Koko maailman ns. ylikulutuspäivä on elokuun alussa, mutta esimerkiksi me suomalaiset olemme käyttäneet meille varatut maapallon antimet jo huhtikuun alussa.
Tähän kestävään kokonaisuuteen me vaikutamme jokaisen päivämme arkirutiiniemme kautta. Jo pintapuolisestikin tarkastellen huomaamme miten yllättävän monilla toimenpiteillä voimme vaikuttaa tähän kokonaisuuteen.
Me saamme vielä valita miten käytämme maapallon antimia, mutta lähellä on se aika, jolloin meillä ei enää ole valinnan mahdollisuutta. Me voimme nyt vielä muuttaa tottumuksiamme nykyistä kestävämpään suuntaan. Se riippuu meistä jokaisesta, mutta monien ammattilaisten mielestä on jo kova kiire.
Me Lions-jäsenet ja klubit voimme olla tässä merkittävässä tehtävässä tien näyttäjinä ja opastajina. Me tarvitsemme itse paljon nykyistä enemmän alan tietoa ja osaamista. Tällä pienellä tutustumisjaksolla voimme päästä tässä tehtävässä alkuun.
Kun pääsemme alkuun, osaamme paremmin tutustua ja käyttää hyväksemme tietoja ja uutisia alan tapahtumista. Kestävä kehitys kokonaisuutena on asia, josta on saatavissa paljon tutkimustietoa monen alan huipulta. Näiden tulosten soveltamisessa käytäntöön me Lions-väki maailmanlaajuisen organisaatiomme kanssa voimme olla merkittävässä asemassa.
Me lionit olemme julistuksenomaisesti luvanneet luovuttaa isänmaamme onnellisempana tuleville sukupolvillemme. Nyt meillä on siihen tilaisuus, joidenkin näkemysten mukaan jopa viimeinen, joten tarttukaamme tehtävään.
Sen me voimme toteuttaa jokainen jäsen ja klubi omalla tavallamme, kaikki mikä vie asiaa eteenpäin on oikea tapa. Kaikista parhaiten tämä onnistuu aivan normaaliin lions-työhön nivoutettuna. Hallinnollisesti klubissa olisi oltava ainakin yksi henkilö, joka ottaisi tämän laajan asiakokonaisuuden omakseen ja sitoisi klubin rutiineihin.
Tämä Kestävä kehitys on niin laaja asiakokonaisuus, että meitä jokaista tarvitaan tämän onnistumiseksi riippumatta siitä mitä alaa tai ammattia me edustamme ja osaamme. Tässä ei kukaan ole ulkopuolinen. Kaikkien tietoja ja osaamista tarvitaan. Tämä aktiviteetti sopii myös tähän ajankohtaan, sillä tässä ei tarvita erityistä taloudellista panostusta. Meidän kaikkien työ on se mitä tarvitaan ja se on lions-työtä parhaimmillaan.
A Klubikokouksiin esitelmiä (ulkopuolisia ja omia jäseniä)
B Klubivierailukohteina, yritykset, laitokset, kierrätyskeskukset, kirpputorit yms.
C Aktiviteettikohteet
D Kohti kestävää kehitystä, uutispoimintoja N-piirin nettisivuilla.
- Oman klubin jäseniä, jotka työskentelevät millä tahansa kestävän kehityksen, ympäristön, rakentamisen, teollisuuden yms. alueella tai viranomaisia, asiantuntijoita, tutkijoita.
- Ulkopuolisia ammattihenkilöitä eri alueilta, kuten kunnat, yritykset, hallinto, metsänhoitoyhdistykset, Pro Agria- neuvojat, Luonnonvarakeskus yms.
Kestävää kehitystä toteuttavia kohteita, jotka sopivat vierailuun ja tutustumiseen:
Kaatopaikat, lajittelukeskukset, maa-aines ja rakennusjätekeräyskohteet, kirpputorit,
autohajottamot, autokorjaamot, konekorjaamot, kierrätyskeskukset, voimalaitokset ( vesi-, tuuli- hake- yms.) kauppojen ja kauppakeskusten pakkaus- ja jätepuristamot yms. esim. Vantaan Energian polttolaitokset, jätteenpolttolaitokset, kuntien ja yritysten lämpö- ja sähkölaitokset, Nesteen bioenergialaitokset yms. ruokakiertoa harjoittavat suurkeittiöt ja kaupat, vaate- ja tekstiilikaupat, korjausompelimot, rakennusliikkeet, maatilat, puutavaran kuljetusliikkeet, polttopuun tuottajat, aurinkopaneelien valmistajat ja asentajat, maalämpöputkistojen rakentajat, lautatarhat, energian tuotantolaitokset, jätteiden keräily-, kierrätys- ja lajitteluyritykset, kompostointi ym.
Vaarallisten jätteiden tuhoamislaitokset.
Kestävään kehitykseen liittyviä toimintoja:
Luonnon aineiden valmistus: puuhiili, terva, kimrööki.
Vedenottamojen puhtaan veden turvaaminen.
Pohjaveden laadun turvaaminen.
Kemikaalien kuljetusten turvaaminen (laiva, juna, auto)
Paperin yms. keräys.
Vesi-WC:n keksiminen ansaitsisi Nobel-palkinnon, mutta miksi pitää ne ainoat päivittäiset herkut, jotka ihminen tuottaa, laskea meriin. Ne kuuluvat kasvualustoille, pelloille, metsiin kasvihuoneisiin ja kukkaruukkuihin.
Tässä on pieni otos, joka löytyy jokaisen klubin alueelta ja jokaisesta kohteesta vielä enemmän. Nämä kaikki ovat sitä tulevaisuuden tärkeää kestävän kehityksen työtä, joka todella on tarpeen maapallon pitämiseksi elinkelpoisena. Näistä kaikista muodostuu suuri kokonaisuus.
Näissä kohteissa ollaan aktiivisia luomaan suhteita ulospäin, joten heiltä
löytyy aktiivisuutta Lions-yhteistyöhön.
Näistä on ehkä käytännössä vaikea löytää suoranaisia aktiviteettikohteita klubitoimintaan, mutta esim. vierailujen yhteydessä voi tulla uusia asioita esille. Jotkin klubit ovat olleet mukana erilaisissa avajaistilaisuuksissa, mm. parkkivahteina ja makkara- ja kahvitarjoilutöpinässä ja järjestystä hoitamassa. Nämä ovat arvokkaita tilaisuuksia tutustua itse asiaan. Yhteisiä tilaisuuksia monien tällaisten kanssa on myös mahdollisuus toteuttaa. Se on sitä Lions-työtä.
Tavalla tai toisella olisi hyvä tutustua myös esimerkiksi puiden istuttamiseen ja siihen liittyvään oheistoimintaan. Paikallinen metsänhoitoyhdistys on siihen oivallinen yhteistyökumppani. Eipä tiedä, vaikka lähivuosina puiden istutus havaittaisiin erääksi maapallon järkevimmäksi pelastusoperaatioksi. Se nimittäin on sitä, mutta ei vielä huomattu eikä tunnustettu.
Lisäksi on hyvä huomata, että meidän aloittamamme webinaarikokouskäytäntö on kestävää kehitystä parhaimmillaan.
Kannattaa seurata seuraavia nettisivuja: Suomen Luonnonsuojelu, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Suomen YK-liitto, Luonnonvarakeskus Luke, UFF, Metsäntutkimuslaitos, Metsähallitus, Maa- ja metsätalousministeriö, Pro Agria, WWF.
Tämä sisältää 250 pikku juttua eri puolilta maailmaa kestävään kehitykseen liittyen ja ne löytyvät N-piirin sivuilta, kohdassa Toimintoja -> Kohti kestävää kehitystä. Tässä linkki:
Sisältö on klubien vapaasti käytettävissä. Uutispoiminnot perustuvat sekä kansainvälisiin, että kotimaisiin eri alojen tutkijoiden ja tutkimuslaitosten monivuotisiin tuloksiin.
Tässä muutamia otsikkoesimerkkejä uutispoiminnoista:
Lämpöpuuta Kiinaan (29.10 2016)
Fuusiovoimalan koekäyttö onnistui (12.12 2015)
Leijonien aurinkokeitin Keniaan (30.11 2015)
Biokaasua busseihin (9.11 2015)
Kiertotaloudella 2,5 mrd. lisää Suomen kansantalouteen (16.2 2016)
Taajuusmuuttaja, sähkömoottorin ekologinen lisälaite (16.2 2016)
Aurinkovoimalla lentäen ympäri maapallon (8.5 2016)
Sähködopingia ei hyväksytä pyöräilykilpailussa (7.9 2016)
Kierrätysvaatteilla miljardibusiness Intiassa (11.8 2016)
Venäläinen Yandex lämmittää Mäntsälää hukkalämmöllä (12.1 2016)
Lämpimin vuosi 115000 vuoteen, kahvin viljely vaikeuksissa (28. 12 2016)
Maanpäällistä helvettiä ennustetaan (13.12 2017)
Nesteen biodiesel käynnissä (1.5.2017)
Muovia on valmistettu jo jokaiselle yli 1000 kg (1.11 2017)
Onko Arktis muuttunut lopullisesti (17.1 2018)
Viileneekö Golf-virta vielä, 15 % jo heikentynyt (26.5 2018)
Euroopan elintarvikevirasto: Suomen jäämät pienimpiä (21.9 2018)
Kiinan aavikoituminen jatkuu (25.2 2018)
Edellä mainittujen lisäksi yli 220 muuta vastaavaa tosi selostusta kestävästä kehityksestä selkeästi esitettyinä.
Ostaako uutta vai korjaako vanhaa?
Kaikki korjaaminen ja remontointi antaa kotimaista työtä!
Kuluttaako rahaa vai materiaalia?
Säästääkö työtä vai luonnonvaroja?
Raha ei lopu, mutta leipä voi loppua.
Luontoa pitää säästää, ei ihmistyötä.
Toivon tästä olevan apua syvempään alan opiskeluun. Sen voi jokainen toteuttaa omalla tavallaan ja klubin ja ympäristön mahdollisuudet huomioiden.
Tämä on pieni asiakokonaisuus, mutta helpottaa liikkeelle lähtöä.
Vantaa 1.7 2021
Pertti Ratia
LC Hiekkaharju-Sandkulla ry
Kestävän kehityksen koordinaattori