Uutispoimintoja 27.5.2017

Maailmassa ei ole kaikille ruokaturvaa. Nälkää kärsii tällä hetkellä vajaa 2 mrd. ihmistä ja tilanne pahenee monilta osin. Väestönkasvu ja ruokatottumukset saattavat tehdä yllätyksiä, jotka yleensä ovat huonoja.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö  FAO on julkaissut katsauksen ruuan tulevaisuuteen. Herää kysymys kuinka paljon tästä asiasta on ammattitahoilla tietoa, jota ei ole rohjettu julkistaa paniikin ja toisaalla ruualla spekuloinnin vuoksi. Myös Suomen eduskunta on käsitellyt asiaa Ruoka 2030-nimisen ruokapoliittisen selonteon työnimen alla. Molemmat tahot ovat pääpiirteissään samoilla linjoilla ja peruslähtökohdat ovat paljolti yhteiset.

 

Ruokaturvaa on saatettu joillakin tahoilla ylituotantomaissa pitää itsestään selvyytenä, mutta nyt aletaan vihdoin tunnustaa ettei mistään ruokaturvallisuudesta ole varmuutta, monilla alueilla ei sinne päinkään.

 

FAO:n arvioinnin mukaan maailman väkiluku kasvaa lähelle 10 mrd. ihmistä vuoteen 2050 mennessä. Tämä kasvattaa ruuan kysynnän jo puolitoistakertaiseksi nykyisestä toteaa tohtori Kaisa Karttunen Ajatuspaja e2:sta. Tämän lisäksi samanaikainen elintason kasvu lisää ruuan kysyntää ruokavalion muuttumisen vuoksi. Syödään enemmän lihaa, hedelmiä ja vihanneksia eikä viljatuotteita. Eräät asiantuntijat ovat ennakoineet väestönkasvulle tätäkin suurempaa lukua mm. Afrikan väestönlisäyksen nopeutumisen perusteella.

 

Tällainen tuotannonlisäys kyllä onnistuisi elleivät luonnonvarat ja vesi olisi rajallisia. Lisättäessä ruuantuotantoa nykyisestä tulee monin paikoin pulaa vedestä ja viljelymaasta. Vaarana on myös hiilidioksidin lisääntyminen, metsien paikoittainen häviäminen ja myös viljellyn maan kasvukunnon heikkeneminen. Viljelyn satomäärät ovat hyvin erikokoisia eri alueilla ja huippusatojen alueella ei ole nähtävissä enää satotason nousun tuomaa sadonlisää.

 

Tulevaisuuden maanviljelyn on vaalittava nykyistä enemmän luonnonvaroja ja mihinkään luonnonvarojen tuhlaukseen ja laajaperäiseen käyttöön ei ole varaa. Kestävään ruokajärjestelmään siirtyminen FAO:n mukaan etenemistä kohti agroekologista ilmastoviisasta tuotantoa, jossa maaperän kasvukykyä ei heikennetä. Kasvihuonepäästöjä voidaan vähentää siirtymällä vähitellen pois fossiilisista energianlähteistä.

Tällä hetkellä on monia alueita, jotka kärsivät pahiten ilmasto-ongelmista. On ennustettu että nykyisillä menetelmillä ilmastonmuutokset uhkaavat näitä alueita ensimmäisinä.

 

On mahdollista että lähivuosina konfliktit, kriisit ja luonnononnettomuudet kasvavat ja voimistuvat. Ilmastonmuutoksen vaikutukset saattavat voimistua monilla alueilla. Näitä kaikkia ei voida suoranaisesti estää, mutta niiden esiintymisiä voidaan ennakoida ja vaikutuksia voidaan yrittää estää. Tulemme lähiaikoina näkemään ruuan puutteesta aiheutuvia yllättäviä tapahtumia.

 

xxxxxxxxxxxxx

 

Uudet energiamuodot toimineet huippujen tasaajina, nyt tähän rooliin tulevat fossiilista polttoainetta käyttävät voimalat. Wärtsilä on on ostanut energiavarastointiyrityksen, jolla aurinko- ja tuulienergiaa pystytään varastoimaan.

 

Uutta energianvarastointimenetelmää tarvitaan siirryttäessä entistä enemmän tuuli- ja varsinkin aurinkoenergian käyttöön.  Tätä tarkoitusta varten on Wärtsilä ostanut amerikkalaisen alalle erikoistuneen Energy Management Systemsin.

 

 Energiaratkaisut ovat murroksessa toteaa Wärtsilän Energiayksikön johtaja Javier Cavada.  Kehitys on mennyt eteenpäin. Monissa paikoin perusvoima saadaan aurinko- ja tuulienergiasta ja säätövoimana kulutushuippujen tasaajana on fossiilisella energialla tuotettu sähkö.

 

Kulutuksen tasaamiseen käytetään myös energian varastointia sillä aurinko ja tuuli ovat monesti omapäisiä tuotannon lyhytaikaisen tasaamisen suhteen. Tämän uuden yrityksen osto on Wärtsilälle tärkeä, sillä energiamarkkinat muuttuvat nopeasti sellaisiksi, että eri energiamuotoja synkronoivalle yritykselle on olennainen merkitys ja siten suuri tarve. Teknillisesti energia varastoidaan suuriin akkuihin, joita käyttäjät eivät näe eivätkä välttämättä edes tiedä niiden sijaintia.

 

Energian varastointi on Javier Cavadan mukaan niin suuri asia, että sitä voidaan pitää jopa ihmiskunnan kohtalonkysymyksenä.

Tällä uudella askeleellaan Wärtsilä joutuu kilpailemaan saksalaisen Siemensin ja yhdysvaltalaisen suuryhtiön General Electricin kanssa.

 

 Alalla ei ole ammatillista edelläkävijää ja Cavadan mukaan Wärtsilän ammattiosaaminen on jo niin merkittävä, että tämä rooli saattaa olla realistinen.

 

Wärtsilä on myynyt aurinkovoimalaratkaisuja Lähi-itään ja  Afrikkaan useaan paikkaan. Omia työntekijöitä on tällä puolella n.1000 mutta ulkoistettuina voimaloita rakentaa n. 10000 henkilöä.

 

Akkujen tuotanto on alan ammattiyritysten käsissä. Yksikään energiavarastoija ei valmista itse akkuja. Tässä varastointioperoinnin lisäarvo syntyy alustojen muun sähköjärjestelmänyhdistämisestä ja optimoinnista omilla tietokoneohjelmistoilla.

xxxxxxxxxxxxxxx

 

Sokeriruoko muovilelujen raaka-aineena. Plasto aloittanut ympäristöystävällisen muovin valmistuksen öljypohjaisen materiaalin jälkeen.

Ahvenanmaalainen Plasto Oy on valmistanut leikkikaluja jo yli 60 vuotta. Nyt tuotantoon otettu uusi sokeriruokopohjainen materiaali on 100 % uusiutuvaa kertoo yhtiön myyntijohtaja Anne Larpes.  Kasvaessaan sokeriruoko sitoo enemmän hiilidioksidia kuin mitä tämän raaka-aineen tuottaminen vaatii. Tämä vähentää merkittävästi hiilijalanjälkeä ja vähentää päästöjä.

Tämä uusi ruokomuovi on mitä sopivinta lasten lelujen raaka-aineeksi. Se on elintarvikekontaktiin erinomaisesti soveltuva ja sopii konepesuun. Tämä Plaston sokeriruoko tuodaan Brasiliasta. Lelut ovat sopivia muovikeräykseen ja ne voidaan hyödyntää uudelleen. Tämän ruokomateriaalin viljely tapahtuu muuhun viljelyyn kelpaamattomilla vanhoilla laidunmailla.

 

Plaston leikkikalujen perusraaka-aineita ovat polyeteeni ja polypropeeni.  Näitä tehtaalla jalostetaan vuosittain n. 0,5 milj, kg ,josta määrästä valmistetaan n. 10 miljoonaa leikkikalun osaa. Plasto valmistaa myös purkkeja ja sankoja elintarviketeollisuuteen.

Olof  Geelnard perusti Plaston v. 1954  tehtaan ensimmäisten tuotteiden ollessa muropakkausten keräilyleluja. Nykyään yrityksessä työskentelee n. 30 henkilöä. Omistajakunta muodostuu sekä yrityksistä että yksityishenkilöistä.

 

Tuotteiden ideointi tapahtuu koko henkilökunnan voimin. Yrityksen tuotannon tavoitteena on kehittää iloisia, mukavia hyvän mielen leluja.

1960 luvulla Plasto valmisti myös puuleluja. Valmistuksesta n. puolet menee Suomeen, loput vientiin. Kaukaisimmat vientimaat ovat Australia ja Uusi Seelanti.

 

xxxxxxxxxxxxx

 

Puuvilla korvataan paljon vahvemmalla puukuidulla. Aalto-yliopiston kehitysohjelmassa täysin vihreä, suljettu kierrätysprosessi. Seuraavana pilottitehtaan rakentaminen.

Puuvillan viljely kuluttaa paljon vettä ja se samalla myös syö ruuantuotantoon käyttökelpoista peltoa. Tämän vuoksi pyritään löytämään muita kuidun raaka-aineita. Uutta tekstiiliteknologiaa kehittää Suomessa Aalto-yliopistossa professori Herbert Sixta. Hän on erittäin toiveikas sillä Suomessa on hänen mukaansa ylijäämäpuuta riittävästi puukuidun miljardiluokan teollisuustuotantoon.

 

Sixta aloitti ryhmänsä kanssa työskentelyn jo v. 2009. Nyt laboratoriossa onnistuu jo sellusta puuvillaa vahvemman langan kehrääminen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ns. osaamista riittävästi pilottitehtaan käynnistämiseen on.

Tekes on myöntänyt toiminnalle 1,5 milj. euron rahoituspäätöksen jonka turvin menetelmän testaus pääsee vauhtiin lähivikkoina.

 Tämä kaikki kehittäminen tapahtuu Aalto-yliopiston biotuotteiden tutkimuskeskuksessa, Aalto Bioproduct Centerissä, joka kokoaa biotalouden opetuksen, tutkimuksen ja alan yritysten ammattihenkilöt saman katon alle Espooseen yhteisiä projekteja toteuttamaan.

 

Työryhmä on vakuuttunut että v. 2019 lopussa pystytään näyttämään miten täysin vihreä kierrätysprosessi toimii. Tuolloin lähdetään toteuttamaan pilottitehdasinvestointia.

 

 Suomessa tästä uudesta kuitutekniikasta ovat kiinnostuneita Metsä Fibre ja Stora Enso ja kuidun käyttäjistä Marimekko, Reima ja Nanso.

 

Tämän hetken näkymien mukaan sellupohjaisen kuidun valmistusprosessia on testattava pilottitehtaassa pari vuotta, minkä jälkeen lähdetään tekemään investointipäätöstä oikeasta tehtaasta, ehkä 2023 tai myöhemmin.

 

 Nämä kaikki prosessit ovat pitkäkestoisia.  Samaan aikaan kuitenkin voidaan koko oheisprosessia suunnitella toteutusvalmiiksi, mikä osaltaan nopeuttaa ja varmistaa varsinaista tuotantoa ja sen käynnistämistä.

 

Tekstiilikuitujen käyttö lisääntyy 5-6  % vuosivauhdilla. Puuvillaa on korvattu viskoosilla, mutta tällöin ongelmaksi muodostuvat jätevedet, joten prof. Sixta näkee sellukuidulla olevan tulevaisuudessa vakaat markkinat.

 

xxxxxxxxxxxxxx

 

Uusi voimalatyyppi, JOJO –tuulivoimala aivan kehityksensä alussa. Käyttää voimanlähteenä korkealla voimakasta ja tasaisesti puhaltavaa tuulta, ja on kevytrakenteinen ja helppokäyttöinen.

Tämä uusi voimalatyyppi on vielä prototyyppiasteella mutta sillä on monia mielenkiintoisia ominaisuuksia. Se pystyy hyödyntämään korkealla tasaisesti puhaltavaa tuulta, eikä se tarvitse rakennuksia ja sen tekniikka on helppokäyttöistä ja helposti liikuteltavaa.

 

Kun normaali tuulivoimala pystyy hyödyntämään  50- 150 metrin korkeutta päästään Jojo-voimalalla helposti 500 metriin ja alan ammatti-ihmiset ovat uneksineet jopa 10 km:n korkeudessa puhaltavan tuulen hyödyntämisestä. Ehkä nämä 10 km:n luvut ovat vielä vain teoriaa, sillä tuolloin voidaan vetää alas jopa lentokoneitakin (vahingossa).

 

Jojo-voimalaan kuuluu 3 pääosaa. Generaattori, jonka akselin ympäri on kelattuna vaijeri ja vaijerin päässä on leija, joka ylöspäin vetäessään pyörittää generaattoria. Itse asiassa tämä koko laitos on kuin virveli, jonka vieheen sijaan on kiinnitetty leija, joka vetää kelan auki tuulen voimasta. Tämä vetovoima on kova, sillä tuuli jo muutaman kymmenen metrin korkeudella on kova ja tasainen.

Kun tuuli on vetänyt leijan niin ylös että vaijeri loppuu, vedetään leija nopeasti alas samalla kelaten vaijeri ( siima )  kelalle. Tämän jälkeen leija lasketaan uudestaan nousemaan tuulen voimasta. Tämä  ylös-alas-liike pyörittää generaattoria ja antaa virtaa.

Tämän laitteen on keksinyt brittiläinen Miles Loyd v. 1980.  Asiakastoimituksia lienee vasta yksi, mutta Norjaan on suunniteltu 5 voimalaa. Laskelmien mukaan Jojo-voimala pystyy tuottamaan usean voimalan energiamäärän.

 

Samaan generaattoriin voidaan kytkeä useita leijoja. Niitä voidaan myös viedä merelle lautalla, jolloin tuulen hyödyntäminen on vielä tehokkaampaa kuin maalla.

Jojo-voimaloita tutkitaan ja kehitetään vakavasti Hollannissa, Saksassa Britanniassa, Norjassa, USA:ssa ja Sveitsissä, joten eiköhän näistä pian kuulla käytännön koetuloksia.