Uutispoimintoja 30.8.2017

Etelä-Eurooppa kuivuuden kourissa. Lämpöennätyksiä, mm. Espanjassa 47 astetta ylitetty. Sateita saatu poikkeuksellisen vähän. Viljan, vihannesten ja viinin sadoista suuria menetyksiä.

Säätilat ovat olleet todella poikkeukselliset Euroopan eteläisimmissä maissa tänä kesänä. Italiassa sateita on saatu n. 30 % vähemmän kesän aikana ja heinäkuun sademäärä oli 60 % normaalia pienempi. Tiber-joen pinta on laskenut noin 1,5 meträ, pohjakivet ja kaatuneet puunrungot ja veneiden hylyt ovat näkyvissä kertoi Antonio Ricci, joka on asunut alueella 48 vuotta. Myös kasteluun tarvittavaa pohjavettä joudutaan pumppaamaan yhä syvemmältä.

 

Kreikassa on jouduttu sulkemaan turistikohteita, mm. Akropolis-kukkula. Tällaista ei muisteta ennen tapahtuneen. Britanniassa on annettu kansalaisille varoituksia erittäin kuumasta ilmasta, mikä on myös erittäin poikkeuksellista. Viljasadosta on Espanjassa menetetty suurin osa ja Ranskassa on menetetty 20  %.  Näillä on jo merkitystä Euroopan ruokahuoltoon, sillä molemmat ovat suuria maatalousmaita.

Kuiva maasto ja kasvillisuus syttyvät helposti ja mm.Italiassa on yhden viikon aikana palanut lähes 30.000 ha, mikä EU:n Effis-tietojärjestelmän mukaan on alansa ennätys.  Monin paikoin tällaisen metsän uudistuminen voi viedä 50 – 100 vuotta toteaa ympäristöjärjestö Lecambienten johtaja Giorgio Zampetti.

 

Maasto- ja metsäploja on ollut kesäkuukausina monissa Etelä-Euroopan maissa. Italiassa on palanut mm.Liguriassa, Toscanassa,Calabriassa ja Sisiliassa. Myös Ranskassa, Montenegrossa, Bosniassa, Kroatiassa ja myös Portugalissa on esiintynyt maasto- ja metsäpaloja.

 

Samanaikaisesti kuivuuden kanssa on joillakin alueilla saatu poikkeuksellisen voimakkaita sateita. Nämä puolestaan ovat aiheuttaneet tulvia ja tuhoja mm. rakennuksille, tieverkostoille ja mm. viljasadolle.

 

Viininviljelijät ovat vaikeuksissa sillä viiniköynnös on erittäin sääherkkä kasvi. Kuumassa lämpötilassa viinirypäleet ovat valmistuneet normaalia nopeammin. Tämä on aiheuttanut sokeri- ja happopitoisuuksiin muutoksia josta johtuen viineistä voi tulla merkittävästi huonompilaatuisia.  Viljelijät ovat yrittäneet parantaa olosuhteita viinitarhoja kastelemalla.

 

 Eräät viininviljelijät ovat suunnitelleet radikaaleja muutoksia.  Bodegas Torres- viiniyhtiö on ostanut maata Chilestä tavoitteena lähteä kokeilemaan viljelyä paremmissa olosuhteissa. Tämä kuvastaa jo alalla vallitsevaa epätoivoa, lähes paniikkia.

 

- - -

 

Saako turisti kohta turpiinsa? Paikallisten asukkaiden ja  etelänmatkailijoiden välillä kitkaa. Suositaanko turisteja paikallisten kustannuksella? Väkevät kuljetusjärjestelmät ja uudet majoitusrakenteet ylittävät kanta-asukkaiden sietokyvyn.

Massaturismin haittapuolet ovat nousseet huomion kohteeksi monissa Etelä-Euroopan suurissa turistikohteissa. Erilaiset kulttuurit kohtaavat monissa paikoin hyvin voimakkaasti. Paikalliset asukkaat näkevät turistit monella eri tavalla. Ne jotka elävät kauempana varsinaisista turistikohteista, eivät kärsi niistä, vaan ymmärtävät taloudellisen hyödyn merkityksen omalle yhteisölleen..

 

Asukkaat, jotka joutuvat näkemään ja kokemaan turistien aiheuttaman suoranaisen häiriön ja omien perinteisten yhteiskunnallisten palvelujen huononemisen kokevat turismissa paljon haittaa.. Tähän on kiinnittänyt huomiota mm. Helsingin Sanomat artikkeleissaan.

 

Me suomalaiset olemme Euroopan innokkaimpia matkailijoita. Suomalaisten ykkössija on totta toteaa aktuaari Taru Tamminen Tilastokeskuksesta ( HS  23.3 -17).  Matkailutasetta mitataan mm. yhden yöpymisen mittarilla. Kun eurooppalaisista kävi keskimäärin yhden yön matkalla 61 % on vastaava luku suomalaisilla 88,5 % mittausvuonna 2014. Tällä sektorilla on meillä suomalaisilla osaamista ja olemme matkailuun voimakkaasti panostava kansa.

Espanjaan odotetaan tänä vuonna runsaasti turisteja. Esimerkiksi Barcelonassa kävi v. 1990 1.7 milj. turistia  mutta määrä on kasvanut yli 9 miljoonaan ( HS 8.7 -17).  Barcelonan talojen seiniin onkin jo kirjoitettu turismin vastaisia iskulauseita, kirjallisia muraaleja. Turistien määrä voi olla mittava, kuten esimerkiksi Venetsiassa päivittäin vierailee yli 60000 ihmistä, mikä ylittää keskikaupungin väestömäärän.

Monin paikoin asuntojen vuokrat ovat kohonneet turistien vuoksi. Niitä on tuottoisampaa vuokrata turisteille kuin vakituisille asukkaille. Asuntoja vuokrataan hotellityyppisesti monin eri tavoin. Jokainen tällä periaatteella vuokrattu asunto tietysti ainakin teoriassa nostaa alueen vuokratasoa.

 

Jossain taas paikallinen, vanha kulttuurikohde on turismin myötä menettänyt merkityksensä tai jopa muutettu nykyturismin tarpeisiin. Asukkaiden sietokyky on ylittynyt mm. Portugalin  Lissabonin Barro Alto-kaupunginosassa. Ahtaat kadut täyttyvät humalaisista turisteista, kertoo ekonomisti Luis Parsana joka toimii paikallisen asukasyhdistyksen puheenjohtajana ( HS ).

 

On tietysti huomattava, että äärimmäiset haittavaikutukset  eivät koske kaikkia turistikohteita ja tuskin ollenkaan niitä kohteita, joissa turismi on kevyempää kuin ns. massaturismi.

 

- - -

 

Vuoristojen jäätiköt sulavat ja vetäytyvät. Kehitys samanlaista ympäri maailmaa. 1600 vuoden jääkertymä sulanut Perussa. Jos jäähyllyt romahtavat, merivesi voi nousta 3 metriä. Jos Grönlannin jäätiköt sulavat merivesi nousee 7 m, jos maapallon kaikki jäätiköt sulavat merivesi nousee 80 metriä.

Tiibetin ylänköä kutsutaan ” vesitorniksi” kertoo USA:n geologisen seuran tieteellinen julkaisu GSA Today.  Tiibetin vesivarastot ovat Grönlannin ja Etelämanteren jälkeen maailman suurimmat. Tiedemiehille mannerjäätiköt ovat mittari, joka kertoo ilmaston lämpenemisen nopeudesta. Mannerjäätiköistä alkavat suuret joet kuten Indus, Jangtze, Mekong ja monet muut pienemmät.

 

Mannerjäätiköt ovat hauraita ja niiden lämpötilan muutoksia seurataan tarkkaan ja niistä voidaan ennustaa paljon. Tropiikin suurimpana jäätikkönä   Quelccaya Perussa on menettänyt  1600 vuoden. jääkertymän.  Näin paljastunut maanpinta heijastaa auringonvaloa paljon vähemmän takaisin avaruuteen kuin jäänpinta, joten maapallon lämpiäminen voi lisääntyä tälläkin tavalla. Sinänsähän maapallon lämpiäminen ei ole pahasta, mutta lämpiämisen kaikkia seurauksia, jotka voivat olla myös erittäin pahoja, ei tunneta.

 

Tansanian Kilimanzaron ala on pienentynyt vuosien 1912-2013 välisenä aikana 88 %. Tutikijat ovat seuranneet tätä kehitystä huolellisesti ja pystyvät nyt arvioimaan että jäätikkö sulaa kokonaan vuoteen 2030 menneessä. Maanpinnan paljastumisen aiheuttama maanpinnan lämpeneminen, palauteilmiö, sulattaa tropiikin vuorten jäätiköt paljon nopeammin kuin muualla.

 

Nämä sulavat jäätiköt antavat eri puolilla maapalloa puhdasta vettä alueiden eläimille ja kasvillisuudelle. Ihmisen osalta puhutaan miljardeista eri maiden asukkaista. Mitä tapahtuu sitten kun jäätikön sulamisvesi alkaa hiipua tai jollain alueella loppuu kokonaan?  Tähän ei ole vielä kenelläkään vastausta eikä onneksi kokemusta.

 

On laskettu että Grönlannin jääpeitteen sulaminen kokonaan nostaisi meren pintaa vain 7 metriä.Jos taas maapallosta tulisi täysin jäätön planeetta kesät talvet nousisi merivesi n. 80 metriä, mikä jo panisi kartanpiirtäjät töihin.

 

Washingtonin yliopisto, professori Ian Joughinin johdolla on löytänyt sekä hyviä että että huonoja ennusteita. Se on seurannut 40 v. Amundsenin meren alueen jäätiköitä Länsi-Antarktiksella ja toteaa lausunnoissaan ettei jääpeite katoa hetkessä. Siihen kuluu aikaa 200 -1000 vuotta. Sitä ennen tosin voi jo tapahtua paljon.

 

USA:n avaruus ja ilmailuhallinnon organisatio NASA ja Kalifornian yliopisto ovat tutkineet mannerjäiden sulamista yhdessä.  Heidän tutkimuksensa eräs pääsanoma on että ” sulamisessa on maapallolla saavutettu kohta, josta ei ole enää paluuta.”

Ilmeisesti nyt kannattaa hankkia tulevaisuuden rantatontti kaukaa sisämaasta, hinta tulee nousemaan veden nousun tahdissa.

 

- - -

Uusi laivatyyppi, roottoripurjelaiva, jonka purjeet eivät pullistele, niitä ei tarvitse nostaa eikä reivata, mutta vievät laivaa eteenpäin tuulen suunnasta riippumatta. Suomalaiset tässä kehitys- ja kokeilutoiminnassa maailman huipulla.

Suomalainen meriteknologian kehitysyhtiö Norsepower on kehittänyt aivan uudentyyppisen purjeen. Se on peltinen, ehkä jossain mielessä höyrylaivan savupiippua muistuttava pönttömäinen jopa melkein 30 metriä korkea sylinteri. Se asennetaan pystyasentoon laivan kannelle. Sitä pyöritetään sähkömoottorilla.

 

Sekä tuuli että roottorin pyöriminen aiheuttavat työntövoiman roottoriin, joka tällä tavoin työntää tai vetää laivaa. Eräät ammattihenkilöt ovat verranneet tätä lentokoneen siiven aikaansaavaan nostovoimaan lentokoneen lentäessä.

 

Jos tämä laite osoittautuu tehtäväänsä sopivaksi, mikä nyt näyttää todelta, on roottoripurjeella mahtava kaupallinen tulevaisuus. Valtamerilaivoja on maailmassa yli 60000 kpl ja periaatteessa laite,yksi tai useampia laivaa kohti, sopii niin rahti- matkustajalaivoihinkin. Käytännössä on arvioitu n. 25000 laivaan sopivan roottoripurjetekniikan. Tällä hetkellä on kokeilussa yksi laiva, joka seilaa Hollannin ja Britannian väliä Bore-yhtiön lipun alla.

 

Tämä Bore-yhtiön ro-ro-laiva on osoittanut roottoritekniikan toimivan hyvin. Tavoitteena on polttoaineen säästö, mikä näissä mittakaavoissa onkin melkoista vaikka puhutaankin alimmillaan viiden prosentin luokasta.  Roottoripurje maksaa itsensä n. 4 vuodessa arvioi Norsepowerin toimitusjohtaja Tuomas Riski. Hän toteaa myös yhtiön olevan muutaman vuoden mahdollisia tulevia kilpailijoita edellä sekä patenttien että kokemuksen johdosta.

 

Asentamalla useampia roottoreita laivan kannelle pystytään yltämään 20 %:n polttoaineen säästöihin. Yhden roottorin hinta on n. 200-300000 riippuen kokoluokasta.

Mainittakoon että maailman suurin laivanvarustaja Maersk on kiinnostunut tästä tekniikasta. Tarkoitus on kokeilla uuden tekniikan soveltuvuutta 250 metriä pitkiin tankkereihin.

 

Tuulen suunta vaikuttaa olennaisesti roottorin toimivuuteen. Sivutuuli on kaikkein tehokkain ja jos tuulen suunta on suoraan edestä, roottori ei anna työntövoimaa, joten on luovittava kuten tavallisenkin purjelaivan. Nämä ajolinjat määritellään tietokoneella perustuen tuulen voimakkuuteen ja suuntaan.

 

- - -

 

Tankataanko sähköauto tulevaisuudessa nestepistoolilla yhtä nopeasti huoltoasemalla kuten polttomoottoriautot nyt? Suunnitteilla akku, jonka nesteet vaihtokelpoisia.

Sähköautojen käytön eräs pulma on hidas latausaika sekä latausjärjestelmän rakentamisen kalleus.. Se vaikuttaa olennaisesti koko järjestelmään. Lataustekniikan toteuttaminen vaatii hitauden vuoksi laitteita enemmän ja tekee myös varsinaisesta ajotapahtumasta pitkän latauksista johtuen. Tähän pulmaan ovat kehittäneet ratkaisua Purduen yliopiston tutkijat USA:ssa.  He ovat lähteneet kehittämään uudenlaista akkua, jonka nesteet voidaan vaihtaa nopeasti.

Akun kemiallista energiaa sisältävät elekrolyytithän ovat nesteitä ja ne lorotellaan akkuun ladattuina. Elekrtolyytit ovat metanoli-etanoli-vesi-sekoituksia. Akusta päästetään pois lataustehonsa menettäneet nesteet ja uudet pumpataan tilalle. Tässä on vielä paljon sekä teknillistä että kaupallista kehittämistä. Esimerkiksi mihin vanhat nesteet laitetaan, jäävätkö ne huoltoasemalle vai ottaako autoilija ne mukaansa.  Miten nesteet viedään lataamoon vai ladataanko ne kotona.

Jos nykyistä huoltoasemaverkostoa voidaan käyttää, säästetään paljon peruskustannuksissa ja sähköautoilulle on nykyistä valoisammat näkymät edessään.

Professori John Cushman Purduen yliopistosta toteaa että nämä elektrolyyttinesteet ovat edullisia hinnaltaan ja niitä on helppo valmistaa. Ne ovat myös turvallisia pienissä määrin kotisäilytykseenkin.

Lataustapahtumassa sähköenergia muutetaan kemialliseksi energiaksi. Kun virtaa otetaan akusta, kemiallinen energia muuttuu takaisin sähköenergiaksi niin kauan kuin kemiallista energiaa on jäljellä. Fysiikan lakien mukaan akusta ei kuitenkaan saada aivan sitä määrää energiaa, mitä on ladattu, sillä joka tapahtumassa energiaa kuluu hukkaan.  Tämä hukka on tutkijoiden mukaan kuitenkin vähäistä, mutta varsinaisesta hyötysuhteesta ei ole vielä käytettävissä lukuja.

 

Sähkötekniikan professori Jukka Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta tuntee näiden virtausakkujen ominaisuuksia. Hänen mukaansa hyötysuhde näillä on ollut vain n. 60 % :n luokkaa, mikä on pieni verrattuna perinteisiin akkuihin.

Lataushankaluudet perinteisellä akkutekniikalla antavat mahdollisuuden kehitellä uusia tekniikoita, sillä ala on kokonaisuutena voimakkaassa kehitysvaiheessa.