Uutispoimintoja 21.9.2018

Suomi ei ole mikään pahnueen pohjimmainen vaan on

vähentänyt päästöjä eniten Euroopassa. Suomi pystyi vähentämään hiilidioksidipäästöjä viime vuonna peräti 5,9 %.

Suomi ylti tähän Euroopan ennätystulokseen vaikka meillä oli voimakas nousukausi. Sensijaan  EU-maissa keskimäärin päästöt jopa kasvoivat 1,8 %, joka luku sisältää myös meidän vähennyksemme. Tämä kehitys ei anna kovin maireata kuvaa kaikista EU-maista.

Tämä Suomen tulos on varsin merkittävä toteaa Bioenergia Oy:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. Hän toteaa että yleensä talouden hyvässä kasvuvauhdissa CO2-päästötkin kasvavat. Eurostatin keräämien tietojen mukaan suomen lisäksi vain Tanska on pystynyt vähentämään päästöjään. Kaikki muut maat siis ovat lisänneet päästöjään, jotkin jopa merkittävästi.

Mainittakoon että Ranska on lisännyt päästöjä vajaat 3,5 %, Italia  yli 3,5 %, Espanja yli 7 % ja  esim. Viro n. 11 %.

Suomen koko energiankulutuksesta bioenergian osuus oli 29 %. Puupolttoaineiden kulutus kasvoi n. 3,5 %. Suomen kasvihuonekaasujen nettopäästöt vähenivät v. 2017 melkein 9 %. On huomioitava, ettei tämä positiivinen kehitys ole tapahtunut itsestään. Se on vaatinut paljon sekä julkisia että eritoten yksityisiä investointeja aina innovaatioista ja suunnittelusta alkaen.

Huolimatta saavutetuista ennätyksistä on Suomessa eniten luonnonmetsää kuin missään muussa Euroopan maassa. Tästä on tehty mittava tutkimushanke Berliinissä, Humboltin yliopistossa. Suomen maapinta-alasta on 2,9 % luonnontilaisia metsiä. Tätä tutkimusta varten on kartoitettu  1.4 milj. ha 34 maassa kertoi tutkimuksen johtava dokumentoija tri. Francesco Maria Sabatini.

-------

Euroopan elintarvikevirasto on tutkinut Euroopassa myytävän ruuan kasvinsuojeluainejäämiä. Suomen jäämät ovat pienimpiä, joten Suomessa tuotetaan Euroopan puhtaimpia ruoka-aineita.

Nämä tiedot ovat luettavissa Tilastokeskuksen sivuilla ” Suomi maailman kärjessä ” listauksen mukaan. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto on tehnyt v. 2015 uusimman selvityksen jonka mukaisesti siis Suomessa myytävät elintarvikkeet ovat ainakin Euroopan puhtaimpia. Muualta mittaustuloksia on vaikea saada, niitä ei ilmeisesti ole.  Eurooppalaiset raja-arvot ylittäviä tuotteita ei ollut Suomessa myynnissä yhtään.

Tilastokeskuksen sivuston tarkoitus on parantaa kotimaisen ruuan arvostusta sekä vientimahdollisuuksia. Se tarjoaa tieteellistä todellista faktaa varmoista, asiantuntevista lähteistä.

Pääasia ei kuitenkaan ole kultamitalin paikka vaan se että Suomi sijoittuu vuodesta toiseen kärkiryhmään toteaa erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvarakeskuksesta, Lukesta.

Paitsi eläinten syömä rehu myös lääkintä vaikuttaa merkittävästi saatavan lihan laatuun. Ruokafaktan tietojen mukaan Suomen kotieläinten tautitilanne on Euroopan viidenneksi paras. Konkreettisina tuloksina voidaan mainita, että Suomessa v. 2017 löytyi merkittäviä tautilöydöksiä  vain 12 kpl.  Vastaavia lukuja löytyi Tanskassa 18 kpl, Hollannissa 25 kpl, Britanniassa 61 kpl, Romaniassa 360 kpl, Saksassa 626 kpl, Puolassa 965 kpl, Ranskassa 2500 kpl ja Italiassa peräti 2828 kpl. 

Suomessa myös antibioottien käyttö on erittäin vähäistä. Eläimet hoidetaan ” inhimillisesti”, yksilöllisesti toisin kuin monissa muissa maissa , ryhmälääkintänä. Tämä tarkoittaa sitä, että koko karjalle annetaan varmuuden vuoksi lääkitys, vaikka ne kaikki eivät tarvitsisikaan. Suomessa ei tehdä näin.

Mikrobilääkkeiden myynti suhteutettuna tuotantoeläinmäärään antaa Suomelle v. 2015 luvun 20,4 ja vastaavasti Tanskalle 42,2, Britannialle 56,7,  Ranskalle 70,2, Saksalle 97,9, Puolalle 138,9 , Italialle 322,0, Espanjalle 402,0 ja suurinta käyttö on Kyproksella 434,2.

Nämä virallisten mittausten vakuuttavat tulokset saavat ulkomaalaistaustaisen Jansikin arvuuttelemaan syitä Suomen mahtaviin tuloksiin. Hän löytää kaksi syytä, syrjäinen asema ja suomalaisten sääntöuskovaisuus ryyditettynä kylmällä talvikaudella. Ehkäpä  perusteina on myös pari vuosisataa sitten aloitettu kansakunnan sivistäminen, selkeätekstinen lukkarinkoulu viuhuvine karttakeppeineen. joka ohjasi sekä Jukolan veljekset että koko kansan tielle, jota nyt kuljemme.

--------                          

Autojen romutuspalkkio uusii autokantaa mutta onko se kestävän kehityksen periaatteiden mukainen? Palkkion saa vain ostamalla uuden auton mutta olisiko autosta luopuminen vielä kestävämpää?

Kuluvan vuoden aikana ensirekisteröityjen autojen määrän kasvun arvioidaan johtuvan vuoden alussa alkaneesta Trafin romutuspalkkiokampanjasta. Kampanjan tarkoituksena on kannustaa auton omistajia vaihtamaan vanhat autonsa vähäpäästöisempiin malleihin. Tähtäimessä on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 50 % vuoteen 2030 mennessä.

 Romutuspalkkion toteutuksessa on unohdettu kestävä kehitys toteaa Autopurkaamoliiton puheenjohtaja Kari Laine. Hänen mielestään pitäisi olla nykyistä laajemmat vaatimukset osien uudelleen käytöstä. On selvää kansantaloudellista tuhlausta jos hyviä osia menee romutukseen. Autoja tulee romutukseen jopa suoraan liikenteestä monista eri syistä. Niissä on siis runsaasti kierrätyskelpoisia, hyviä osia.

Romutuspalkkion saamisen ehtoihin kuuluu muutamia vaatimuksia. Auton on oltava vähintään 10 vuotta vanha. Auton on oltava romutushetkellä liikennekäytössä. Palkkion saajan on pitänyt hallita tai omistaa auto vuoden ennen romutusta. Romutuspalkkio on 1500 e jos uusi auto on bensiini- tai dieselkäyttöinen. Jos uusi auto on sähkö- tai kaasukäyttöinen romutuspalkkio on 2500 e.

Julkisuudessa on esitetty näkemyksiä siitä onko tällainen perusteltua. Mikään taho ei ole esittänyt selkeitä lukuja siitä, jos verrataan nyt liikenteessä olevaa toimivaa hyväkuntoista  autoa uuteen. Mitä tarkoittaa esimerkiksi jos autolla ajetaan vain muutama tuhat kilometriä vuodessa verrattuna autoon, jolla ajetaan kymmeniä tuhansia kilometrejä. Miten suhtautuvat päästötulokset kokonaisuutena huomioiden auton valmistuksen päästöt ja kulutuspäästöt.

Onko nyt oikea aika muuttaa varovaisesti auton käyttötottumuksia modernimmiksi. Onhan esimerkiksi sähköauto aivan erilainen polttomoottoriautoon verrattuna jos katsotaan esim vuokra- tai yhteiskäyttömahdollisuuksia. Yksinkertaisen ja varmatoimisen rakenteen puolesta sähköauto on aivan toista aikakautta.  Yhteiskäyttömenetelmiä on kehitetty mm. Loviisassa, jossa sähköautoja on sekä yritysten että yksityisihmisten vuokrattavissa.

-------

Itämeri  rehevöityy myös luonnon omien prosessien johdosta. Tuore väitöskirjatutkimus osoittaa että suolavesipulssien taajuudet ovat romahtaneet, mikä  ei johdu ihmisen toimista, peltoviljelystä ja lihansyönnistä.

Limnologi, tohtori Matti  Lappalainen väitteli Oulun yliopistossa hakien syitä Itämeren rehevöitymiseen. Tämän tutkimuksen mukaan ulkoinen kuormitus ei voi olla suurin sinilevän aiheuttaja. Ihmisperäiseen kuormitukseen verrattuna Itämeren sisäkuormitus on tutkimuksen mukaan nelinkertainen.

Itämeren rantavaltioita ovat Suomen lisäksi Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Kaliningrad, Puola, Saksa Tanska Ja Ruotsi sekä vaikutuspiiriin lasketaan vielä Norja ja eräistä muista maista virtaavia jokia. Nämä kaikki maat ovat sekä tehokkaita maanviljelysalueita että voimaakaita teollisuusmaita. Näissä maissa  asuu myös paljon ihmisiä, on suurkaupunkeja ja suuri määrä pienempiä, joiden jätevedet virtaavat osin jopa puhdistamattomina Itämereen.

Julkisuudessa on näyttänyt olevan helppoa syyttää eritoten Suomen maataloustuotantoa Itämeren rehevöitymisestä. Kuitenkin jo pintapuolinenkin tarkastelu osoittaa tuon väitteen liioitelluksi, monessa tapauksessa aivan vääräksi.

Itämeren suojelukomissio Helcom tähtää tavoiteohjelmassaan Itämeren fosforipäästöjen vähentämisen 15000 tonnilla vuosittain vuoteen 2021 mennessä, mikä on Mikael Sjövallin näkemyksen mukaan suuren työn takana. Hän on toiminut Pohjoismaiden rahoitusyhtiö Nefcon viestintäpäällikkönä. Hänen tietojensa mukaan suuri osa Itämereen päätyneistä ravinteista on peräisin Venäjältä.

Karjalan kannaksella on 17 suurkanalaa. Nämä työntävät miljoonia tonneja kananlantaa ja fosforia kymmeniätuhansia tonneja täynnä oleviin altaisiin ja metsiin. Täältä sadevedet vievät ne suoraan Suomenlahteen sinilevän ravinteiksi. Syy toimintaan lienee puhtaasti hallinnollinen, ei ole vaatimuksia eikä sanktioita.

Nämä esitetyt asiat ovat vain pieni osa kokonaisuudesta kuten esimerkiksi se ettei liene suomalaisen maatalouden vastuulla jos Helsingin kaupungin typpipäästöt valuvat vuodesta toiseen huonosti puhdistettuina mereen. Paljon enemmän tapahtuu monissa muissa kaupungeissa. mutta se ei kuitenkaan saa olla puolustus.

On aivan varmaa että jokaisessa rantavaltiossa on ravinteiden kulkeutumisen suhteen korjattavaa, jossain enemmän, jossain vähemmän. Pitäisi olla kansainvälisiä metodeja, joilla kaikki pakotettaisiin samansuuntaisiin  toimiin ja mahdollisimman nopeasti. Suomi pienenä maana on ryhtynyt mm. kokeilemaan kipsin käyttöä ravinteiden sitojana.

--------

Ensimmäinen sähkölentokone saapui Suomeen.  Sähkö muuttaa lentämisen monilta osin yksinkertaisemmaksi ja varmemmaksi. Laajentumisessa tullaan näkemään ehkä reittiliikenteessä ns. hybridikoneita, joissa sähköä tuotetaan ajon aikana aurinkokennoilla tai pienellä polttomoottorilla.

Tämä kone on ensimmäinen Pohjoismaissa, Pipistrel Alfa Electro ja valmistettu Sloveniassa. Tämä sarjavalmisteinen kaksipaikkainen kone on teholtaan 50 kW, nestejäähdytteinen ja siipien kärkiväli 10,5 m. Lentoaika on  60 min ja lisäksi 30 minuutin reservi joka on hyvä, jollei kenttää löydy heti.

Tällaisen lentokoneen rakenteessa ei ole mitään varsinaista uutta tekniikkaa, joten voitaneen todeta syyn hitaaseen kehitykseen olevan ihmisen itsensä ajattelutavassa. Akkuja on nimittäin pidetty niin painavina että ne ovat esteenä tällaisen laitteen kehittämiselle ja tietysti ilmassa pysymiselle. Kuitenkin nopea tarkastelu osoittaa että tämä lentokone nousee ilmaan aina kevyempänä, kuin vastaava polttomoottorikone, joka on tankattu täyteen.

Tämän sähkökäyttöisen koneen paino on tietysti aina vakio, oli akku täynnä tai tyhjä.  Sensijaan tavallinen polttomoottorikone joutuu aina nousemaan täydellä kuormalla. On myös arvioitavissa että sähkökoneen moottori on rakenteeltaan yksinkertaisempi ja tavallista polttomoottoria paljon kevyempi. Meillä olosuhteet ovat niin kylmät, että varmaan tulee harkittavaksi vielä  kevytrakenteisempi ilmajäähdytys, ehkä.

Sähkömoottorirakenne tulee yksinkertaistamaan huollon täydellisesti. Samoin turvallisuus nousee aivan uuteen sfääriin, niin varmatoiminen on sähkömoottori. Tällä tulee olemaan vaikutusta myös lentäjien koulutukseen, joka näin yksinkertaistuu ja halpenee. Nämä molemmat seikat ovat tähän asti estäneet siviili-ilmailun yleistymisen Suomessa. Nyt saattaa alkaa uusi aika pienilmailulle. Voiko tästä sähkölentokoneesta tulla jokapojan mopo vai pappatunturi, aivan lähitulevaisuus näyttää.

Porvoolainen Ensto on ollut mukana avittamassa sähkölentokoneen hankinnassa. Heillä on myös kiinnostusta ja osaamista mm. koneen lataustekniikan rakentamiseen kertoo Enston  teknologiajohtaja Matti Rae.