Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Uutispoimintoja 21.12.2017

Onko saatu jo jotain aikaan ilmastonmuutoksen torjunnassa? Otsoniaukko on pienetynyt ja happosateet vähentyneet. Yhteiset kansainväliset päätökset on viety toteutukseen ja hyvät tulokset näkyvät.

 

Nykyiset saasteet niin vesistöissä, maaperässä kuin ilmassakin näyttävät lähes ylivoimaisilta.  Kun kysymyksessä on sekä yhteiset päätökset että yhteiset kansainväliset toteutukset ei tehtävä ole helppo eikä nopea.  Tämä todistuu muutamilla vuosia sitten suoritetuilla toimenpiteillä.

 

 

Otsonikadosta ruvettiin puhumaan jossain vuoden 1985 tienoilla joidenkin brittiläisten tutkijoiden toimesta. He olivat havainneet ilmakehän otsonikerroksen ohentuneen. Tätä maapallolle tärkeää, suojaavaa otsonikerrosta olivat tuhonneet jo useita kymmeniä vuosia ns. CFC -yhdisteet. Ne ovat hiilivetyjä, joita käytettiin kylmäaineina jääkaapeissa, pakastimissa ja monissa suurissa ruokateollisuuden kylmälaitoksien laitteistoissa, sekä moninaisissa jäähdyttämöissä ja teollisuuslaitoksissa.

 

Näiden kylmäaineiden käyttö kiellettiin Montrealin ilmastosopimuksessa v. 1987 osallistuneiden valtioiden yhteisellä päätöksellä. Tämän yhteisen kansainvälisen päätöksen jälkeen alan teollisuus ryhtyi kehittämään sekä materiaaleja että koneita, joissa ei käytetty CFC -yhdisteitä. Näitä uusia teknologisia innovaatioita pitää olennaisina ympäristökeskus Syken tutkija Mikael Hilden. Hän on ilmastonmuutoksen strateginen johtaja.

 

Hilden pitää tärkeänä että kansainväliset sopimukset ovat motivoivia pulmien ratkaisuihin eivätkä pelkästään kieltäviä. Hänen mukaansa olisi motivoitava uusien energilähteiden kehittämiseen panostamista. Tämä pitäisi tapahtua taloudellisin perustein. Esimerkiksi kehittämisen alaisina olevien uusien voimaloiden avustamisena.

 

Metsien ja järvien happamoituminen tuli julkisuuteen noin puoli vuosisataa sitten. Tuolloin ilmeni kalakuolemia, joille ei löydetty selitystä. Ruotsalainen tutkija Svante Oden keksi järvien happamoitumisen.  Tuolloin havaittiin teollisuuden rikki- ja typpiyhdisteiden aiheuttavan vesistöjen happamoitumista.

 

Nämä saasteet tulivat vahvasti teollistuneesta Keski-Euroopasta tuulten mukana Skandinaviaan ja Suomeen aiheuttaen ennen tuntemattoman vesistöjen saastumisen ja kalojen massakuolemisen.

 

Saastuttamisen vähentämiseen alettiin puuttua monissa kansaivälisissä kokouksissa.  Näistä asioista keskusteltiin ja tehtiin päätöksiä saastuttamisen vähentämikseksi. Erittäin tärkeätä oli saada teollisuus kokonaisuutena ymmärtämään myös asennemuutoksen tarve.

 

Uusia menetelmiä ryhdyttiin kehittämään sekä saasteiden mekaaniseen että kemialliseen puhdistukseen.  On todennäköistä, että näiltä osin ilmastomme saastuminen on merkittävästi vähentynyt. Tämä antaa pontta nykyisille suunnittelijoille ja kehittäjille tämän hetken uusien havaittujen epäkohtien poistamiseen.   

 

-------

 

Terästeollisuus tuottaa n 6,5 % maailman hiilidioksidista. Suomessa on meneillään Hybrid-tutkimushanke, jonka tavoitteena on täydellinen terästuotannon hiilijalanjäljen poistaminen. Raudaksi pelkistäminen tehdään  vedyllä, ei enää hiilellä.

 

Tämä uusi teräksenvalmistusmenetelmä on ensimmäinen tutkimushanke maailmassa kertoo SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänen. Rautaa on valmistettu nykyisillä menetelmillä jo lähes 1000 vuotta, joten on jo aikakin kehitellä jotain nykyaikaisempaa. Kokeilussa olevassa valmistusmenetelmässä on pelkistysaineena toiminut hiili korvattu vedyllä.

 

Käytännössä uuden menetelmän päästöt ovat puhdasta vettä vanhan menetelmän hiilidioksidin sijaan,   Ympäristön rasitus on aivan olematon uudessa tuotantomenetelmässä. Uuden menetelmän hiilijalanjälki on käytännössä olematon toteaa Leppänen.

 

Ensi vuonna on tarkoitus rakentaa pilottilaitos, jossa jatketaan prosessin kehittämistä ja tutkimustyötä. Tätä vaihetta on valmistauduttu jatkamaan vuoteen 2024 asti.   Tämän jälkeen on tarkoitus rakentaa täysimittainen tuotantolaitos vuoteen 2035 mennessä.  Jos projekti etenee suunnitelmien mukaan tulee tämä innovaatio muuttamaan koko maailman terästuotannon päästöongelmat pois päiväjärjestyksestä.

 

Yhtiöllä on tavoitteena täysin fossiilivapaa tuotantomenetelmä koskien kaikkia terästuotteita. Teknologinen läpimurto on todella pitkällinen ja kallis operaatio jolla onnistuessaan on merkitystä koko maailmalle.

Teräksen valmistuksessa vähennetään hiilipitoisuutta minimiin jotta teräksestä tulee kestävää. Tämä toteutetaan puhaltamalla sulaan konvertteriseokseen puhdasta happea.

 

Tässä uudessa Hybrid-hankkeessa ovat mukana SSAB:n lisäksi kaivosyhtiö LKAB, energiayhtiö Vattenfall ja Ruotsin valtio.  Raahessa toimivan SSAB:n sulatto ja terätehdas toimi ennen Rautaruukki nimisenä.

 

--------

 

Suomalainen  maidontuotanto rasittaa vähiten puhtaan veden varastoja. Niukkuusvaikutus, vesijalanjälki on Suomessa kansaivälisesti mitatuista valtioista pienin.

 

Kaikessa tuotannossa tulee arvioitavaksi tuotannon luonnolle aiheuttama rasitus. Ehkä eniten tämä korostuu paitsi energian myös ruuan tuotannon osalta. Luonnolle on merkityksellistä, millaiset ovat tuotanto-olosuhteet. Sama tuote tuotettuna jollain alueella rasittaa luontoa paljon enemmän kuin jollain toisella alueella. Tällöin tulee merkitykselliseksi valita tuotantopaikka niin että rasitus olisi mahdollisimman vähäinen.

 

 

Kansainvälinen vesivaratutkijoiden työryhmä, Wulca, on kehittänyt uuden kansainvälisen vedenkulutuksen arviointimenetelamän. Tämän suomalaiseksi nimeksi on hyväksytty veden niukkuusvaikutus.

 

Suomessa tuotetun rasvattoman maitolitran tuotanto kuluttaa suoritettujen laskelmien ja mittausten mukaan 10,3 litraa vettä. Irlannissa kulutetaan vettä 50,2 litraa ja Australiassa 86,8 litraa vettä yhden maitolitran aikaansaamiseksi. Näiden lukujen merkitys kasvaa tulevaisuudessa mm. veden niukkuuden lisääntyessä.

 

Australialaisen maidon tuotantoon on käytetty  väkirehua, joka on tuotettu keinokastelua vaativalla alueella. Suomen vesistressi-indeksiin vaikuttaa negatiivisesti se, että pääkaupunkiseutu juo vettä, joka on johdettu yli 100 km:n päästä Päijänteestä. Alueen omavaraisuus olisi eduksi tässä Water Stres Idex-laskentamenetelmässä.

 

Näin maltillinen vedenkulutus on merkittävä valtti suomalaiselle maidontuotannolle toteaa tutkija Kirsi Usva Luonnonvarakeskus Lukesta.

 

-------

 

Puuhun perustuvilla kangasmateriaaleilla mahtavat mahdollisuudet lähitulevaisuudessa.  Näillä pystytään korvaamaan puuvilla ja polyesteri. Materiaalia on tähän tarkoitukseen lähes rajattomasti.  EU:lle tulossa uusi muovistrategia.

 

Puupalttoohan on tuttu käsite vaikkakaan ei niin haluttu vaatekappale jota myöskään käyttäjä itse ei ole useinkaan enää itse valitsemassa.  Maailmassa käytetystä tekstiilimateriaalista 65 % on polyesteriä, siis öljypohjaista muovia. Puuvillapohjaista on kaikista käytetyistä tekstiileistä 23 % mikä tuotanto vaatii runsaasti vettä lannoitteita ja tietysti torjunta-aineita.

 

Puuvillan tuotanto jo nyt lähes kestämättömällä perustalla. Tuotanto vaatii energiaa ja se vie samalla alaa ruuan tuotannolta ja vielä aiheuttaa maaperään kemikaalirasitusta.  Esimerkiksi farmarishousujen ja muiden samankokoisten puuvillaisten vaatekappaleiden tuotanto kuluttaa energiaa yhtä paljon kuin tavallinen hehkulamppu koko vuonna aamusta iltaan palaessaan. Vettä kuluu yli 3500 – 7000 l valmistustavasta riippuen ja maapinta-alaa 13 m2.

 

Nyt jos koskaan puukuidulla on näytön paikka toteaa Stora Enson tekninen asiakaspalvelupäällikkö  Sirpa Välimaa. Tekstiiliteollisuuden tuotantosykli on nopeutunut.  Vielä 1980-luvulla vaatekappaleen matka suunnittelijan pöydältä kaupan hyllylle kesti puoli vuotta, on vastaava aika tällä hetkellä 3 viikkoa.

 

Ehkä nyt olisi aika myös luonnonmateriaalien käytön uudelleen tutkiseen laajennustarkoituksessa. Monilla  seuduilla on päästy ankarissa olosuhteissa tyydyttäviin tuloksiin vain eläinpohjaisilla ” tekstiileillä”.   Tällaisia ovat mm. hylkeennahka, näädännahka, nautaeläinten, sian, ja mm. lampaannahka ja tarhatut turkiseläinten nahkat. Näiden osalta tuotanto ei varmaan pysty tyyydyttämään suurta kysyntää vaan toiminta perustuu paikallisuuteen.

 

Jos kuluttajan uusiin vaatimuksiin yritetään vastata vanholla menetelmillä tulee pula kaikista resursseista, joten jotain uutta on kehitettävä.   Tähän saumaan tulevat puupohjaiset materiaalit.  Eräs ratkaisu on liukosellu, jota valmistetaan Uimaharjun tehtailla. Liukosellua voidaan käyttää monien tekstiilien perusaineena. Tässä on vielä paljon kehittämistyötä eri vaiheissa niin tuotannossa kuin materiaaliratkaisuissakin.

 

 

Kierrätystekniikka on tullut myös avuksi puupohjaisiin tekstiiliratkaisuihin. Aalto-yliopiston tutkijat ovat onnistuneet ensimmäisinä maailmassa tekemään lankaa sanomalehdestä. Helsingin Sanomat on kehrätty langaksi ( HS 9.12  -17. )

 

Sanomalehtimassan liuottaminen ja kehrääminen langaksi on jo koettu ns. Ioncell-menetelmä. Tähän asti raaka-aineena on käytetty puhdasta sellua. Sanomalehti on vaikeampi raaka-aineena, sillä lehtimassa sisältää painomustetta, mikä on saatava pois. Sanomalehteä on kuitenkin tähän käyttöön saatavana lähes rajattomasti ja tuotanto jatkuvaa ja tasaista.

 

Kehitystyö on niin vaativaa, että toiminnasta vastaava professori Sixta lupailee onnistumista vasta jossain vuoden 2022 tienoilla.

 

--------

 

 

HoHo on maailman korkein hiilinielu.  Maailman korkein puukerrostalo on nousemassa Wieniin.  Korkeus on 84 m ja kerroksia 24.  Rakenteessa on puuta 75 %, loput terästä, betonia ja monia muita materiaaleja.

 

 Tämä HoHo-Holzhochhaus käsittää 3 vierekkäistä tornia. Talon alimmat kerrokset on varattu liiketiloille, keskikerrokset toimistoille ja ylimpiin kerroksiin tulee hotelli- ja muita majoitustiloja. Tätä taloa on tarjottu myös EU:n lääkevirastolle, joka on sijainnut tähän asti Lontoossa mutta joutuu nyt Brexitin vuoksi muuttamaan.

 

Tämä uusi asuinalue on nimeltään Seestadt- Aspern ja se muistuttaa paikalla vierailleen erikoistutkija Esa-Jussi Viitalan mukaan Helsingin suurta rakentamiskohdetta, Jätkäsaarta.

 

Rakentaminen on todella vaativaa, sillä puulla on ominaisuuksia, joita ei ole kokeiltu näin suuressa rakennuksessa. Aluksi suunniteltiin suuria elementtejä, mutta niistä luovuttiin vaikean kuljettamisen ja asennuksen takia. Puu painuu myös kokoon, josta ei ole kokemuksia näin korkeassa rakentamisessa.

 

Rakennusta ei myöskään pystytty huputtamaan, joten sateen sattuessa on työt keskeytettävä ja odotettava saumakohtien kuivumista.  Tällaisen rakennuksen rakentamisesta ei myöskään ole kokemuksia, joten siltäkin kannalta katsoen sekä pieniä että suurempia pulmakysymyksiä kohdataan lähes päivittäin. On joduttu kehittelemään monia uusia ratkaisuja mm. eri materiaalien kiinnittämisessä toisinnsa mahdollisimman kestävillä rakenteilla.

 

HoHo -rakennuksen korkeudesta johtuen eräitä kantavia rakenteita on tehty betonista. Tällaisiin rakenteisiin on betonista enemmän varmistettua ja tutkittua tietoa, kokemusta. Lattiat rakennetaan betonia ja puuta sopivasti yhdistelemällä.  Puun äänieristävyys on paljon parempi kuin betonin.

 

Tämä maailman korkein puutalo on nyt rakenteilla ja valmistunee vuoden 2018  alkupuolella:

 

Rakennemateriaalien sekoittamisesta johtuen tällaista rekennusta nimitetään rakennusteknillisesti hybridirakennukseksi.

 

 

 

 

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram