Uutispoimintoja 28.12.2016

• Lämpimin vuosi 115000 vuoteen. Kahvifarmarit vaikeuksissa Costa Ricassa.
  
• Lentokoneen rakenteissa biomimetiikkaa toteutetaan 3D tulostusmenetelmillä.
  
• Suomen metsissä titaanien taistelu: kuusi valtaa merkittävästi metsän männyltä 25 vuodessa.
  
• HSY kehittää sopivaa menetelmää fosforin kierrätykseen Suomessa.
  
• Vapo lähtee maailmalle teknillisillä hiilillä, kimrööki mukana.
  
• Rojujen kierrätys kehittää aivan uudet markkinat lähes kaikelle käytetylle tavaralle jo kansainvälinen miljoonabisnes.
  

Lämpimin vuosi 115.000 vuoteen. Kahvifarmarit vaikeuksissa Costa Ricassa.

Entinen Nasan tiedemies tohtori James Hansen kertoo maapallon lämpötilan olevan 1,25 Celsiusastetta korkeampi kuin ennen teollistamisen alkua. Nopea lämmönnousu alkoi v. 1975 tienoilla. Pariisin kokouksen päätösten mukaan pitäisi päästä reippaasti alle 2 asteen. Tähän ei nykytietojen mukaan päästä halvalla, vaan kustannus on arvioitu sadoiksi tuhansiksi miljooniksi, siis kysymys on massiivisesta hiilidioksidin poistotarpeesta.

Hansen pitää yhtenä mahdollisuutena koko maailmaa koskevaa hiilidioksidiveroa. Tällainen globaali vero näyttäisi mahdottomalta sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen. Kasvihuonekaasujen poistaminen ilmakehästä on vielä kehittämisen asteella. Ainoa toimiva keino on lisätä kasvua ja poistaa kierrosta hiiltä, eli puuta, esimerkiksi puurakentamista todella tehokkaasti lisäämällä. Islannissa on kehitetty teknologiaa, jolla hiilidioksidia pystytään mineralisoimaan, valmistamaan hiilivetyjä, joita voidaan käyttää polttoaineena.

Ilmaston lämpeneminen on tuonut mm. Costa Rican kahvinviljelijöille todellisia vaikeuksia. Kahvipensaita on varjeltava liialta lämmöltä ja lämpötilan nousun aiheuttamilta kasvitaudeilta. V.2013 tuli uusi kasvitauti, kahviruoste, joka on leviävä sienitauti. Sen vuoksi valtio joutui julistamaan kansallisen hätätilan.

Kahvintuottajaperheitä on Costa Ricassa n. 40000 ja heillä on viljelyksessä n. yhteensä n. 85000 ha, joten yhdellä perheellä on 2 ha:n kahvifarmi. Laadullisesti Costa Rica on kahvintuotannon kärkimaa maailmassa vaikka se on pieni, n. 3,8 milj. asukkaan valtio.Näihin uusiin pulmiin etsitään kuumeisesti ratkaisua trooppisen maatalouden tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Catiessa.

Banaanipensaita ja hedelmäpuita käytetään varjostamaan kahviviljelmiä ja ne sitovat vettä sekä antavat satoa viljelijöiden kotitarpeiksi. Kahvipensaskasvustoja pyritään vaihtamaan vähitellen paremmin uusia olosuhteita kestäviksi, mutta tämä ottaa useita vuosia. Kahvi on meille suomalaisille elämää tärkeämpi, kahvia tarvitaan niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Tuskin yksikään palaveri onnistuu ilman kahvia. Toivotaan, että Costa Ricassa onnistutaan pelastamaan vaikeuksissa oleva kahvinviljely, jottei Suomeen tarvitse julistaa kansallista hätätilaa kahvin puutteen takia.

Lentokoneen rakenteissa biomimetiikkaa toteutetaan 3D tulostusmenetelmillä.

Biomimetiikka tarkoittaa luonnossa esiintyviä järjestelmiä ja rakenteita. Ne sisältävät yllättävän teknisiä sovellutuksia, jotka luonto on jopa vuosituhansien aikana soveltanut ja hionut. Tätä uutta menetelmää tullaan soveltamaan monilla eri aloilla, mutta lentokoneenrakennus on alue, jossa sille on todella paljon käyttöä. Tämä sen vuoksi, että lentokone pitäisi valmistaa sekä kestäväksi että kevyeksi ja nämä ovat toisiaan aggressiivisesti syrjiviä ominaisuuksia. Lentokoneteollisuudessa tämä onkin seuraava suuri askel sanoo Airbusin kehitysjohtaja Peter Sander.  Tässä siis pyritään matkimaan luonnon kehittämiä rakenteita. 3 D-tulostuksella on tähän

asti tulostettu muoviosia, mutta nyt ollaan siirtymässä myös metallirakenteisiin. Tavoitteena on rakentaa kevyempiä ja täten vähemmän polttoainetta kuluttavia koneita. Myös tuotantoprosessit nopeutuvat ja materiaalin hävikki vähenee jossain kohdissa jopa 95 %.

Luontoa ei kuitenkaan voida kopioida suoraan. On selvitettävä millainen rakenne on ja miten se luonnossa toimii. Esimerkiksi Peter Sander ottaa lentokoneen siipijarrun, siivekkeen. Tähän malli otetaan jättiläislumpeen lehdestä.  Lumme säätelee eri kohtiin kohdistuvaa painetta hienon sisäisen rakenteensa ansiosta. Tätä matkimalla osataan mallintaa rakenne, jossa rasitus kohdistuu täsmälleen oikealla voimakkuudella jokaiseen kohtaan. Muutoin voi käydä vaikka niin että laskeutuessa jarrusiiveke pyyhkiytyy pois ja aiheuttaa koneen putoamisen. Aine on kohdissa, jossa rasitus on kovinta, rakenteeltaan tiheämpää kuin vähemmän rasitusta vaativissa kohdissa. Rakenne on siten kevyempää niissä kohdin, joissa ei tarvita suurempaa lujuutta.  Joissakin osissa on kohteita, joihin ei kohdistu mitään rasitusta. 3 D tulostusmenetelmällä nämä kohdat voidaan jättää avoimeksi, ontoiksi. Tulostusta voidaan tehdä suunnittelun yhteydessä jolloin myös lujuus-laskelmat saadaan nopeasti.

Lentokonerakennus on 3D –tulostustekniikasta parhaiten hyötyviä alueita. Valmistussarjat ovat juuri sopivia. Suurissa sarjoissa 3D  –menetelmää ei voida käyttää niin tehokkaasti. Itse tulostusprosessi on monipuolinen. Prosessi voidaan jättää suoriutumaan ilman valvontaa, joten yöaika voidaan käyttää hyödyksi.

Suomen metsissä titaanien taistelu: kuusi valtaa merkittävästi metsän männyltä 25 vuodessa.

Männyn korvautuminen kuusella johtuu siitä syystä, että hirvet syövät nuorten männyntaimien latvat. Mänty on erittäin arka latvavaurioille ja kasvu häiriintyy, tukkipuuta ei tule. Vaan puu on enemmän pensaan muotoinen, joten koko istutus on pilalla. Tämän vuoksi metsänomistajat ovat siirtyneet entistä enemmin kuusenviljelyyn.  Kuusi on Etelä-Suomessa valtapuu 25 vuoden päästä,  toteaa johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.

Hirvien vaurioittamaa mäntytaimikkoa löytyi metsävarojen inventoinnin yhteydessä n 500000 ha. Lähivuosina saadaan siis upeita joulukuusia kotimaan metsistä ja tuontikuuset voidaan jättää merien taakse. Eniten Suomen uudistusmetsistä on istutettu kuuselle Pohjois-Savossa 78 % uudistusalasta, muualla Suomessa vain hieman vähemmän.

Nythän kuusta istutetaan sellaisille maille, joihin sopivampi olisi mänty tai koivu. Kuusi kasvina on vaativa, se vaatii tuoretta  ja ravinteista kasvualustaa. Pahimmillaan kuusi ei kasva ollenkaan, ellei kasvupaikka täytä luonnonmukaisia minimivaatimuksia. Tällöin istutustyö on tehty turhaan. Kuusentaimi stressaantuu, kituu ja altistuu mm. sienitaudeille, kuten mustakorolle sekä hyönteistuhoille toteaa Suomen Metsäkeskuksen johtava asiantuntija Markku Remes. Myös Etelä-Saksasta tullut kirjanpainaja on muuttunut pysyväksi riesaksi Suomessa.

Asiantuntijat pitävät eräänä vaihtoehtona tilanteen korjaamiseksi hirvikannan vähentämistä. Männyntaimessa on jokin ominaisuus, maku ravinteet tai jokin muu, joka tekee siitä halutun hirven mielestä. Kuusen taimia hirvet eivät vahingoita. Hirvien makuelämyksen vähentämiseksi on kokeiltu männyntaimen latvaan kiinnitettäviä muovipiikkejä ja muita pelotteita. Lienevätkö olleet nekin liian makoisia tai ovatko hirvet oppineet puraisemaan ne irti, jolloin peli on menetetty.

HSY kehittää sopivaa menetelmää fosforin kierrätykseen Suomessa.

Fosfori kuuluu maailman kymmenen niukimmin esiintyvän alkuaineen joukkoon. Se on kasvien kasvamiselle välttämätön aine, sillä yhteyttäminen ei onnistu ilman fosforia. Tämän vuoksi fosforin kierrättäminen on nyt jo tärkeä, mutta vielä paljon tärkeämpää se on tulevaisuudessa, joten siihen on syytä valmistautua. Jätevesipuhdistamoihin on kehitetty uusia menetelmiä fosforin saamiseksi irti. Yleisin menetelmä lienee mädätys, jolla fosfori saadaan sidottua struviitiksi, toteaa johtaja Mari Heinonen HSY:ltä.

Fosfori sidotaan ns. kaksoissuolaksi, struviitiksi, ammoniummagnesiumfosfaatiksi, joka voidaan käyttää lannoitteen raaka-aineena. Tällä menetelmällä jää kuitenkin biologisia jäämiä, lääkeaineita ja hormoneja. Käytössä on myös uusi Ravita-menetelmä, jolla fosfori säilyy liukoisena koko prosessin läpi ja saostetaan vasta lopussa ferrosulfaatilla. Näin saadaan fosforihappoa. Tämä menetelmä sopii erikokoisille, myös pienille puhdistamoille, joita Suomessa on paljon.

Typenpoistossa käytetään ns. strippausmenetelmää erottamaan typpi lietteestä. Jäteveden typestä saadaan HSY:llä poistettua n. 90 % lopun jäädessä kompostoitavaan multaan parantaen sen laatua. Fosfori voidaan erottaa myös polttamalla, jolloin varmistetaan kaiken orgaanisen aineen häviäminen. Tällöin fosfori erotetaan tuhkasta. Tätä menetelmää on kehittänyt Outotec, jonka ensimmäinen laitos on kehitteillä Sveitsin Zyrichiin. Japanilaiset eivät käytä peltoviljelyssä muuta kuin polttamalla erotettua fosforia. Toiseen suuntaan ääriesimerkki on Luxemburg, jossa kaikki yhdyskuntalietteet päästetään sellaisenaan peltoviljelyyn.

Monissa maissa käytetään yhdyskuntalietettä vain esimerkiksi viherrakentamiseen, jolloin ollaan varmoja, ettei ruoka-aineisiin pääse sinne kuulumattomia aineita.  HSY:n  Viikin puhdistamo on Pohjoismaiden suurin lajissaan.  Muut laitokset Suomessa ovat joko pieniä tai keskisuuria. HSY on hakenut mukaan hallituksen kärkihankkeisiin alan kehittämiseksi. HSY on lähtenyt kehittämään ravinteiden, typen ja fosforin, kierrätystä Ravita-menetelmällä, joka kuuluu ympäristöministeriön Raki-rahoitusohjelmaan.

Vapo lähtee maailmalle teknillisillä hiilillä, kimrööki mukana.

Teknillisiin hiiliin kuuluvat aktiivihiili, hiilikuitu ja hiilimusta. Näitä kaikkia voidaan valmistaa sekä puusta että turpeesta. Aktiivihiiltä käytetään erilaisissa suodattimissa, hiilikuitua esim lentokonetekniikassa ja urheiluvälineissä ja hiilimustaa tarvitaan väriainesiin maaliteolli-suuteen ja esimerkiksi autonrenkaisiin kumin vahvistajana ja elintarvikkeissa, mutta ei kuitenkaan mustassa makkarassa. Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynyn mukaan teknillisen hiilen markkinat maailmalla ovat tasaisesti kasvavat vaikkakin kovasti kilpaillut.

Teknillisistä hiilistä ehkä monikäyttöisin lienee hiilimusta eli kimröökki. Sitä on valmistettu Suomessa 1700 –luvulta lähtien monissa eri paikoissa ympäri maata. Tämän takia sillä lienee monta nimeä, mm. nokimusta, lamppumusta, tervanoki, kaasumusta, ilmeisesti monista valmistuspaikoista johtuen.  Kimröökiä, kimröökkiä, on valmistettu polttamalla tuohta, puuta tai tervaa pienissä latotyyppisissä  tehtaissa. Valmis tuote on jäänyt kiinni juutikankaaseen, josta valmistettuja säkkejä on roikkunut polttopaikan viereesä. Tuote on keräytynyt säkkikankaaseen, josta se on puisteltu pölyn lailla pois ja pakattu alun perin puutynnyreihin, joiden valmistaminen on ollut tarpeellista puhdetyötä talviaikaan.

Kimröökkiä on Suomesta viety paljon ulkomaille, mm. Venäjälle. Ensimmäisiä suuria valmistajia oli Woikoski Oy, jolla oli myös monia muita kemian alan tuotteita ohjelmassaan. Nyt Vapo on suunnittelemassa tuotantoa, jossa raaka-aineena on turve. Nykyään teknillisiä hiiliä valmistetaan paljolti koksaamalla, mutta Vapolla on plakkarissa oma menetelmä. Turve soveltuu runsaasti hiiltä sisältävänä hyvin moderniin prosessitekniikkaan.

Vapon tarina alkoi sodan aikana polttopuusta. Valtioneuvosto keskitti tuolloin kaikki valtion polttoainehankinnat Vapon edeltäjälle Rautatiehallituksen Polttoainetoimistolle. Turvetuotannon  Vapo on käynnistänyt 1970-luvulla. Vapo on tällä hetkellä Itämeren alueen suurin pelletinvalmistaja. Näitä uusia teknillisiä hiiliä kehitellään Vapo Carbons –tuotenimen alla. Mainittakoon että Kekkilän puutarhatuotteet ovat Vapon tuotannossa. Yrityksellä on työntekijöitä 900  ja liikevaihtoa lähes puoli miljardia euroa.

Rojujen kierrätys kehittää aivan uudet markkinat lähes kaikelle käytetylle tavaralle jo kansainvälinen miljoonabisnes.

Suomalaiset tuottavat asukasta kohden yhdyskuntajätettä 493 kg / vuosi. Tähän sisältyy normaalin kotitalousjätteen lisäksi huonekaluja, vaatteita, metallia, sähkölaiteromua ja myös ongelmajätettä. Pääosin kotitalousjätteen keruu ja edelleen käyttö on hallinnassa ja kehittymässä  johtuen sen tasaisesta tuotannosta, suurista määristä ja kehittyneestä logistiikasta. Kuitenkin kotitalouksistakin ohjataan vielä joitakin jätteitä, kuten lääkkeitä, väärille linjoille WC:n kautta  viemäristöön ja jopa suoraan luontoon.

Jo jonkin aikaa toimineiden kirpputorien lisäksi on markkinoille tullut erilaista vertaiskauppa-toimintaa, nettikirppiksiä, facebook-markkinoita yms. Näillä on tavoitteena saada suora kontakti myyjän ja ostajan välille. Tärkeintä on oikea informointi ja sen jälkeen logistiikka, kuljetus. Ne ovat tähän asti olleet alan kaupan pullonkauloja. On ymmärrettävää, että erilaiset tuotteet ovat täysin eri asemassa. Esimerkiksi lasten vaatteet ja tarvikkeet ovat tuotteita, jotka ovat hyväkuntoisia ja niiden ominaisuudet ovat helposti selvitettävissä myyjän ja ostajan kesken. Paljon vaikeampaa on informoida ymmärrettävästi jotain huonekalua tai vaikkapa naisten ulkovaatteita.

Kokonaisuutena käytetyn tavaran markkinointiin liittyy suurten taloudellisten resurssien hyödyntämiseen.  Se on jo huomattu paitsi kauppaa käyvien omassa taloudessa myös uuden tavaran markkinoinnissa, johon se on terveellä tavalla vaikuttanut.  Kansantaloudellekaan ei ole hyödyksi, jos käyttökelpoista tavaraa on kaupan sekä yksityisten ihmisten varastoissa käyttämättömänä vanhenemassa sekä teknillisesti että taloudellisesti.

Alan vauhdikasta kehitystä osoittaa myös se, että jopa eräät monikansalliset yritykset ovat lähteneet voimakkaasti mukaan. Kaupan liiton tutkimusten mukaan noin 2 miljoonaa suomalaista on ostanut tai myynyt tavaroita tai palveluja netissä tai vastaavassa edellisen puolentoista vuoden aikana. Kodinkoneita,  vaatteita, harrastusvälineitä ja huonekaluja myytiin tuona aikana 500 milj. eurolla. Käytettyjä moottoriveneitä, autoja, moottoripyöriä, mönkijöitä yms. myytiin samaan aikaan n. 900 milj. eurolla. Pääasiallisia verkon vertaiskauppapaikkoja ovat Tori.fi, Huuto.net ja Facebook-ryhmät.

Todettakoon että Tori.fi:n omistaa norjalainen mediajätti Shipsted, joka on Aftonbladetin ja Verdens  Gang –lehtitalojen omistaja. Tämä yhtiö pyörittää Suomen Tori.fi:n kaltaista toimintaa yli 20 maassa. Markkinointipäällikkö Sami Törmä Tori.fi:stä ennakoi vuosittaiseksi kasvuksi 25 % Suomessa.