uutta tarkastelukulmaa yläilmoista.  Myrskyn sattuessa on pieni helikopteri helposti lähetettävissä  tutkimaan tilannetta ja tarkat kuvat ovat nopeasti saatavissa.

Sähkölinjoille kaatuneet puut on turvallista käydä tutkimassa helikopterilla ennen kuin mennään miehissä paikalle. Myös lasten etsimiseen on pikkukopteri todella oiva ja nopea apu.  Helikopteri on sekä turvallinen että nopea väline käydä tarkastamassa tilanne, jos epäillään esimerkiksi karhun  oleilevan lähistöllä. Tämä on laitteena niin uusi, että moni tehtävä on ajateltava aivan eri tavalla kuin tähän asti. On oletettavissa että monissa tapauksissa tehtävän työn turvallisuus lisääntyy ja voidaan tehdä töitä, joita ei ole tähän asti voitu edes tehdä ja toisaalla taas päästään työ tekemään merkittävästi nykyistä vähemmällä energialla.

SUOMESSA ENERGIAN KULUTUS ON LASKENUT JO VIISI VUOTTA.

Energian käyttö väheni paljolti energian tehokkaamman käytön ansiosta. Myös sääolosuhteet olivat poikkeuksellisen suotuisat. Miten paljon taloudellinen lamakausi on vähentänyt energian tarvetta on vaikeasti arvioitavissa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että  siirtymiä esimerkiksi uusiutuviin on tapahtunut, vaikka kokonaiskulutus on vähentynyt.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaa Suomen kokonaisenergiankulutus oli v. 2015 yhteensä  361 terawattituntia, 3 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sähköä kului 82,5 terawattituntia, n. 1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Hiilen kulutus väheni 18 % ja maakaasun 16 %. Energian kulutuksen ja tuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat 6% Tilastokeskuksen laskelmien mukaan. Fossiilisten polttoaineiden, öljyn, kivihiilen ja maakaasun, käyttö väheni 7 % edellisvuodesta. Niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 37 %.

Uusiutuvan energian käyttö lisääntyi 2 % ja osuus kokonaiskulutuksesta oli 35 %, melkein sama kuin fossiilisilla. Suomen uusiutuvan energian tavoite loppukulutuksesta v. 2020 on 38 %, minkä Suomi saavutti ensimmäisen kerran jo v. 2014. Sähköä tuotettiin Suomessa  66,2 terrawattituntia, josta ydinvoimalla 34 %. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus sähkön kokonaistuotannosta on 31 %, lähes ydinvoimatuotannon suuruinen. Tuulisähkön osuus on n. 4 % sähkön tuotannosta.

Sähköä tuotiin  Ruotsista 17,4 terawattituntia ja Venäjältä 3,9 terawattituntia. Polttoaineiden käytön                    hiilidioksidipäästöt olivat v. 2015 pienimmät,  lähes kolmen vuosikymmenen ajalta

TEHDASTEKOISESTI BIOLOGISIA KLAPEJA, SAHANPURUSTA.

.Kontiotuotteen sahan ja hirsitalotehtaan läheisyydessä toimii Bioklapi-niminen yritys, jonka omistaja Rauno Salmela palkittiin Pudasjärven metsäpäivillä Vuoden metsätoimijana. Bioklapi valmistaa sahanpurusta mäntätoimisen koneen avulla puristamalla brikettiä.  Tämä ei ole niin kovaa kuin normaalisti hydrauliikalla puristamalla valmistettu.  Pehmeänä se palaa paremmin kuin normaali, kova briketti.  Tämä uusi mäntäpuristusmenetelmä on käytössä monissa paikoin Eurooppaa, mutta Suomessa Bioklapi on ensimmäinen, joka ottanut menetelmän käyttöön.

Kokemusten mukaan tämä tuote, bioklapi, on takkakäytössä tasaisempaa kuin perinteinen hydraulisella menetelmällä valmistettu.  Tämän uuden klapin katkominen on myös helpompaa koska se katkeaa tasaisesti halutusta kohdasta. Hyvänlaatuisessa koivuklapissa on vettä n. 20 %, bioklapissa vain n. 10 %. Yksi bioklapi vastaa lämpöarvoltaan n. 3 koivuklapia.

Jotta bioklapi pysyy kasassa lisätään massaan ligniiniä sideaineeksi.   Ligniiniä tulee Suomessa puunjalostuksen  yhteydessä, mutta yritys joutuu ostamaan sen  Norjasta. Suomessa ligniini poltetaan, koska sillä ei tähän mennessä ole ollut riittävää kysyntää.

TAMPEREELLA HOTELLI ILVEKSEN JÄÄHDYTYSVESI OTETAAN SELLAISENAAN SUORAAN LUONNOSTA.

Hotellin katolla ovat tähän asti toimineet valtavat huoneen kokoiset lauhduttimet, joiden avulla sisäilma on saatu lauhdutettua.  Nyt nämä lauhduttimet on poistettu ja tarvittava kylmä vesi otetaan vieressä virtaavasta  Tammerkoskesta. Hotellin kellarista lähtee 50 m pitkä putki, jolla imetään Ratinan suvannosta jäähdytysvesi kertoo huoltomestari Ari Marttila.

Vesi on kosken jälkeisessä suvantokohdassa niin kylmää, että lisäjäähdytystä tarvitaan vain heinäkuulla. Esimerkiksi kevättalvella vesi on  4 -asteista, joka palautetaan takaisin 12 –asteisena. Heinäkuussa syvänteen vesi on 8-10 asteista ja paluuvesi jäähdytyksen jälkeen n. 20 –asteista.  Jäähdytysvesi otetaan sellaisenaan paitsi vedessä oleva levä suodatetaan pois, jotta pumppu ja putket eivät tukkeudu.

Suoritettu investointi maksoi itsensä  takaisin paljon ennakkoarvioita nopeammin, n. vuodessa vaikka arviot olivat 2,5 – 3  vuotta.  Ammattimiesten arviot siis pettivät taas, mutta nyt oikeaan suuntaan.  Jäähdytystä varten olivat rakennuksen katolla suuret  ja kovaa melua aiheuttaneet lauhduttimet. Nyt veden nostoon tarvitaan hiljainen pieni pumppu , joka korvaa koko lauhdutuslaitteiston. Tällaisen toiminnan onnistumiselle on edellytyksenä sopivan veden saanti käyttöpaikan lähistöltä.