Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Uutispoimintoja 21.3.2016

Tosi lähiruokaa kaupungissa - citykani pataan kerrostalon pihalta
Ihminen saanut jääkauden siirtymään, todennäköisesti jo toistamiseen
Nollakuituongelmaa pyritään ratkaisemaan Näsijärvellä
Talokohtainen  levätoiminen bioreaktori kokeilukäytössä Hampurissa
Metsäluonnon monimuotoisuus ja lisähakkuut mahdollisia samanaikaisesti


Tosi lähiruokaa kaupungissa - citykani pataan kerrostalon pihalta

 

Kanin metsästysaika on syyskuusta huhtikuuhun ja tuona aikana kaikki metsästyskortin haltijat voivat pyydystää kania maanomistajan luvalla. Tietysti muutkin metsästystä koskevat määräykset on toteutettava. Kaupunkiolosuhteissa ampuminen ei ole sallittu edes jousipyssyllä vaan metsästys on suoritettava ansalla.

 

Kaninmetsästys on helsinkiläisen Walter Rehnin harrastus. Pyynti tapahtuu ansoilla. Suolistaminen  tehdään lakisääteisen tainnutuksen jälkeen pyyntipaikalla. Pesemisen jälkeen metsästäjä panee kanit riippumaan parvekkeelle muutamaksi päiväksi. Tämä tekee lihasta mureaa. Walterin harrastus on poikinut kommentteja puolesta ja vastaan. Vastustajille nuori riistanpyytäjä toteaa, että kaikki kaupassa myytävä liha  on peräisin tapetusta eläimestä.

 

Tämä harrastus on siinäkin mielessä ihmeellinen, että sitä voidaan harjoittaa aivan Helsingin pääkadun vieressä.  Walterin toinen mieliharrastus on jousiammunta. Hän ajatteli yhdistää nämä kaksi, mutta jousimetsästystä ei saa harjoittaa asutuksen lähellä.

 

Ihminen saanut jääkauden siirtymään, todennäköisesti jo toistamiseen

 

Hiilidioksidipäästöt ovat siirtäneet seuraavan jääkauden jopa sadantuhannen vuoden päähän, joten jääkauden pelko tällä hetkellä näyttäisi nyt turhalta.  Tutkimusjohtaja Andrei Ganopolski Potsdamin ilmastoinstituutista kertoo että nyt siirtynyt jääkauden alku on jo toinen ihmisen aiheuttama siirtymä. Ensimmäinen oli 1700 –luvulla, jolloin ihmisen aikaansaamat hiilidioksidipäästöt aiheuttivat ensimmäisen siirtymisen.

 

Maapallon luiskahtaminen uuteen jääkauteen riippuu paljon siitä, millaisella kiertoradalla Maa kiertää  Aurinkoa. Aikojen kuluessa maan akseli heilahtelee edestakaisin  ja vaikuttaa täten maan pohjoisille ja eteläisille leveysasteille tulevan valon ja sitä kautta lämmön määrään.

 

Jääkauden siirtämiseen tarvitaan yllättävän pieni määrä hiilidioksidia, CO2, vain 500 gigatonnia. Tämän määrän ihminen on jo päästänyt ilmakehään.

 

Nykyisen kesän aikana aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla normaalia alempana. Jos hiilidioksidia ei olisi nyt näin paljon ilmakehässä, jääkauden käynnistyminen olisi jo alkanut.

 

Professori Ganopolskin mukaan jääkausi käynnistyy, jos ilmakehässä on hiilidioksidia 240 ppm:ää ( 1 ppm on yksi miljoonasosa tilavuudesta). On todettu että 1700-luvulla hiilidioksidia oli ilmassa 280 ppm:ää, jolla määrällä jääkausi ei tuolloin käynnistynyt vaan siirtyi ensimmäisen kerran ihmisen aiheuttamana. Nykyisin ilmakehässä on hiilidioksidia jo yli 400 ppm:ää, joten jääkaudesta ei tämän tietämyksen perusteella ole pelkoa.

 

Ihmiskunnan kannalta katsoen jääkausi olisi suuri, ilmeisesti suurin muutos elinolosuhteisiimme. Suuri osa pohjoisesta pallonpuoliskosta peittyisi kilometrien korkuisen jääkentän alle. Tämä jää keräytyisi sateena merien vesistä,mistä aiheutuisi jopa sadan metrin merenpinnan lasku.  Kuten viime jääkauden havainnot osoittavat, koko pohjoinen pallonpuolisko ei ollut jään peitossa. Jään muodostuminen edellyttää runsaita sateita. Niitä ei ollut esimerkiksi Siperiassa, joten sinne ei  myöskään muodostunut jääpeitettä, eikä jääkautta.

 

Ihminen on pystynyt vaikuttamaan jo nyt merkittävästi siirtämällä jääkausia. Tiedemiehet ovatkin ehdottaneet tälle geologiselle kaudelle nimeä antroposeeni, jonka voidaan todeta alkaneen 1950-luvulla.

 

Nollakuituongelmaa pyritään ratkaisemaan Näsijärvellä

 

Tampereen Lielahdessa pyritään ottamaan käyttöön jopa 100 vuotta pohjassa lionnut puuaines. Tälle pahalta haisevalle puurolle on annettu nimi, nollakuitu. Sitä on sellutehtaan jäljiltä n. 1,5 milj. kuutiometriä. Sitä ei tähän mennessä ole pystytty käyttämään, mutta nyt ovat menetelmät valmiina.

 

Kuitu käsitellään ns. stabiloimismenetelmällä, kertoo kehitysjohtaja Pentti Lahtinen Ramboll Finland Oy:stä. Massaa vaivataan kuin taikinaa ja siihen sekoitetaan erilaisia sidosaineita, mm. tuhkaa ja sementtiä. Tällä menetelmällä saadaan massa lujittumaan, stabiloitumaan ja kapseloitumaan.  Haitta-aineiden liukenevuutta tutkitaan vielä erityisissä valutusaltaisssa. Näin pyritään saamaan ympäristölle negatiiviset vaikutukset poistettua.

 

Stabilointi suoritetaan suurta porakoneistoa muistuttavalla suurella kaivukonekäyttöisellä laitteistolla.  Samantyyppisiä laitteita käytetään maapohjan kovettamiseen pehmeäpohjaisilla  tie- ja erikoisrakentamispaikoilla.  Stabiloinnin jälkeen kovettunut nollakuituaines on valmis käytettäväksi mm.täyttömaana teiden, puistojen ja jossain tapauksissa teollisuus- ja asuinrakennusten alla.

 

Nollakuitua on laskettu olevan Tampereen Lielahdessa veden alla n. 20 hehtaaria, paikoitellen jopa 15 m:n paksuisena kerroksena, sedimenttinä. Sen hyötykäyttö varmistaa ettei siitä ole vielä tuntemattomia haittavaikutuksia ja varsinainen valmis aines on sinänsä tarpeellista infrarakentamisessa.

 

Talokohtainen  levätoiminen bioreaktori kokeilukäytössä Hampurissa

 

Talon seinälle on rakennettu pieniä ikkunannäköisiä leväreaktoreja. Niissä auringonvalolla kasvatetaan levää, joka muutetaan kaasuksi ja sen jälkeen sähköksi ja lämmöksi. Tämä kansainväliseen rakennusnäyttelyyn rakennettu leväreaktoritalo on ainutlaatuinen maailmassa.

 

Biologi Stefan Hidersin , SSC-bioteknologiayrityksen projektipäällikkö kertoo menetelmän laitteiston olevan vielä hinnaltaan korkean, mutta levätalon teknologia on niin uraauurtava, että kehitystä jatketaan voimakkaasti. Reaktoriin kasvamaan tuotu levä on ”kalastettu” Itämerestä.

 

Auringon valolla tapahtuva lehtivihreän yhteyttäminen , fotosynteesi, onnistuu tiiviissä ikkunannäköisessä reaktorissa, jonne on ” ladattu” mikrolevää, hiilidioksidia, lannoitteita ja vettä. Näitä vähän tuuletusikkunaa suurempia reaktoreja on koetalossa 129 kpl. Kun aurinko paistaa täydellä terällä reaktorit tuottavat yhteensä 4,5 kg levää/ vrk.Tämä bakteerimassa muunnetaan biokaasuksi, mikä johdetaan edelleen sekä talon lämmitykseen, että sähköntuotantoon.

 

Tällä menetelmällä tuotettu energiamäärä riittää  yhden perheen energiankulutukseen. On kuitenkin muistettava, että tämä on vasta alkua.Tällä menetelmällä voidaan  myös samalla saada talojen seinien ja katon eristystä tehostettua. Myös esimerkiksi sähkön siirto on edullista lyhyen siirtomatkan johdosta.

 

Saksassa onkin lähiaikoina tavoitteena kiristää uusien rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia 25 prosentilla. Siellä valtakunnan kokonaisenergiatuotannosta tuotettiin v.2014  jo lähes 26 % uusiutuvilla energialähteillä.

 

Metsäluonnon monimuotoisuus ja lisähakkuut mahdollisia samanaikaisesti

 

Suomessa on nähty mahdollisena lisätä hakkuita 65 milj. m3:sta  lähelle 80 milj.m3:een. Tämä on mahdollista mm. uusilla  suurilla teollisuusinvestoinneilla eri puolilla maata, aina bioenergian tuotannosta lähtien. Tämä 15 milj. kuutiometrin kotimaisen puunkäytön lisäys antaa myös mahdollisuuden ottaa huomioon metsän luontoarvojen edellyttämät toimenpiteet. Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Inka Musta painottaa myös Suomen metsäsertifiointien merkitystä Suomen metsien kestävälle käytölle ja hoidolle.

 

Suomessa metsäsertifioinnin toteutuksessa metsiin jää yli 500000 kuutiometriä säästö- ja lahopuuta.  Muita metsän monimuotoisuuden edistämistoimia ovat lehtipuiden jättäminen, suoja-alueiden jättäminen vesistöjen lähellä, luonnonhoidolliset kulotukset sekä myös maisemalliset ja sosiaaliset ( esim. lenkkipolut, ladut yms.) toimenpiteet.

 

Metsien käyttöön Suomessa vaikuttavat sekä ylin valtiovalta lakisääteisine toimineen , metsänomistajat, myös valtio metsänomistajana, alan teollisuus ja järjestöt sekä suuri yleisö yksilöinä että erilaisten kansalaisjärjestöjen voimin.  Viimeisimpänä vaikuttavana tahona on tullut EU monelta eri suunnalta.  Suomessa metsiin liittyy monia ominaisuuksia, joita ei muualla ole , mm. ns. jokamiehen oikeus, mikä osaltaan lähentää tavallisen kansalaisen näkemystä ja myös tietämystä metsästä.

 

Puun lahoamisesta sekä polttamisesta syntyvä hiilidioksidi, (  CO2 ) on eräs ilmastonmuutoksen aiheuttajista. Hiilidioksiditason pitäminen nykyisellään edellyttää kasvualustan, metsä, pelto niitty yms. pitämistä kasvukykyisenä.  Vain silloin kasvun kannalta välttämätön yhteyttäminen, fotosynteesi onnistuu ja ns. hiilinielu toimii.  Vain kasvava kasvusto ottaa hiilidioksidin ilmasta , erottaa hiilen ( C ) kasviksi ja päästää puhtaan hapen  ( O2 )  eläinten hengitettäväksi sekä mahdollistaa taas hiilen palamisen. Se on elämän kiertokulku, joka vaatii koko ajan energiaa, ja sitä tulee auringosta valona ja lämpönä.

 


Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram