Uutispoimintoja 29.1.2018

Puut kasvavat jopa 25 % paremmin kaupungissa kuin metsässä.  Ne tykkäävät kaupungin lämmöstä, saasteista sekä liikenneruuhkista ja ihmisvilinästä ja lemmikkieläimistä. Haaste kaupunkilaisille istuttaa kerrostalojen pihat ja vapaat tilat metsän puille.

 

Puiden kasvua on tutkittu kymmenessä suurkaupungissa eri puolilla maailmaa kertoo Scientific Reports – tiedelehti. Kaupungit muodostavat ns. lämpösaarekkeita, joiden ansiosta lämpöä on saatavana päivittäin pidempään. Kaupungin rakennustekniikka rakennuksineen ja sekä maan päällä että maan alla olevine rakenteineen varastoi tehokkaasti lämpöä. Täten myös lämpösumma kasvaa ja  kasvukausi venyy myös pidemmäksi kuin lähialueen maaseudulla.

 

Tarkkoja puun kasvumittauksia on suoritettu  Mynchenin teknillisen yliopiston toimesta maapallon eri leveysvyöhykkeillä. Suurkaupungin lämpötila voi olla esimerkiksi yöaikaan jopa 10 astetta lämpimämpi kuin ympäröivän maaseudun.  Puut eivät vierasta autojen pakokaasuja  vaan suurempi hiilidioksidipitoisuus osaltaan kiihdyttää kasvua. Kaupungin kasvukauden on mitattu olleen 9 vuorokautta pidemmän kuin maaseudulla.

 

Myös autojen pakokaasussa esiintyvä otsoni ( hapen molekyyli O 3) on yllättänyt positiivisesti. Normaalisti alailmakehässä olevaa otsonia on havaittu esiintyvän vähemmän kuin maaseudulla. Tämä selittyy sillä että muut saasteet imevät pois otsonia, joka on aktiivinen reagoimaan muiden ilman ” saastekemikaalien” kanssa. Tämä havainto tehtiin ensimmäisenä New Yorkissa.

 

Käytännön vaikutukset ovat olleet parhaimpia ns. havumetsävyöhykkeellä, johon mekin kuulumme, Siperian taigan läntiseen osaan.  Tältä kasvuvyöhykkeeltä tutkimuksen piiriin kuuluivat Japanin Sapporo ja Kanadan Prince Town ja Houston, Hanoi ja Brisbane. Tältä  vyöhykkeeltä päiväntasaajalle päin kasvutulokset pienenivät mihin vaikuttaa myös paikalliset mm. korkeusolosuhteet.

 

Tutkijat havaitsivat myös etteivät kaikkialla kaupungeissa kavuolosuhteet olleet hyvät.  Veden saanti on jossain kohdissa estynyt mm. rakentamisen ja maaperän muuttumisen vuoksi.  Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi pitää näitä tutkimustuloksia luotettavina.   Hän pitää mahdollisena kokonaisuutena kasvumahdollisuuksien lisääntyvän Suomessa myös ilmaston lämpenemisen myötä.

 

Mitä tästä opimme. Metsähallituksen pitää siis motivoida kaikki asiaan vaikuttavat hallintoalamaistahot toimimaan.  Muutoin tämä olosuhteitten aikaansaama kasvumahdollisuuden lisäys jää toteutumatta. Kaupunkeihin on tuotava suuria taimikuormia ja  istutuskuokkia. Metsäneuvojien on jalkauduttava katujen varsille ja opetustehtävä on pantava käyntiin. Myös maalaisserkut voivat tulla opastamaan. Kaikki tämä kaupunkimetsien lisäys myös osaltaan parantaa kaupunki-ilmaa ja viihtyisyyttä.

 

--------

Loppuuko vesi Kapkaupungista huhtikuussa.  Asukkaat eivät ole vielä huolestuneet koska vettä on aina saatu kraanasta.  Nollapäivä uhkaa Etelä-Afrikkaa, vuosisadan pahin kuivuuskausi meneillään. Porakaivoja ja meriveden suolanpoistoa kehitetään.

 

Helmikuun alusta vettä saa käyttää enää 50 litraa päivässä taloutta kohti. Hout Bayn kaupunginosassa asuva suomalainen Tuomo Leinonen tuntee asian omakohtaisesti.  Rajoitukset eivät tuota hänelle ongelmia. Hän käytti vettä esimerkiksi joulukuussa 33 litraa  päivässä. Hänellä on oma salaisuus, 12000 litran vesitankki, johon on kerätty talven aikana sadevettä.

 

Vedenkulutusta pystytään vähentämään käyttämällä sitä uudestaan eri tarkoituksiin. Vessavesi haetaan pihalta ämpärillä, mutta se ei ole Leinosen mukaan suuri työ. Pari täyttä ämpäriä on aina vessassa odottamassa ja ulkona käydessä ne käydään täyttämässä uutta operaatiota odotellessa. Tiskaaminen hoidetaan myös keitetyllä sadevedellä. Pesuvesikin jaetaan kahtia niin että saippuavesi menee vessaan mutta huuhteluvedellä kastellaan pihakasveja.

 

Kaupungin kiintiövettä Leinosella käytetään vain pyykinpesuun ja suihkuun. Suihkun lattiallakin on sanko, josta vesi viedään pihakasveille. Pihaporttiin on kiinnitetty pakollinen kyltti, joka kertoo tämän kotitalouden omistavan erityisen vesilähteen.  Tämä sen vuoksi jotteivat sosiaalisesti ajattelevat ohikulkijat pillastu ja ryhdy kurinpitotoimiin veden käytöstä kasteluun.

 

Kaupungin pormestari Patricia de Lille kertoo etteivät kaupunkilaiset helposti noudata annettuja ohjeita.  Vain 39 % kaupunkilaisista noudattaa vedenkäytön päivärajoituksia, joten nollapäivä saattaa aikaistuakin.

Vesipulan opettamana kaupunkiin rakennetaan vauhdikkaasti suolanpoistolaitoksia. Suolaista merivettä on tuolla alueella saatavana riittävästi, mutta menetelmissä on vielä kehitettävää. Porakaivojen kaivaminen on myös aloitettu. On arvattavissa että turisti saisi kunniavieraan kohtelun jos hänellä olisi laukussa kanisteri täynnä arktista kylmää lähdevettä mistä tahansa Suomen kolkasta.

 

Lähiviikot näyttävät miten Kapkaupunki selviää ilmeisestä uhkasta.  Tässä mittakaavassa tämä lienee eräs suurimpia uhkia, millä saattaa olla arvaamattomat vaikutukset kaupungin asukkaisiin ja heidän tuleviin päätöksiinsä.

 

---------

Mikä on EU:n Energiaunioni; miten ja missä se toimii? Se on ympäristö- ja luontoasioiden eri puolilla tapahtuva tavoitteellisten operaatioiden ja yhteisten tavoitteiden sarja. Nämä kaikki nivoutuvat EU:n komissiossa, jossa kokonaiskoordinointi suoritetaan.

 

EU:n Energiaunionin eräs lähtökohta on v. 2006 ja 2009 tapahtunut kaasukriisi. Tuolloin havahduttiin siihen, että 80 %  EU:n käyttämästä maakaasusta tuli Ukrainan kautta. Teknillisesti asia ei ole suurimerkityksellinen, mutta siihen liittyvät turvallisuus- ja poliittiset tekijät muuttivat tilanteen epävarmaksi kaasunkäyttäjien kannalta.  Toisaalta meille, Suomelle ja suomalaisille ei tätä kautta tule kaasua. Tämän vuoksi asia ei ole meillä tunnettu kuten etelämpänä. Eikä kaasu ole meille merkityksellinen energialähde. Tämä kaasukriisi havahdutti EU:n toimielimet, eritoten komission lähtemään vakavasti uudistuspäätösten linjoille koko energiakysymyksessä.

 

Komissio ryhtyi työhön, joka Euroopan mittakaavassa on todella suuri ja monitahoinen. Eräitä päätavoitteita on fossiilisten energialähteiden käytön vähentäminen. Se saadaan aikaan pyrkimällä vähentämään energian käyttöä ja taas toisaalla uusien, uusiutuvien energialähteiden käyttöön ottaminen.

 Lähtökohta tehtävälle on käytännöllisesti katsoen pahin mahdollinen. Kaikki jäsenmaaat ovat sekä energialähteiltään että energian käyttötarpeiltaan mahdollisimman erilaisia. Tämä osoittaa yhteisten sääntöjen ja menettelytapojen kehittämisen olevan vaikeaa, ja jokin jäsenmaa saatta joutua epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi.

 

Monien vuosien työskentelyn tavoitteena on pidetty Energiaunionin  viittä  ulottuvuutta :

1. Energiaturvallisuus.
   
2. Solidaarisuus ja luottamus
   
3. Täysin yhdentyneet enrgiamarkkinat
   
4. Energiatehokkuus
   
5. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen.
   

 

Päästövähennystavoitteilla on tarkoitus jakaa jäsenvaltioiden taakkaa.  Kasvihuonekaasupäästöjä sovittiin vähennettäväksi seuraavasti:  V. 1990 tasosta

• vähennetään  20 % , v. 2020 mennessä
  
• vähennetään  40 % , v. 2030 mennessä  ja
  
• vähennetään   80 – 95 % vuoteen 2050   mennessä.
  

Näihin tavoitteisiin päästään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä seuraaavasti:

• 20 % prosenttiin v. 2020 mennessä
  
• 27 % prosenttiin v. 2030 mennessä
  

Lisätään energiatehokkuutta 27-30 % vuoteen 2030 mennessä.

Tarkoituksena on myös lisätä eri maiden sähköverkkojen liittämistä yhteistyöhön niin  että 15 %:n energiansäästö saavutetaan tämän ansiosta.

 

Ydinvoimalla tuotetaan tällä hetkellä 30 % energiasta. Tämän unioni näkee olevan jokaisen jäsenmaan oman päätöksenteon piirissä. Ydinenergiakymykset ovat viime vuosina muuttuneet johtuen mm. voimaloiden turvallisuuskymyksistä. Mitä ne tuovat lähiaikoina  tullessaan? Uutena voimalatyyppinä on kehitetty ns. pienvoimaloita. Ne rakennetaan tehtaissa ja kuljetetaan käyttöpaikalle tai toimivat myös siirtokelpoisina.

 

Muiden energialähteiden kirjo on monitahoinen ja mielenkiintoinen. Joissakin tapauksissa käytetään energianlähteenä suoraan luonnonvoimia, kuten aurinko-, vesi-, tuuli-, aalto yms. Jotkin perustuvat bioenergiaan, eli maan kasvun tulosten hyödyntämiseen ja joissakin on energianlähteenä ihmisen aiheuttama jätesaaste hyödynnettynä esimerkillisellä tavalla voimalakäytössä.

Humanitäärisesti katsottuna on myös ymmärrettävä ettei syötäväksi kelpaavaa ravintoa käytetä energiaksi. Ihmiskunnan nälkä on nimittäin lähempänä kuin ehkä koskaan.

 

Keväällä 2016 hyväksyttiin ns. energiavarmuuspaketti, joka tuli voimaan v. 2017 lopulla.   Se käsittää alueellisen yhteistyön merkityksen. Myös strategisten infrastruktuurihankkeiden tukeminen jäsenmaille hyväksyttiin.  Energia-asioissa hätätilaan joutuneita maita pyritään auttamaan mm. naapureiden voimin.

EU:n painoarvo näissä asioissa saattaa nousta jos USA jättäytyy syrjään kansainvälisissä päätöksissä, esim. YK:n Pariisin sopimuksesta.

 

On ymmärrettävä ettei tällaista kirjoa ohjailla yksinkertaisilla ohjeilla. Unionin on jossain tapauksessa motivoitava palkkioilla, jossain tapauksessa rankaisumenetelmillä tai saastuttamislupien myyntimahdollisuuksilla, ns päästökauppamenettelyllä.

Tavoitteena pitää olla elinkelpoinen, monissa tapauksissa nykyistä elinkelpoisempi elinympäristö luonnolle, eläimille ja jopa tahallisesti saastuttavalle ihmiselle.

 

-----------

Petroskoilainen mekaanisen puutavaran jalostusyritys, sahalaitos, tähtää jätteettömään toimintaan. Puuta yritetään käyttää mahdollisimman säästäväisesti sillä raaka-ainepula vaikuttaa jo tuotantoon. Talonrakennushirsiä ja muuta puuta eri muodoissa viedään Kiinaan.

 

Karjalan oma rakennusbuumi ja vienti sekä huonot korjuusäät ovat aiheuttaneet puutavarapulaa kertoo rajavastuuyhtiö Ruskii Lesnoi Alliansin johtaja Sergei Savitski. Tehdas valmistaa puupellettejä, pyöröhirsipaketteja talojen rakentamiseen sekä särmättyä että höylättyä lautaa ja lankkua. Lähiaikoina tehdas ottaa ohjelmaansa lehtipuun käsittelyn ja polttobrikettien tuotannon.

 

Yritys on nykyisin  suurin ympäristöystävällisen polttoaineen valmistaja tasavallassa. Se on alusta lähtien pykinyt hyödyntämään kaiken tuotannosta tulevan jätemateriaalin mahdollisimman tehokkaasti.  Karjalan tasavallan hallitus tulee tukemaan tällaista vähän jätteitä tuottavaa teollista toimintaa. Myytävän tavaran on täytettävä kaikki laatuvaatimukset toteaa tasavallan päämies Artur Parfentsikov.

 

Uusien rakennusten rakentamis- eli asuttamisohjelma on lähtenyt käyntiin. Tasavallassa on ränsistynyttä rakennuskantaa niin että tällä hetkellä on arvioitu purkutarpeen olevan 21000 m3.  Rakennusvalvonta suoritetaan sekä kansalaisjärjestöjen että tulevien asukkaiden toimesta.  Tasavallan valvontaneuvoston päätöksen mukaan asuttamisohjelman ensimmäinen osa viedään päätökseen tämän vuoden aikana.

 

Naapurimaan Kemiin suunnitellaan asuintalojen rakentamista yhteensä 6000 m2. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että kaupunkilaisten ei tarvitse muuttaa uuden asunnon vuoksi pois kotikaupungistaan vaikka vanhat asunnot joudutaan purkamaan.

 

Vaikka puu on ehdoton polttoainen Karjalan tasavallassa ollaan kaupunkipaikoissa siirtymässä paljolti maakaasun käyttöön. Viime vuonna esimerkiksi Petroskoissa siirtyi 18 kerrostaloa kaasulämmitykseen.

 

Karjalan tasavalta on liittynyt maakaasuverkon rakennusohjelmaan v. 1999. Nyt on valmiina tasavallan ja Gazpromin yhteistyönä 271 km kaasuverkkoa.Nyt on meneillään 22 kaasuputken rakentaminen Aunukseen, Pitkärantaan, Lahdenpohjaan Sortavalaan ja Puudosin piiriin

 

----------

Brysselin vihreät ajorajoitukset ovat astuneet voimaan vuoden alusta. Berliinissä keksitään menetelmiä siirtää päätöksiä tulevaisuuteen. Lentokoneet kuitenkin saastuttavat molempia kaupunkeja ja jätevedet lasketaan käsittelemättä Atlantiin.

 

Euroopan suurissa kaupungeissa tehdään mitä erilaisimpia sääntöjä ilman puhdistamiseksi. Nyt ovat pannassa dieselautot, jotka on hankittu ympäristötavoitteiden perusteella aivan hiljattain.  Auton ostaneet tuntevat itsensä petetyiksi, sillä moni diesel on vielä vähän ajettu ja siis ns. uudenkarhea.

 Lentokoneiden ja suurien kaupunkien saasteet hyväksytään ” puhtaana käteen”. Euroopan pääkaupunkimme ylimmät päättäjät ovat kaukana rahvaasta.  Liian nopeasti suoritettujen päätösten negatiivisia vaikutuksia ei tunnusteta ainakaan silloin kun ne kirpaisevat tavallista unionin kansalaista, hallintoalamaista.

 

Brysselin uusi ympäristövyöhykejärjestelmä kattaa koko cityn  ja sitä ympäröivät 19 kuntaa. Alueen 1.2 milj. asukasta ovat n. 160 m2 km pinta-alalla. Jotta tännne voi ajaa autolla on rekisteröidyttävä  ympäristöhallinnon ajoneuvotietokantaan. Belgiassa on käytössä Euro 0 ja Euro 1 päästönormiset ajoneuvot, joilla tänne ei saa tulla millään luvalla. Dieselautojen pääsyä tullaan kiristämään neljässä ja bensiiniautojen vain kahdessa vaiheessa vuosina 2019 – 2025.

 

Alkuvaiheessa ollaan vielä kohteliaita vierasmaalaisille, mutta ko. säädökset ulotetaan heihin jo v. 2018 kesällä.  Valvonta on tietysti tiukkaa ja vain rahalla selviää. Antwerpenissä ovat vastaavanlaiset rajoitukset olleet voimassa jo vuoden 2017 alusta.

 

Ranskassa on vastaavia vyöhykkeitä liikennettä rajoittamassa jo 17 vyöhykettä. Saksan virkamieshallitus vääntää parhaillaan kättä suurkaupunkien typpioksidiongelmasta. Heillä on menetelmä, jolla päästöarvot saadaan alas ilman ajokieltoa. Tällä hetkellä autokannasta on valtaosa dieselautoja, joita ei haluta romuttaa vaan pyritään neuvottelemaan sopivaa ylimenoaikaa. Tämä on tärkeää auton omistajan kannalta sekä teollisuuden tuotekehittelyn kannalta katsoen.

 

Bryssel ja koko Belgia ovat niin tehokkaasti valaistuja, että  alue näkyy kuuhun asti valoisampana kuin mikään muu maapallon kolkka. Sen voi kyllä lentokoneesta katsoenkin uskoa kun kone laskeutuu tuntitolkulla valomereen. Toinen rakennelma mikä näkyy kuuhun on Kiinan muuri, jotka kohteet voimme sitten kuumatkalla todeta.