Ekumeeninen liike taloudellisen tasa-arvon edistäjänä

Eri kirkkokunnat sekä ekumeeniset tahot ovat jo pitkään nostaneet esille talouskysymysten yhteyttä ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvointiin sekä ekologiseen kriisiin. Ekumeenisessa työskentelyssä uusi toimintamuoto on Ecumenical School on Gorvernance, Economics & Management for an Economy of Life (GEM) -koulutus, joka pidettiin nyt toista kertaa Sambian pääkaupungissa Lusakassa 20.8.–2.9.2017.

Kurssin järjestäjinä toimivat Kirkkojen maailmanneuvosto (World Council of Churches, WCC tai KMN) sekä Reformoitujen kirkkojen maailmanliitto (World Communion of Reformed Churches, WCRC). Tapaamisen isäntänä toimi Sambian kirkkojen neuvosto, jonka ylläpitämässä Kingsley Mweenda Centressä kurssi pidettiin. 

Viisitoista osallistujaa edusti eri kirkkokuntia neljästätoista eri maasta ja kaikilta mantereilta. Osallistuin Suomen ortodoksisen kirkon edustajana ja kurssin toisena eurooppalaisena osallistujana. GEM-kurssin tarkoitus on kouluttaa nykyisiä ja tulevia uskontojohtajia maailmantalouden kysymysten tarkastelussa.

Koulutuksen kantava ydinajatus on, että taloutta ei tule käsitellä omalakisena ja muista yhteiskuntatieteellisistä aloista irrallaan olevana lohkona. Sen sijaan se kytkeytyy läheisesti muun muassa ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvointiin, turvallisuuteen sekä ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöongelmiin. Kirkkojen työskentely haasteiden kohtaamisessa nousee niiden teologisesta itseymmärryksestä sekä reagoinnista lähimmäisten ja luomakunnan kokemaan hätään.

GEM-kurssin dekaani, professori Martin Büscher käsitteli esityksissään erityisesti taloustieteellistä aatehistoriaa sekä taloustieteen tämänhetkistä tilaa. Globaaleja taloudellisia haasteita ovat ennen muuta kasvava ja kohtuuton varallisuuden jakautuminen, pääomien virtaaminen veroparatiiseihin ja finanssialan merkityksen kasvaminen irrallaan reaalitaloudesta. Vuonna 2015 puolet maailman omaisuudesta kuului yhteensä 62 henkilölle. Tänä vuonna puolet maailman omaisuudesta oli jo kasautunut kahdeksalle henkilölle. Epätasa-arvo muun muassa vähentää sosiaalista koheesiota ja aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta. Monista epäsuotuisista yhteiskunnallisista vaikutuksista huolimatta talouden yhteys ihmisten ja koko luonnon hyvinvointiin usein kiistetään, ja markkinoiden uskotaan toimivan parhaiten sääntelemättöminä ja itse itseään korjaavina.

Kirkkojen maailmanneuvoston taloudellisen ja ekologisen oikeudenmukaisuuden ohjelman ohjelmajohtaja Athena Peralta nosti puheessaan esille feministiä ja ekologisia näkökohtia. Viimeisten vuosikymmenten mittava talouskasvu on perustunut suuressa osin fossiilisille polttoaineille ja ympäristön kohtuuttomalle kulutukselle. Naisten asema osana talouskasvua vähätellään edelleen, eikä naisten tekemää palkallista tai palkatonta työtä kodeissa arvosteta edes niin sanotuissa kehittyneissä maissa samassa määrin kuin miesten tekemää työtä. Naisten ja miesten tuloerot sekä niistä johtuvat ja niistä seuraavat sukupuolten eriarvoiset asemat liittyvät laajemmin naisten huono-osaisuuteen. Muut GEM-kurssin esitykset käsittelivät muun muassa teologian ja talouden välistä suhdetta, pluralistisia näkökulmia talouteen sekä Kiinan, Japanin, EU:n ja Yhdysvaltojen rooleja Afrikan mantereen markkinoilla.

Kaivosteollisuus Sambiassa

Vierailimme myös paikallisella kaivoksella ja kaivoksen viereisessä kylässä. Kaivosteollisuus on tärkeä osa Sambian taloutta, ja suuri osa sijoittajista ja omistajista on ulkomaalaisia. Kyseenalaiseksi jäi, kuinka suuren hyödyn liiketoiminnasta saavat paikalliset, usein köyhyydessä elävät sambialaiset. Kuitenkin kaivoksen toimintatavat ja työolosuhteet vaikuttivat melko hyviltä: työajat noudattivat lainsäädäntöä, turvallisuutta pidettiin ensimmäisenä prioriteettina, ja yritys työllisti lähialueen ihmisiä, miehiä ja naisia.

Vierailimme myös kaivoksen vierustalla sijaitsevassa kylässä, missä keskustelimme kyläläisten kanssa kaivoksen vaikutuksista heidän arkeensa. Kaivoksen avautuminen oli ollut pettymys kyläläisille, jotka olivat toivoneet kaivoksen parantavan kylän infrastruktuuria sekä tuovan enemmän työpaikkoja paikallisille. Kaivos oli perustettu paikalle, jossa kylä ennen sijaitsi – kyläläisille oli luvattu korvauksia maasta, mutta he yhtäältä kokivat korvaukset liian pieniksi ja toisaalta myös maansa korvaamattomaksi. Tarina on tavanomainen osissa Afrikkaa. Taloudellinen ja poliittinen valta kytkeytyvät toisiinsa, eikä paikallisella pienituloisella väestöllä ole mahdollisuuksia vaikuttaa suuryhtiöiden toimintaan. Ongelmana on myös se, että kylien edunvalvojina eivät toimi asianajajat vaan kylien vanhimmat, jotka eivät välttämättä ole tietoisia sopimuksista, joita he kaivosteollisuuden edustajien kanssa tekevät. Muun kyläläisten pyhä vuori ja hautausmaa olivat jääneet kaivoksen alueelle. Vierailu oli silmiä avaava näky sambialaiseen arkeen ja maailmantalouden heijastumista tavallisten ihmisten elämiin.

Ekumeeninen liike taloudellisen tasa-arvon edistäjänä

Maailmantalous ja siihen liittyvät haasteet liittyvät läheisesti ekologiseen kriisiin. Luomakunnan päivänä 1.9.2017 antamassaan yhteisessä kannanotossa Paavi Francis ja Ekumeeninen patriarkka Bartholomeos toteavat, että ahneuteen perustuva pyrkimys tehdä jatkuvaa taloudellista voittoa on vieraannuttanut ihmiskunnan luomistyön alkuperäisestä tarkoituksesta. Luontoa ei ymmärretä enää yhteiseksi annetuksi lahjaksi vaan ennen muuta yksityisomaisuutena. Tämä maailmankatsomuksellinen muutos ja hengellinen kriisi aiheuttavat traagisia ja pysyviä vaikutuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat raskaimmin nimenomaan maailman köyhimpään väestönosaan, jonka asuin- ja viljelysmaat ekologinen katastrofi tekee kelvottomiksi.

Luomakunnan päivänä myös antamassaan paimenkirjeessään Ekumeeninen patriarkka Bartholomeos varoittaa ”autonomisen talousjärjestelmän” vaaroista sekä talouskasvun inhimillisistä ja ekologisista kääntöpuolista:  Sellaista yritysten liiketoimintaa, joka ei kunnioita planeettaamme kotina, ei saisi oikeuttaa liiketoiminnaksi lainkaan. Nykyajan rajoittamaton, globalisoitunut talouselämä kulkee käsi kädessä tieteen ja teknologian häikäisevän kehityksen kanssa; näiden eduista huolimatta niiden mukana kulkee samalla ylimielinen suhde luontoon ja sen hyväksikäyttöön. Hänen Kaikkipyhyytensä korostaa kirjeessään lisäksi ekumeenisen ja uskontokuntien välisen työn merkitystä ekologisen kriisin taltuttamisessa. Kriisi koskettaa meistä jokaista, ja ennen muuta tulevia sukupolvia, jotka tulevat kärsimään eniten edelleen jatkuvasta luonnon riistosta.

Kristilliset kirkot ja ekumeeninen liike ovat jo vuosia kiinnittäneet huomiota taloudelliseen eriarvoisuuteen ja siihen liittyviin ongelmakokonaisuuksiin. Ekumeeniset toimijat ovat myös tuottaneet kannanottoja ja raportteja, jotka keskittyvät taloudelliseen eriarvoisuuteen. Alla osittainen lista niistä:

Muita lähteitä

Talvikki Ahonen / Suomen ortodoksinen kirkko