Ekumeniakurssilla olisi tilaa myös helluntainuorille, otsikoi Ristin Voitto ja jatkaa:
Ekumenia on paitsi kansainvälisiä oppikeskusteluita myös kirjaimellista astumista eri seurakuntien kynnyksen yli.
Meitä on oikeastaan harmittavan luterilainen porukka, teologian opiskelija ja itsekin luterilainen Hanna Viren kuvaa Helsingissä pidettävän Ketko-kurssin osallistujajoukkoa.
Nuorille aikuisille suunnatun Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelman eli Ketkon ideana on perehdyttää kohderyhmää kristittyjen yhteyden kiemuroihin. Tänä vuonna kurssin kokoonpano vain ei ole kovin ekumeeninen: luterilaisten keskeltä voi sentään bongata yhden katolilaisen ja yhden ortodoksin, mutta vapaiden suuntien edustajat loistavat poissaolollaan.
Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaosto järjestää Ketko-kurssin vuosittain Helsingissä ja Joensuussa. Helsingin Ketkosta vastaavan koulutussihteeri Henri Järvisen mukaan joinakin vuosina osallistujissa on ollut selvästi enemmän muitakin kuin luterilaisia.
– Suurin tekijä on tiedonkulku, eli eri kirkkokunnissa pitäisi aktiivisemmin levittää tietoa kurssista ja innostaa nuoria osallistumaan.
Keskimäärin kurssilla on ollut kymmenestä kahteenkymmeneen osallistujaa. Enimmillään mukaan mahtuisi kolmisenkymmentä.
Rukousta ja käytännön elämää
Monet Ketkon osallistujista ovat teologian opiskelijoita, jotka ovat saaneet tiedon kurssista tiedekuntansa sähköpostilistan kautta. Joukkoon sopiakseen ei kuitenkaan tarvitse opiskella yliopistossa, sillä liikkeelle lähdetään ruohonjuuritason kysymyksistä.
– On hyvä muistaa, että ekumenia on myös rukousta ja käytännön elämää, jossa teologisella sivistyksellä ei ole niin väliä, Järvinen sanoo.
Ammatillinen mielenkiinto oli luterilaisen kirkon diakoni ja lähetyssihteeri Virpi Paulannolle ensisijainen syy tulla mukaan, mutta hän uskoo hyötyvänsä kurssista myös työn ulkopuolella.
– Äitinä toivon, että tieto muista kirkkokunnista auttaa minua kasvattamaan lapsistani avoimia toisia kristittyjä kohtaan.
Teologian opiskelija Saana Paanasta ekumenian edistäminen puolestaan kiinnostaisi ammatiksi asti. Lisäksi aihe on tärkeä omasta taustasta johtuen; Paananen on luterilainen mutta ollut mukana helluntaiseurakunnan toiminnassa.
Ryhmässä uusiin tilanteisiin
Ketko koostuu neljästä tiiviistä viikonlopusta, joista kaksi ensimmäistä sijoittuu syyskauteen ja loput kevätpuolelle. Ohjelmaan kuuluu sekä teoriatietoa ekumeenisista verkostoista, keskusteluista ja sopimuksista että yhteyttä käytännön tasolla. Joka viikonloppu ryhmä vierailee eri seurakunnissa ja ottaa osaa niiden jumalanpalveluksiin.
– Kynnys osallistua muiden tilaisuuksiin voi olla korkea, mutta porukalla on helppo mennä, Hanna Viren sanoo. Paikan päällä on aina joku seurakunnan edustaja opastamassa ryhmää ja vastaamassa kysymyksiin.
Parhaimmillaan vierailut onnistuvat hälventämään ennakkoluuloja.
– Esimerkiksi adventtiseurakunta osoittautui tutummaksi kuin oletin. Huomasin, että voisin yhtä hyvin käydä siellä, Saana Paananen sanoo.
Virpi Paulannon ennakkokäsitykset koetellaan kurssin neljäntenä viikonloppuna, jolloin aiheena on katolinen kirkko.
– En oikein ymmärrä Marian palvontaa, joten odotan saavani siitä lisää tietoa katolilaisten itsensä kertomana.
”Jumala on kuitenkin sama”
Koulutussihteeri Henri Järvinen uskoo, että nuorten osallistuminen Ketko-kurssille hyödyttää näiden taustayhteisöjä, sillä ekumeenisuus on kirkkojen tulevaisuutta.
– Ajattelen jopa niin radikaalisti, että kirkkojen aktiivit ja työntekijät jäävät tulevaisuudessa auttamattomasti muista jälkeen, jos ymmärrys ekumeniasta puuttuu. Ketkon kaltaisista koulutuksista saatu tieto on tavattoman arvokasta, kun nuori palaa toimimaan omaan yhteisöönsä tai hänestä kasvaa sen vaikuttaja.
Hanna Viren kertoo oppineensa Ketko-kurssilla, että kaikille tekisi hyvää osallistua johonkin ekumeeniseen tapahtumaan.
– Meissä on paljon samaa, vaikka ulkoiset toteuttamistavat eri kirkoissa vaihtelevat. Ei pitäisi keskittyä oppiriitoihin, sillä Jumala on kuitenkin sama.
faktaa
Ekumenia tulee kreikankielen sanasta oikoumene, joka tarkoittaa koko asuttua maailmaa. Ekumenian tavoitteena on hajallaan elävän kristikunnan saattaminen keskinäiseen yhteyteen. Kristittyjen yhteys on sekä uskon että elämän yhteyttä.
Suomen Ekumeenisen Neuvoston jäseniksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.
SEN:n jäsenkunnan muodostavat 11 jäsenkirkkoa, 5 tarkkailijakirkkoa ja 15 kumppanuusjärjestöä. Suomen Helluntaikirkko on neuvostossa tarkkailijajäsenenä.
Säde Loponen