Jorma Kauppinen

Elinikäinen oppiminen keskiöön

Jorma Kauppinen toimii Opetushallituksessa yleissivistävä koulutus- ja varhaiskasvatus -osaston johtajana. Osaston toimialaan kuuluvat mm. varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukiokoulutus, valmistava opetus ja koulutus, taiteen perusopetus, vapaa sivistystyö ja Eurooppa-koulut. Osasto käsittelee mm. toimialaansa kuuluvien opetus- ja kasvatussuunnitelmien perusteiden, suositusten ja normipäätösten valmistelua, kehittämistä, toimeenpanoa ja toteuttamisen seurantaa sekä opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämistä. Osasto käsittelee näiden tehtävien hoitoon liittyviä valtionavustuksia. Sen tehtäviin kuuluu myös yhdessä  ylioppilastutkintolautakunnan kanssa ylioppilastutkinnon kehittämiseen liittyvät asiat.

Tiivistelmän luennosta on laatinut Pentti Salmi.

Jorma Kauppinen esitteli Suomen koulutuksen historiaa:

• kirkko huolehti pitkään koulujen ylläpitämisestä – koulutus kirkon tyttärenä
• Turun ylipisto perustettiin1640
• lukutaidon opetus yleistyi 1660-luvulla
• kansanopetuksesta keskusteltiin 1800-luvun alkupuolella, mm. J.V. Snellmanin kritiikki
• Uno Cygnaeus ”kansakoulun isänä” – kansakouluasetus 1866
• opettajakoulutuksen kehittäminen – Jyväskylän seminaari 1863
• Kouluylihallitus 1869
• suomenkielinen oppikoululaitos syntyy 1858 (Jyväskylä)
• oppipakosta keskusteltiin jo 1800- ja 1900-luvun vaihteessa
• Itsenäinen Suomi 1917 – oppivelvollisuuslaki 1921
• vuosikymmenten koulumuototaistelu: yhtenäiskoulu – erillinen koulujärjestelmä
• kouluruokailu suomalainen menestystarina
• 1963 eduskunnan kehotus yhteiseksi 9-vuotiseksi peruskouluksi; vuonna 1967 ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista
• koulun työviikko kuusipäiväisestä viisipäiväiseksi 1971
• peruskoulu-uudistus 1972 – 1977 pohjoisesta etelään – oppivelvollisuuden jälkeen merkittävin koulutuspoliittinen reformi
• peruskoulua kehitetty jokaisella vuosikymmenellä, opetussuunnitelmauudistukset 1988, 1994, 2004, 2014
• keskitetystä järjestelmästä vahvaan desentralisaatioon – valtakunnallinen ohjaus – paikallinen toteutus
• Suomen vahvuuksia vahva kunnallinen koululaitos, jota yksityiset ja valtion oppilaitokset täydentävät, kansallinen ohjaus: lait, asetukset, opetussuunnitelma (ops) –perusteet ja paikallinen ops. Koulutarkastuksesta ja oppikirjojen tarkastamisesta luovuttiin 1990-luvun alussa
• lähikouluperiaate
• vahva opettajien osaaminen ja autonomia
• esiopetus subjektiiviseksi oikeudeksi 2001
• varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016
• kansainvälinen kiinnostus Suomen koulujärjestelmään OECD:n PISA (Programme for International Student Assessment) -arvioinnin myötä 2001

Jorma Kauppinen esitteli kaaviokuvina opetussuunnitelman ja laaja-alaisen osaamisen sisällön.

”Opetussuunnitelma” -kaaviokuvan mukaan opetussuunnitelman peruspilarit ovat:

• Arvoperusta: yksilö, ihmisyys, kulttuuri, tulevaisuus
• Oppimiskäsitys: aktiivisuus, vuorovaikutus, minäkuva, oppimaan oppiminen
• Toimintakulttuurin linjaukset: oppiva yhteisö, kielitietoisuus, tasa-arvo, kestävä elämäntapa, hyvinvointi

Opetussuunnitelman tavoitteena on oppilaan/opiskelijan laaja-alainen osaaminen. Sitä varten asetetaan opetuksen tavoitteet, kriteerit ja sisällöt: mitä tietoja ja taitoja tarvitaan, joiden perusteella määritetään oppiaineet ja miten niiden laaja-alainen osaaminen saavutetaan ottamalla huomioon oppimisympäristöt, työtavat, arviointi, oppimisen tuki ja monialaiset oppimiskokonaisuudet. Laaja-alaisen osaamistavoitteen toteutuminen johtaa uudistuvaan toimintakulttuuriin ja koulupedagogiikkaan. Tämän perusteella saavutetaan laadukas oppimisprosessi ja paremmat oppimistulokset.

”Laaja-alainen osaaminen” –kaaviokuvan mukaan tavoitteena on ”Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen”. Tähän tavoitteeseen päästään, kun oppilas/opiskelija omaksuu oppiaineista ja opetuksesta seuraavat asiat:

• Ajattelu ja oppimaan oppiminen
• Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
• Työelämätaidot ja yrittäjyys
• Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
• Monilukutaito
• Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
• Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Kysymykseen ”Miten tästä tulevaisuuteen?” Jorma Kauppinen korosti seuraavia asioita:

• Koulutuksen merkitys on edelleen tärkeä, se on Suomen voimavara
• Työelämän ja tulevaisuuden tarpeet muuttuvat koko ajan
• Nuorten maailman muutos haastaa koulun ja koulun toimintatavat
• Oppilaiden ja opettajien roolit ovat muutoksessa
• Kasvatuksen, oppimisen ja hyvinvoinnin korostaminen
• Oppiaineiden lisäksi tarvitaan ns. laaja-alaisempaa osaamista
• Digitalisaatio tuo uudenlaisia mahdollisuuksia myös kouluun
• Jälleen kerran keskustellaan oppivelvollisuudesta – sen pituudesta
• Koulutusta on jatkuvasti kehitettävä, sillä on oltava riittävä arvostus yhteiskunnassa ja se on nähtävä investointina yksilön ja yhteiskunnan tulevaisuuteen
• Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen
• Korkea-asteen koulutuksen kehittäminen.

 Jorma Kauppinen: ”Non scholae sed vitae discimus – elämänikäinen oppiminen keskiöön!”