Helsingin yliopistossa kuultiin 13.9.2016 analyysi uskonnonvapauden tilasta, kun Kanadan entinen uskonnonvapauden suurlähettiläs Andrew Bennett luennoi teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa. Yleisöä oli runsaasti, opiskelijoista pitkän linjan politiikan ja uskonnon ammattilaisiin. Luennon aiheena oli Uskonnonvapaus ja sekularismin sudenkuopat: ulkopolitiikan näkökulma.
Katoliseen kirkkoon kuuluva Bennett toi luennolla esiin, että on monia maita, joissa uskonnonvapaus ei toteudu. Sekularisoituneissa yhteiskunnissa ei välttämättä tunnisteta uskonnollisuutta ja sen merkitystä. Tämä vaikeuttaa vieraan kulttuurin ymmärtämistä ja näkyy puuttumattomuutena uskonnonvapauskysymyksiin ulkopoliittisissa yhteyksissä.
Muutosta kaivataan niin kansainvälisessä politiikassa kuin valtioiden ja kansalaistenkin tasolla, Bennett korosti.
Poliitikkojen on taattava kansalaisille julkinen tila, jossa jokainen voi elää vapaasti uskontoaan tai uskonnottomuuttaan todeksi. Vaatimus julkisesta tilasta, jossa uskonnonvapaus toteutuu, asettaa haasteen kansalaisille: miten oppia puhumaan omasta vakaumuksestaan julkisesti ja asettua aitoon dialogiin toisten kanssa? Bennett itse pyrkii näyttämään esimerkkiä kertomalla avoimesti katolisesta uskostaan. ”Välillä se on minulle vaikeaa. Silti se on mielestäni välttämätöntä”, Bennett totesi.
Bennettin puheenvuoro herätti keskustelua myös kuulijoissa. Kiihtyvän globalisaation maailmassa kysymys uskonnonvapauden toteutumisesta on läsnä niin lähellä kuin kaukanakin.
Luento järjestettiin Suomen Ekumeenisen Neuvoston, Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan, Åbo Akademin Uskonto ja Laki -tutkimusryhmän sekä Suomen Lähetysseuran yhteistyönä.
Suvi Korhonen
Kuvat: Tanja Roiha
Tarkempi kooste tilaisuudesta ilmestyy näille sivuille lähiaikoina.