Suomen Lions-liitto ry, piiri 107-O

LIONS O-PIIRI

Distrikt 107-O

Viestintävastaava,
webmaster


Isäntäperheenä toimiminen

Kysytyimmät kysymykset:

Tuleeko isäntäperheen olla ns. Leijonaperhe?

Isäntäperheeksi haetaan kaikkia tavallisia suomalaisia perheitä. Pääasia on, että perheessä on vähintään yksi aikuinen (21 v.) ja joku samanikäinen nuori kotona sinä aikana, kun nuori on perheessä. Toisin sanoen nuorta ei saa jättää yksin tai aivan pienten lasten kanssa. Isäntäperheeltä ei odoteta mitään muuta kuin normaalia suomalaista perhe-elämää.

 

Kuinka pitkä aika on perheisännöinti?

Vähimmäispituutena pidetään yhtä viikkoa yhdessä perheessä. Eurooppalaisille nuorille kokonaisvaihtoaika on 2-3 viikkoa etupäässä heinäkuussa. Oleskelun pituus perheessä riippuu siitä, järjestetäänkö alueellasi leiri tuona kesänä. Kaukomatkalaiset viipyvät Suomessa noin kuukauden heinäkuusta elokuun alkupuolelle. Japanilaiset ovat vielä pääsääntöisesti elokuussa Suomessa. Perheoleskelujakso voi tällöin jakautua kahteen osaan leirin vuoksi. Samoin vuoden vaihteessa Suomeen saattaa tulla australialaisia, eteläamerikkalaisia ja eteläafrikkalaisia nuoria, koska heillä on silloin kesäloma.


Minkälaiset yöpymisjärjestelyt tulee järjestää?

Tavoitteena on, että nuorelle annetaan oma huone tai ainakin hänellä tulee olla oma vuode, jos erillistä huonetta ei voida järjestää. Nuoren voi myös majoittaa perheen oman nuoren kanssa samaan huoneeseen, jos he ovat samaa sukupuolta. Samoin jos isännöit kahta nuorta, niin heidät voidaan tarvittaessa majoittaa samaan huoneeseen.

 

Mitä kieltä he puhuvat?

Nuorisovaihdon pääkieli on englanti. Jos nuori tulee Ranskasta, Espanjasta, Italiasta tai Japanista, on käytännössä todettu, että heidän englanninkielen taitonsa ei välttämättä ole hyvä. Saapuvat nuoret pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan näitä kieliä puhuviin perheisiin.


Mitä heidän kanssaan kannattaa tehdä?

Nuoren kanssa voi tehdä kaikkea, mitä teette normaalistikin. Tiedustele, onko nuori kiinnostunut musiikista, museoista tai liikunnasta ja suunnittele ohjelma sen mukaan. Tämä antaa mukavasti mahdollisuuden käydä paikoissa, joissa on suunnitellut käyvänsä, mutta ”ei ole ollut aikaa”. Suomi on kesäisin täynnä tapahtumia kyläjuhlista ja taidenäyttelyistä musiikkifestivaaleihin. Kesämökki, kalastus ja rantanuotio ovat eksotiikkaa kaupunkinuorelle.

Yleensä kaikkia kiinnostaa sauna ja uiminen. Varmista kuitenkin, että nuori osaa todella uida. Nuoren voi päästää myös omatoimiselle polkupyöräretkelle tai juoksulenkille lähiympäristöön. Muista, että et päästä nuorta yksin esimerkiksi illalla kaupungille, koska olet käytännössä vastuussa nuoren turvallisuudesta.


Voivatko vaihtonuoret tavata toisiaan?

Isäntäperheet voivat tavata toisiaan ja järjestää esimerkiksi grillijuhlia. Jos isäntäperhe on lähdössä vaikka mökille, he voivat ottaa yhteyttä toisiin perheisiin ja ottaa nämä nuoret mukaan. Kun tämä on vastavuoroista, saa itsekin välillä lepoaikaa. Samalla nuoret tapaavat muita nuoria toisista maista. Tämä on tärkeää varsinkin sellaisten nuorten kesken, jotka eivät osallistu kansainväliselle nuorisoleirille.

 

Kuinka tiedämme minne viedä heidät?

Isäntäperheet saavat tiedot leiristä, jolle nuori on menossa. Samalla saa leiriohjelman, jonka voi käydä nuoren kanssa lävitse. Leireillä on myös omat nettisivut, joista löytyy tarvittava informaatio. – Kotiin lähtiessä kannattaa varmistaa hyvissä ajoin, minä päivänä nuoren paluulento lähtee ja olla ajoissa lentokentällä.

 

Minkä ikäisiä nuoret ovat?

Nuorisovaihdon ikärajat ovat 16 - 21 vuotta.

 

Onko heillä omaa käyttörahaa?

Nuorisovaihdon periaate on, että perhe tarjoaa majoituksen ja päivittäisen ruoan ja nuori maksaa itse omat kulunsa ja muun matkalta ostamansa tavaran, ns. tuliaiset.

 

Jos viemme heidät maksullisiin paikkoihin, odotetaanko, että myös maksamme kulut (ravintola, huvipuisto, teatteri yms.)

Nämä kulut ovat isäntäperheen vastuulla aivan kuten veisitte omat lapsenne vastaaviin paikkoihin. Jos nuori menee omatoimisesti tai omat lapsenne ovat nuoren seurana, niin tässä tapauksessa nuori kustantaa tapahtuman itse.


Onko heillä erityisiä ruokavalioita?

Erityisruokavaliot tiedetään etukäteen jo ennen kuin nuoret saapuvat. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että merkitset isäntäperhehakemukseesi, jos sinulla on tämän suhteen erityistoivomuksia. Nuoren ollessa perheessäsi, kannattaa kuitenkin ottaa huomioon nuoren kotimaan käytännöt. Esimerkiksi katolisesta perheestä tuleva nuori saattaa rukoilla ennen ruokailua. Tämä ei tarkoita, että myös sinun perheessäsi pitäisi tehdä samoin, vaan annetaan nuoren tehdä omalla tavallaan.


Voimmeko itse valita nuoren?

Periaatteessa ensin tulleet hakemukset ovat etusijalla nuoren valinnassa. Samoin voi laittaa jo isäntäperhehakemukseen erityistoiveet. Ikä ja sukupuoli ovat erittäin oleellisia. Jos hakemus täytetään ajoissa (viimeistään maaliskuussa), saamme sijoitettua ”oikean” nuoren ”oikeaan” perheeseen. Kuitenkaan kaikkia toiveita ei ole mahdollista täyttää, koska kaikki nuoret on sijoitettava. Voi myös käydä, että kaikki perheet eivät saa nuorta esim. allergioiden tai aikataulujen yhteensopimattomuuden vuoksi.

Nuorten hakemukset tulevat maaliskuussa, tämän jälkeen Suomen nuorisovaihto-koordinaattori suorittaa sijoittelun eri leireille tai pelkästään isäntäperheisiin. Tämän jälkeen aloitetaan nuorten sijoitus isäntäperheisiin.

 

Kuinka monta isäntäperhettä tarvitaan?

Valtakunnallisesti ei voida tarkkaa määrää ennakkoon sanoa, koska se on riippuvainen Suomeen tulevista nuorista. Jos lähialueella on leiri, tarve on paikallisesti noin 40 -50. Jos leiriä ei ole, tullaan toimeen paikallisesti noin 10 - 15 perheellä.


Voivatko nuoret soittaa kotiinsa meidän puhelimellamme?

On sovittu ja kohteliasta, että nuoren saavuttua perheeseenne annatte hänen ilmoittaa vanhemmilleen, että on turvallisesti perillä. Sähköposti on suositeltavampi vaihtoehto.

 

Minulla on lemmikkieläimiä, onko sillä merkitystä?

Nuoren tulee ilmoittaa hakemuksessaan mahdolliset allergiat ja tiedon, jos ei välitä eläimistä. Allergista tai nuorta, joka ei pidä eläimistä, ei sijoiteta perheeseen, jossa on lemmikkieläimiä.

 

Onko vaihdossa olevalla nuorella yksinäistä, jos perheessä ei ole samanikäisiä nuoria?

Jos perheessänne ei ole nuoria, niin rohkaisemme perhettä ottamaan esimerkiksi 2 nuorta, jolloin heistä on seuraa toisilleen. Mikäli samaan perheeseen sijoitetaan useampi nuori, tulee nuorten taustat ottaa tarkemmin huomioon (kotimaa, uskonto, harrastukset), jotta niiden perusteella ei tule nuorten kesken ongelmia.

Jos perheessä ei ole lapsia, on hyvä sopia etukäteen naapurin, tuttavien tai sukulaisten nuorten välille tapaamisia ja ajanviettoa. – Yleisin syy valituksiin on ollut toisten suurin piirtein samanikäisten seuran puute. Tämä johtaa helposti myös toiseen yleiseen ongelmaan, koti-ikävään.


Voinko pitää yhteyttä nuoreen sen jälkeen, kun he ovat siirtyneet seuraavaan isäntäperheeseen?

Olemme tyytyväisiä, että olette viihtyneet sen ajan, kun nuori on ollut kanssanne. On kuitenkin suotavaa antaa seuraavan isäntäperheen kokea sama asia. Rohkaisemme jokaista isäntäperhettä olemaan yhteydessä nuoreen vasta sen jälkeen, kun he ovat palanneet kotimaahansa. Tiedämme isäntäperheitä, nuoria sekä leirien henkilökuntaa, jotka ovat pitäneet yhteyttä monia vuosia vaihdon jälkeen. Yhteydenpito vaihdossa olleeseen nuoreen on myös hyvä peruste vierailla joskus nuoren kotimaassa.


Olenko yksin vastuussa meille tulevasta nuoresta?

Olet vastuussa siitä, mitä tapahtuu perheessä, koska nuori asuu kanssasi. Häntä ei saa päästää yksin esimerkiksi kaupungille iltaa viettämään vaan hänen mukanaan on oltava joku täysi-ikäinen.

Vastuu nuoresta on myös paikkakuntasi Lions-klubilla, jonka nuorisovaihtajan yhteystiedot ovat hakemuskaavakkeessasi. Useasti klubin toimesta ollaan myös valmiita järjestämään pientä ohjelmaa, jos niin haluat. - Jos sinulle tulee ylitsepääsemättömiä ongelmia nuoren kanssa, sinun kannattaa neuvotella klubin nuorisovaihtajan kanssa ensin. Ääritapauksissa voi tulla tarve vaihtaa perhettä. Klubit ovat varautuneet tähän järjestämällä varaperheitä.

 

linkistä löytyvät kaikki Suomen nuorisovaihtojohtajat piireittäin (A-O). He valvovat puolestaan klubien nuorisovaihtajien toimintaa.

 

YHTEENVETO:

Ota aina yhteys paikkakuntasi leijonaklubiin  saadaksesi heidän hyväksyntänsä ja allekirjoituksen hakemukseen. Vaadimme myös perhevalokuvan ja esittelykirjeen perheestä englanniksi. Hakuaika on vuosittain aina syyskuusta maaliskuuhun.

Voit käydä tutustumassa myös Suomen Lions liiton nuorisovaihdon sivuihin osoitteessa .


Mitkä ovat nuorisovaihdon päämäärät?

Muista vaihto-ohjelmista poiketen Lions järjestön kansainväliseen vaihto-ohjelmaan ei liity opiskelu, työ tai turismi. Se on puhtaasti kulttuurivaihtoa ja kansainvälisyyskasvatusta.

 

Nuorisovaihdolla on kolme pääasiallista päämäärää:

Luoda kontakteja eri maiden nuorten ja perheiden kesken.

Jakaa sekä perheen että elinympäristön antamat mahdollisuudet toisesta kulttuurista saapuvan nuoren kanssa.

Edistää kansainvälistä ymmärtämystä ja hyvää tahtoa maailman kansojen kesken, mikä on myös Leijonien toiminnan tärkein tavoite.


KUINKA NUORISOVAIHTO ALKOI?

Joka vuosi vuodesta 1961 saakka nuoret ihmiset ovat osallistuneet Lions järjestön kansainväliseen nuorisovaihto-ohjelmaan. Lions klubit sponsoroivat ja isännöivät 16 – 21 vuoden ikäisiä nuoria. Monelle nuorelle osallistuminen Lions järjestön kansainväliseen nuorisovaihtoon on koko elämään vaikuttava kokemus sekä kulttuurillinen virstanpylväs.

Ensimmäinen kansainvälinen nuorisoleiri järjestettiin ja rahoitettiin ruotsalaisten Leijonien toimesta vuonna 1974. Tästä ensimmäisestä leiristä alkaen Lions klubit joka puolella maailmaa ovat jatkaneet nuorten kutsumista maahansa osallistumaan Leijonien nuorisovaihto-ohjelmaan tarkoituksenaan edistää kansainvälistä ymmärtämystä.

 

Lisätietoa löydät osoitteista sekä .

Kaikista edellä mainituista linkeistä löytyy valinta Nuorisovaihto.

Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin