Arvokas ääni - Nordisk ekumenisk kvinnokommitté ja WICAS-ryhmä Uppsalassa

Nordisk ekumenisk kvinnokommitté (NEKK) ja Luterilaisen maailmanliiton pohjoismainen WICAS–ryhmä kokoontuivat lokakuun lopulla 25.−27.10.2018 Uppsalassa Ruotsissa. Teologian opiskelija Saija Kainulainen osallistui kokoukseen Suomen ev.lut. kirkon edustajana.

Ryhmä osallistui yhdessä myös , jossa pohdittiin kuinka nainen voi olla esikuvana ja roolimallina.

Ruotsin ekumeenisen naisjaoston pääsihteeri Esther Kazen alusti meitä pohtimaan Raamatun naisia, ja kuinka he voisivat olla meille esikuvina. Kuinka voimme nähdä ja kuulla heidän äänensä sekä heidän tarinansa? Mitä he voivat meille kertoa? Raamatussa mainitaan nimeltä monia naisia, mutta kuka oli nimeltään Mooseksen äiti, joka vei hänet Niilin rantaan ja kuka oli nimeltään faraon tytär, jonka orjatar nosti Mooseksen vedestä? Kuka oli Mooseksen sisar, joka ehdotti heprealaista imettäjää pojalle? Oliko hän Miriam? Joka tapauksessa kaikki nämä naiset huolehtivat Mooseksen turvaan. He kaikki toimivat ja he saivat käyttää ääntään. Mooseksen äiti jäi lähelle hoitamaan omaa lastaan, jonka elämän kauneuden hän oli nähnyt jo vastasyntyneessä.

Millaisia roolimalleja maissamme on naisille? Millaisina roolimalleina ja esikuvina me voimme olla lapsille ja nuorille? Millaisia työkaluja voisimme tarjota toisillemme itsetunnon vahvistamiseksi? Ainakin voimme antaa mahdollisuuden kuulua ja tulla kuulluksi, näkyä ja tulla nähdyksi.

Seminaarissa esiteltiin lähetystyölle elämänsä antaneita ruotsalaisia naisia; Ida Jonatansson, Hedvig Posse, Emelie Häggberg ja Barbro Johansson sekä arvostettu filosofi ja teologi sekä maailman rauhan työssä vaikuttanut Emelia Fogelklou. Suomesta esiteltiin sosiaali- ja diakoniatyön puolestapuhuja Aurora Karamzin, jonka tuella 150 vuotta täyttänyt, kristillisiä arvoja edelleen kunnioittava Helsingin diakonialaitos rakennettiin. Aurora puolusti monien vähäosaisten ihmisarvoa ja hän näki naisissa valtavan potentiaalin. Hän halusi antaa naisille mahdollisuuden korkeatasoiseen koulutukseen terveydenhuollon alalla. Muista pohjoismaista esiteltiin Islannin ensimmäinen papiksi vihitty nainen,  Auður Eir Vilhjálmsdóttir ja norjalainen Nora, kivuliaan tien jälkeen vahvuuden löytänyt nainen Henrik Ibsenin Nukkekoti-näytelmästä. 140 vuotta sitten kirjoitetussa näytelmässä Nora sanoi miehelleen: ” Uskon, että olen ennen kaikkea ihminen, minä, yhtä hyvin kuin sinä… minun on itseni ajateltava asioita ja saatava niistä selko.”

Naisten ääni on yhtä tärkeä kuin miesten ääni

Maailman ensimmäinen maa antoi naisille äänioikeuden 125 vuotta sitten. Vuonna 1893 Uudessa-Seelannissa tuo äänioikeuden saaminen ratkaistiin kahdella äänellä, vastustajia oli 18 ja kannattajia oli 20. Tänä päivänä saamme kiittää jokaista heistä, jotka tuolloin puolustivat naisen oikeutta saada käyttää omaa ääntään. Heistä jokaisen yksi ääni oli arvokas ja merkittävä ja sen avulla tapahtui suuri muutos maailmassa. Yhden ihmisen teolla on merkitystä. Euroopan ensimmäisenä maana Suomi antoi naisille äänioikeuden vuonna 1906, kun vasta 65 vuotta myöhemmin eli vuonna 1971 Sveitsi antoi naisille äänioikeuden. Uuden- Seelannin naisten äänioikeus kuitenkin tarkoitti, että nainen sai luvan äänestää vain miestä. Suomessa edettiin naisten oikeuksissa tuplasti, sillä suomalaiset naiset saivat vuonna 1906 äänioikeuden lisäksi myös vaalikelpoisuuden eli he saivat myös oikeuden asettua ehdolle. Näin suomalaiset naiset, ensimmäisinä maailmassa, saivat oikeuden äänestää halutessaan myös naista.

Ekumeenisella vastuuviikolla (21.-28.10.2018) pidettiin esillä erityisesti naisten ääntä kampanjan nimen mukaisesti Omalla äänellä, kun Suomessa asuvat maahanmuuttajataustaiset naiset saivat itse kertoa omia ajatuksiaan. Vastuuviikon viesti oli se, että naisilla on oikeus koulutukseen, ihmisarvoiseen työhön ja toimeentuloon. Pohjoismaissa tasa-arvoon liittyvä oikeudenmukaisuus on edennyt paljon paremmin kuin monissa muissa maissa maailmalla, mutta vallan näkymättömät ja kauan sitten syntyneet rakenteet vaikuttavat edelleen yhteiskunnassamme. Naisten mahdollisuus näkyä yhteiskunnan eri osa-alueilla on tärkeää ja sen lisäksi myös mahdollisuus osallistua yhteisöissään päätöksiin tulevaisuudesta ja rakentaa omalla työllään yhteistä tulevaisuutta. Kirkkojen yhteisöt eivät ole erillään yhteiskunnasta. Kirkko kulkee ihmisen rinnalla koko elämän. On merkityksellistä, että myös kirkoissa edelleen puhutaan tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta.

Yhdenvertaisuuskysymyksiin liittyen #Metoo-kampanjalla on ollut valtava vaikutus koko maailmassa. (ks. ). Maailmalla joissakin maissa on vasta herätty yhdenvertaisuuden merkittävyyteen. Kuitenkin esimerkiksi Pohjois –Koreassa voimme vielä tänäkin päivänä nähdä yhteiskunnan raadollisuuden naista kohtaan. (ks. ).

Pohjoismaissa yhdenvertaisuus toteutuu monilta osin hyvin, mutta seksuaalista häirintää on kuitenkin olemassa. Häirintää voi tapahtua esimerkiksi myös vitsin varjolla tai kaksimielisissä puheissa tai muissa toimintamalleissa, joita ei ole koskaan aikaisemmin kyseenalaistettu. Hyvä käytös ei ole sukupuolesta kiinni. Hyvä käytös on sitä, että kaikki kunnioittavat kaikkia sukupuoleen, ihonväriin tai kulttuuriseen taustaan katsomatta.

Ruotsin luterilaisessa Svenska kyrkanissa on systemaattisesti tehty työtä seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi jo 20 vuotta. Tämän vuoden joulukuun alussa aiheeseen liittyen järjestetään juhlaseminaari När Gränser överskrids, jossa avajaispuheen tulee pitämään arkkipiispa Antje Jackelén. Suomen ev.lut kirkossa on erityisesti tänä vuonna tehty aloite, jossa on toivottu kirkon aloittavan seksuaalisen häirinnän ehkäisevän työn. Tällä teolla Suomen ev.lut. kirkko on antamassa äänen monille heille, joita on satutettu.

Teksti ja kuvat: Saija Kainulainen

Kokoukseen osallistujat:

Kirsten Almås, pj                Den Norske kirke                                     NEKK/WICAS Norge

Turid Myrholt                     Den Norske kirke                                      NEKK/WICAS Norge

Inger Lise Olsen                 Svenska kyrkan                                         NEKK/WICAS Sverige

Veronica Helm Andréasson Ekumenisk Rådet i Sverige                     NEKK Sverige

Sara Torvalds                     Ekumeniska Rådet i Finland                    NEKK Finland

Saija Kainulainen               Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland    NEKK Finland

Hanne von Weissenberg     Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland    WICAS Finland

Arndis G Linn                     Den Islandske kirke                                  NEKK/WICAS Island