Ekumeeninen dialogi keskiössä Sigtunassa

Pohjoismaiden ja Baltian ekumeenisten toimijoiden kokous pidettiin historiallisessa Sigtunassa 27.2.-1.3.

Sigtuna on noin v. 970 perustettu entinen kuninkaan kaupunki, jonka perustamisajankohta liittyy sekä  viikinkiajan päättymiseen että keskiajan alkamiseen. Erityisen tunnettu Sigtuna on kristillisestä historiastaan. Muinaiseen puutalokaupunkiin haluttiin rakentaa kuusi kivikirkkoa lähes vieri viereen.Sigtunassa oli myös dominikaaniyhteisön luostari.

Ruotsin ensimmäiset metallirahat lyötiin juuri Sigtunassa ja viikinkiajan tyyliin hopea niihin ryöstettiin Englannista. Kristinuskoa kuvasi hopearahoihin lyöty risti. Paitsi hopearahat, myös muut arkeologiset löydökset ja kristillinen hautaustapa kertovat Sigtunan varsin varhaisesta kristillisestä historiasta.

Pohjoismaiden ja Baltian ekumeenisten toimijoiden kokous sijoittui linnamaisen kauniiseen Sigtunastiftelseniin. Nathan Söderblom perusti sen vuonna 1917 ekumeeniseksi instituutiksi, joka sittemmin siirtyi Uppsalaan. Samoihin aikoihin hän antoi myös sysäyksen suomalaiseen ekumeniaan ja Ekumeeninen Neuvosto aloitti toimintansa World Allianssin kansallisena järjestönä. Ruotsin merkitys pohjoismaisessa ekumeniassa näkyy hyvin Sigtunastiftelsenin historiallisessa päärakennuksessa.

Kokous sai alkunsa kauniissa kappelissa Reminiscere (muista minua) pyhäpäivän tekstein ja meditaatioin. Näiden kokousten lähtökohta on juuri ekumeenisessa hartauselämässä. Yhteisesti toteutetuista hartauksista vastasivat pohjoismaiden ja Viron pääsihteerit, jotka myös moderoivat vuorollaan kokouksen työskentelyä. Kokousisäntänä toimi Ruotsin kirkkojen neuvosto.

Kokouksen keskeinen teema oli ekumeeninen dialogi. Ensimmäisenä päivänä teologista dialogia pohdittiin suhteessa sekularismiin. Emeritusprofessori Carl Reinhold Bråkenhielm tarkasteli sovinnon ja sekularismin suhdetta. TT Olle Kristenson esitteli reseptiivisen ekumenian mallin, joka tähtää kuulemiseen ja yhteiseen muutokseen. Kolmantena päivänä Dosentti Tomi Karttunen valotti Vastakkainasettelusta yhteyteen asiakirjan historiallista taustaa ja pääsihteeri Mari-Anna Auvinen moderoi keskustelua viiden imperatiivin dialogisista näkökulmista. Eri maiden raporttien käsittelyssä keskityttiin myös tarkastelemaan kansallista työskentelyä nimenomaan dialogin viitekehyksessä.

Kokouksen liittyi myös pyhiinvaellus, joka keskittyi meditaatioon kirpeässä pakkassäässä. Pyhiinvaelluksella pidettiin meditaatiohetket vanhojen kivikirkkojen raunioilla ja Pyhän Marian kirkossa yhteinen rukoushetki. Iltahämärissä käveltiin vielä tutustumaan Salem-kirkkoon, jossa pidettiin hartaushetki. Vuoden 2019 kokous päätettiin pitää Tanskassa 12.-14.3.2019.

Pohjoismaiden ja Baltian ekumeenisten sihteereiden kokouksen jälkeen Sigtunastiftelsenissä pidettiin kaksipäiväinen Pohjoismaiden ja Baltian alueen Euroopan Kirkkojen Konferenssin valmistelukokous, jossa suomalaisia edustivat Aila Lauha, Pamela Slotte, Tapani Rantala, Teemu Toivonen, Tuomo Mäkelä sekä Tomi Karttunen, Lena Kumlin, Kimmo Kääriäinen ja Mari-Anna Auvinen.

Mari-Anna Auvinen

Kuva: Mikael Stjernberg