Uutispoimintoja 6.8.2017

Suuri kädenvääntö alkanut Suomen metsien kasvukyvystä ja hiilidioksidin sidontakyvystä EU:n ilmastotavoitteissa. Suomen puuntuotannon kasvu ja metsien hiilinielun toimintakyky ei ole saanut EU:ssa vielä riittävää ymmärrystä.

 

 

Suomi on metsien hoidon ja hallinnon suhteen poikkeuksellinen maa Euroopassa. Metsien hoito ja kasvukyystä huolehtiminen on aloitettu jo 1800 –luvulla samaan aikaan kun metsien taloudellinen käyttö muuttui.  Puuta tarvittiin teollisuuteen ja samalla metsien hoito tehostui ja hoidon ohjausta ruvettiin hallinnoimaan yhteiskunnan ammattimiesten ohjeistamana. Suomen metsäpinta-alasta n. 2/3 on yksityisomistuksessa, loput valtion metsähallituksen ja metsäyhtiöitten omistamia.

 

Hevos- ja ns. pokasaha-aikana metsätöissä olivat voimakkaasti mukana maatilojen miespuolinen työvoima sekä hevoset. Tämä onnistui hyvin, sillä tuona aikana metsätöitä tehtiin pääosin talvella, jolloin tälle työvoimalle ei ollut muuta yhtä järkevää käyttöä. Myös kaukokuljetusten vaatima teiden kunnossapito suoritettiin tällä työvoimalla.

 

Tämä historia osoittaa että Suomessa on metsätietämys ja osaaminen hyvin laajalla pohjalla, mikä muualla Euroopassa on harvinaista.

 

Metsien merkitys on tullut nykyään esille myös ilmastolle tärkeän hiilidioksidin ns. hiilinieluna. Kasvava metsä imee hiilidioksidia ja yhteyttämis- eli kasvuprosessin seurauksena puu kasvaa ja vapauttaa puhtaan hengityskelpoisen hapen ilmaan eläinkunnan hengitettäväksi. Käytäntöön perustuen voidaan sanoa jokaisen suomalaisen tietävän että vain kasvava metsä ( ja muu kasvikunta) pystyy ”nielemään” hiilidioksidia ja toimimaan hiilinieluna. Vanha metsä alkaa lahota tai kelottua toimien näin vain hiilivarastona, mutta ei suinkaan hiilinieluna.

 

Puumassa toimii hiilivarastona niin kauan kunnes se alkaa lahota. Kun puu on kaadettu, siis metsä hakattu, on tärkeätä saada uusi taimikko kasvun alkuun mahdollisimman nopeasti. Ns. jatkuva uudistaminen toteutuu niin että taimikko on jo hyvässä kasvussa kun suuret puut kaadetaan.  Kaadetun puun tilalle pääsee suuri määrä taimia ( ja pieniä puita) nopeaan kasvuun heti kun näitä varjostava vanha puu on poistettu.

 

Tämän hetken tavoitteenahan on saada hiilidioksidia pois hiilikierrosta mahdollisimman paljon. Siihen pyritään mm. puun käyttöä lisäämällä monissa eri rakennuskohteissa. Lisääntynyt hiilidioksidi ei ole pelkästään pahasta vaan on oleellisena aineena  kaikkien kasvien kasvun , myös metsien, merkittävänä lisääntymisenä.

 

 Negatiivisena nähdään hiilidioksidin lisääntymisen, pääosin fyysiset vaikutukset säätilaan mitä moninaisimpina luonnonilmiöinä, hirmumyrskyinä, rankkasateina, tulvina ja taas toisaalla kuivuutena. Näistä aiheutuu monenlaisia vaikutuksia eläin- ja kasvikuntaan. Monet näiden ilmiöiden seuraukset ovat yleisesti haitallisia ja jopa peruuttamattomia. Myös yleismaailmallinen ruokapula on eräiden ammattitahojen näkemyksen mukaan hyvin lähellä. Hiilidioksidin lisääntymiseen nähdään sisältyvän sellaisia riskejä, joille ei haluta ihmiskunnan altistuvan.

 

Suomen ja EU:n välisessä kädenväännössä on paljolti kysymys laskutavasta. Vertailukohtana Suomessa oli lama-aika, jolloin puuta tarvittiin vähän eikä siis metsää hakattu. Tämän vuoksi Suomen metsien hakkuuarviot näyttävät suuremmilta kuin vertailussa olevien muiden maiden vastaavat luvut. Tämän vuoksi Suomessa pidetään laskutavan perusajankohtaa täysin epäoikeudenmukaisena ja näin ollen vääränä. Tämä näkemys vahvistuu myös kansainvälisessä vertailussa esimerkiksi Ruotsin vastaaviin lukuihin.

 

EU:ssahan ei ole erillistä metsäohjelmaa vaan nämä asiat käsitellään maankäytön ja ilmaston vaikutuksia säätelevän ns. Lulucf –säännöstöön liittyen.  Suomella on tässä vaiheessa mahdollisuus vedota YK:n Kestävän kehityksen ohjelmistoon, jossa päätavoitteena on metsien kestävä käyttö.

Tämä asia on Suomelle tärkeä ja kaikki vaikuttavat faktat tullaan varmaan viemään syksyn aikana Brysseliin oikeitten päätösten pohjaksi. Tämän vuoksi tulemme tällä palstalla seuraamaan asioiden kehittymistä aina päätöksentekoon asti, joka lienee hyvin lähellä vuodenvaihdetta.

 

- - -

 

Helsinkiin saadaan Euroopan ilmastotutkimuksen Actrisin päämaja sekä kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmän Icosin päämaja. Tutkimustuloksien tuottaminen ja julkaiseminen aloitetaan v. 2021.

 

 Näiden laitosten tulo Suomeen tarkoittaa Suomen tämän alan toiminnan olevan arvostetusssa asemassa EU:ssa. Actris tutkii aerosoleja, pilviä ja kasvihuonekaasuja. Käytännön työ tapahtuu Helsingin yliopiston ilmatieteen laitoksen tiloissa Kumpulan kampuksella. Kun molemmat laitokset ovat toiminnassa saadaan kattavat tulokset ilmakehän toiminnasta tällä sektorilla.  Toimintaa johtaa professori  Markku  Kulmala Helsingin yliopistosta.

 

Täältä tullaan johtamaan kaikkiaan 22 Euroopan maan tämän alan tutkimusta. Kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä Icos on jo aloittanut toimintansa Helsingissä. Ilmakehän tutkimus ja mittaus on Suomessa maailman huippua. Mainittakoon että pienhiukkastietämys on parempaa kuin missään muualla mainitsee tutkimuspäällikkö  Sanna Sorvari, joka on tämän hankkeen koordinaattori.

 

Icos ja Actris muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka avulla ilmakehän osuuden merkitys koko ilmastonmuutokseen pystytään todentamaan. Tämä osaamistaso ei ole tullut Suomeen yhtäkkiä, vaan se on monien vuosien, jopa vuosikymmenien työn tulosta.

 

Pienhiukkasten merkitys ilmakehässä on suuri. Ne ovat haitallisia ihmisten ja eläinten terveydelle ja ne aiheuttavat suurimmat epävarmuustekijät ilmastonmuutoksessa. Ilmastojärjestelmä on monimutkainen prosessi, jonka ymmärtämiseen tarvitaan laaja tutkimuspohja konkreettisine aineistoineen.

 

ICOS, Integrated Carbon Observation System on aloittanut valmistautumisen jo v. 2008 tavoitteena tarjota pitkän aikavälin ilmakehän ja ilmavirtausten havaintoja.

ACTRIS,  Aerosols, Clouds and Trace gases Research InfraStructure  –hanke on hyväksytty  EU:n rahoitusohjelmaan v. 2016 ja etenee sillä pohjalla.

 

- - -

 

Itämeren saastuminen jatkuu lähes entistä vauhtia.  EU ja ympäristövaltiot ovat osoittautuneet tehottomiksi Puolan välinpitämättömyydelle ympäristöasioissa. Myös monet muutkaan valtiot eivät pidä jätevesilaitoksiaan toimintakykyisinä.

 

Puolan jätevesilaitoksia on viime vuosina uusittu EU:n varoilla. Varsovan suurimman jätevesilaitoksen modernisointi aloitettiin v. 2012. Sen kokonaishinnaksi muodostui 800 milj. euroa, josta EU maksoi 60 %, siis 480 milj. e. Puolassa ei ole paljon välitetty EU:n nitraattidirektiivin määräyksistä. Lähes 40 % fosforipäästöistä tulee Puolan pelloilta.

Nämä ovat vain hajapoimintoja Euroopan Unionin tilintarkastustoimiston kertomuksesta. Se on julkisesti vaatinut Puolaa tehostamaan toimiaan Itämeren rehevöitymisen torjumiseksi.   Nämä kaikki toimenpiteet ovat myös Pariisin ilmastosopimuksen vastaisia.  Puolan silloinen hallitus hyväksyi ne, mutta nykyinen ei ole aloittanut toteuttamistoimenpiteitä.

 

Kokonaiskuva näistä kaikista toimista muodostuu tämän vuoden lopulla, jolloin tuore raportti Itämeren kokonaiskuormituksesta valmistuu ja tulee julkiseen käyttöön. Tuolloin selviää myös mikä on tilanne Pietarin ympäristön ja lähialueitten jätteiden hävittämistasosta. Puola on eräs keskeisimpiä Itämeren alueen vaikuttajista lähes 40 miljoonaisena suurena maatalousmaana, jonka energiantuotanto perustuu mm. kivihiileen.

 

 Kivihiilivarantoja arvioidaankin Puolassa olevan vielä jopa 200 vuodeksi, joten sillä ei ole siltä osin pakkoa muuttaa uusiutuviin, vaikeasti sovellettaviin energialähteisiin.

Noin 60 %  Puolan fosforipäästöistä tulee pelloilta toteaa erikoistutkija Seppo  Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta. EU:n sääntöjen mukaan jätevesilaitoksen tehoksi riittää 80%:n teho, mutta esimerkiksi Suomen jätevesilaitokset yltävät jopa 95 %:een. Puolan hallitus ei ole tehnyt vielä mitään suunnitelmaa ja ohjelmaa maatalouden päästöjen vähentämiseksi. Puolan 15 milj. peltohehtaaria muodostuu pienistä tiloista, keskiarvo n. 9 hehtaaria.

 

Ministerineuvos Johanna Birstedt Suomen Varsovan suurlähetystöstä kertoo että tällä hetkellä EU:n rakennerahaston koko avustusmäärästä n. 25 %  menee Puolaan. Se saa n. 12 mrd. euroa joka vuosi ja sen lisäksi vuosittaiset maataloustuet.

 

Johtaja Marjukka Porvari John Nurminen –säätiöstä mainitsee puolestaan että Gdanskissa ja Policessa sijaitseville fosforikasoille ei ole tehty vielä yhtään mitään. Valumien lähtöpaikkoja ei täten tarvitse paljon arvailla. Fosforivalumat voivat olla useiden satojen tonnien suuruisia. Valumat sisältävät myös fosforin lisäksi fluorideja, raskasmetalleja sekä radioaktiivisia aineita.

 

Puola on osoittanut olevansa näissä asioissa EU:n mahtimaa, jolle EU  kaikkine organisatioineen, naapurimaat ja mitkään järjestöt, eivät edes suomalaiset, saa kuria, hedelmällisestä yhteistyöstä puhumattakaan.  Tältä kannalta katsoen Itämeren parempi tulevaisuus lienee kovin kaukana.

 

- - -

 

Suuri jäävuori irronnut ja kelluu kohti pohjoista. Antarktiksen jääpeite pienenee. Hinaaminen juomavedeksi Arabian niemimaalle suunnitteilla.

 

Etelämantereelta on lohjennut jäävuoria ennenkin ja niitä on ajelehtinut pohjoista kohti. Tämä nyt irronnut valtava pala on osa jo kelluvaa jäävuorta, joten se ei ole nostanut veden pintaa. Sellainen jäämassa, joka on toiselta puolelta kiinni mantereessa, jäähylly, saattaa nostaa veden pintaa irrottuaan. Tämä nyt lohjennut jääkimpale on kooltaan pituussuunnassa n. 200 km ja leveydeltään enimmillään lähes 50 km. Se on kooltaan kymmenen suurimman joukossa mitä koskaan on irronnut.

 

Irronneen jäävuoren liikkeitä on vaikea sanoa ennakkoon. Se voi lähteä hiljaa liikkeelle tai se voi pysytellä paikoillaan moniakin vuosia, jopa vuosikymmeniä ja murentua pienemmiksi paloiksi. On myös täysin mahdollista että se lähdettyään liikkeelle saattaa aiheuttaa mittaamattomia vahinkoja. Se voi haitata meriliikennettä ja ohi mennessään pyyhkiä saaria puhtaaksi vaikkapa koko infrastruktuurista asutuksineen ja tehtaineen.  Sillä on niin paljon voimaa että se pystyy myös siirtämään saaria toiseen paikkaan.

 

Eteläiseltä Intian valtamereltä on suunniteltu jo vuosia hinattavan jäävuoria Arabimaihin suoraan meren halki. Tälle ajatukselle on perusteita sillä Arabimaita vaivaa jatkuva kuivuus. Tätä toimintaa on suunniteltu ja puuhamiehenä toimiva toimitusjohtaja Abdullah al Shehi on varma suunnitelman toimivuudesta.

 

 Tämä nyt irronnut jäävuori on sitä luokkaa, ettei sen siirtämistä kokonaisena suunnitella.  Etelämantereelta on irronnut koko ajan pienempiä jäävuoria, joiden siirtäminen on mahdollisuuksien rajoissa. Mikään hätäinen logistinen operaatio ei jäävuoren siirto ole edes teoriassa vaan Intian valtameren ylitys, yli 10000 km arvioidaan kestävän yli vuoden.

 

Jäävuoren kiinnittäminen hinaavien laivojen perään ei ole yksinkertaista. Siihen on suunniteltu mm. verkkoja. Tällaisia jäävuoren siirtoja on suoritettu Kanadassa, jossa jäävuoria on siirretty pois öljyporauslauttojen lähistöltä.

 

- - -

 

Yrttien vertikaalisesta monikerrosviljelystä ja led-valaisusta hyviä tuloksia. Robben Pikku Puutarha edelläkävijänä valloittaa maailmaa, Fujitsu tulossa antamaan lisävauhtia.

 

Perinteistä kasvihuoneviljelyä vaivaa sekä valon että lämmön suuri tarve. Valon tarpeeseen on saatavana parannusta led-valojärjestelmillä ja lämmön tarvetta pystytään eräiden kasvien osalta vähentämään viljelemällä kerroksissa, vertikaalisesti. Myös suljettu, automaattisesti toimiva kastelujärjestelmä parantaa tulosta monin tavoin.

 

Monikerrosviljely onnistuu parhaiten matalien yrttien viljelyssä. Tällöin samalla pohjapinta-alalla voidaan viljellä merkittävästi suurempaa viljelypinta-alaa. Tämän hetken suunnitelmissa on jo 6-kerroksisia viljelmiä.

 

Robert Jordas aloitti kasvihuoneviljelyn Lapinjärvellä v.2002 salaateilla ja yrteillä. Suosituimmat yrtit Suomessa ovat tilli, basilika ja persilja. Myös ruohosipuli,minttu,timjami ja korianteri ovat yleisiä. nyt viljelyssä on noin parikymmentä yrttiä. Yhteensä eri tuotteita toimitetaan kauppoihin n. 50 lajia.

 

Vertikaaliviljely on ehkä parhaimmillaan vaikeissa olosuhteissa. Kasvihuoneen kasvuolot pysyvät tasaisena vuodenajasta riippumatta.  Viilennystarvetta ei ole kuten normaalisti, sillä led-valo ei tuota lämpöä. Myös tämä vaikuttaa vedenkulutusta vähentävästi.

 

Ylöjärveläinen dipl.ins. Niko Kivioja on yrityksensä Netledin kanssa voimakkaasti kehittämässä kasvihuoneiden valaistustekniikkaa. Lamput valmistetaan Suomessa mutta joitakin osia tuodaan ulkomailta. Kasvihuoneiden perinteiset suurpaineatrium-lamput kuluttavat sähköä valtavasti, joten uutta tekniikkaa tarvitaan tai muutoin tuotantokustannukset nousevat liian suuriksi. Led-valoilla päästään joissakin olosuhteissa jopa 40%:n energiasäästöön.

 

Led-valoilla kasvit kasvavat suljetussa järjestelmässä erillään ulkoilmasta. Tämä järjestelmä mahdollistaa viljelyn esimerkiksi hyljätyissä rakennuksissa ja kaupunkien sisällä, sillä tilantarve on vähäinen.

 

On arvioitavissa että lähivuosina kasvihuoneviljely uusinen tekniikoineen tuo Suomeen todella merkittäviä uusia mahdollisuuksia, jopa kokonaan uusia toimialoja.