Seurakunnissa eri puolella Suomea on vuoden 2022 aikana tehty paljon töitä Ukrainan sotaa pakenevien auttamiseksi. Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallitus haluaakin antaa tunnustusta kaikille näille seurakunnille. Saapuneiden ehdotusten joukosta haluttiin tällä kertaa erityisesti huomioida kaksi erilaista tapaa vastata ihmisten tarpeisiin: ekumeeninen yhteistyö avustustyössä ja yhteinen rukous rauhan puolesta.
Mikkelin evankelisluterilaisen tuomiokirkkoseurakunnan ja Saimaan ortodoksisen seurakunnan yhteistyötä ukrainalaisten pakolaisten auttamiseksi on vakiintuneen, epävirallisen diakoniayhteistyön tulosta. Keväällä 2022 pakolaisten avuntarpeen ollessa konkreettisimmillaan, viranomaisten vielä käynnistellessä tukitoimiaan, seurakunnat kykenivät yhteistyöllään vastaamaan pakolaisten tarpeisiin.
- Ekumeenista yhteistyötä Mikkelissä on ollut pitkään muun muassa jumalanpalveluselämässä ja sairaalasielunhoidossa. Diakonista yhteistyötä luterilaisen ja ortodoksisen seurakunnan välillä on ollut EU-ruokakassien jaossa vuodesta 2017 alkaen. Syksyllä 2021 pohdimme mahdollisia diakonian yhteistyön uusia toimintatapoja ortodoksisen seurakunnan kanssa, mutta kuviot menivät uusiksi sodan alettua Ukrainassa. Pakolaisten tullessa Ukrainasta yhteistyölle hahmottui selkeä kohde ja - tarve. Taustalla on myös korona-aika, joka tiivisti Mikkelin auttamisverkostoja. Keskeisin ja näkyvin seurakuntien auttamistyön muoto Mikkelin keskustan alueella on ollut avustuspiste ortodoksisen seurakunnan tiloissa, kertoo Lassi Suihkonen diakonian ja erityistyöalojen johtaja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta.
Miten ukrainalaisia on autettu Mikkelissä, mitä uutta ukrainalaisten pakolaisten saapuminen on mahdollisesti tuonut yhteistyöhön?
- Keskeisin ja näkyvin seurakuntien auttamistyön muoto Mikkelin keskustan alueella on ollut avustuspiste ortodoksisen seurakunnan tiloissa. Tuomiokirkkoseurakunta on tukenut jaettavan ruoan hankintaa taloudellisesti, ja ortodoksinen seurakunta on tarjonnut tilat ja järjestänyt avustustoiminnan. Järjestelyyn päädyttiin, kun huomattiin, että ortodoksisen seurakunnan oli helpompaa tavoittaa ukrainalaiset kuin luterilaisen seurakunnan. Ortodoksisuus on Ukrainassa valtauskonto, ja ukrainalaisilla oli myös Mikkelissä taipumus hakeutua ortodoksiselle kirkolle. Tällöin myös luterilaisen seurakunnan oli luontevinta toteuttaa auttamistyötä ortodoksisen seurakunnan avustuspisteen välityksellä. Ortodoksinen seurakunta on pitänyt esillä ilmoituksia luterilaisen seurakunnan soppatiistaista ja puuroaamiaisesta, ja avustanut tiedotteiden kääntämisessä pakolaisten ymmärtämälle kielelle.
- Mikkelin Ristiinassa ruokakassien jako on toiminut yhteistyössä Vapaakirkon ViaDian kanssa toisin päin. ViaDia on järjestänyt ylijäämäruoan keräilyn ja kuljetuksen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta on antanut Ristiinasta tilat ja työntekijän ruokakassijakoon, ja yhdistänyt tapahtumaan vähävaraisten soppatiistain. Ruokakassijako ja soppatiistai ovat palvelleet myös ukrainalaisia. Ristiinassa tuomiokirkkoseurakunta on hankkinut myös omia ruokakasseja Pellosniemelle tuleville uusille ukrainalaisille alkuvaiheen tarpeisiin, hyödyntäen avun tarvitsijoiden kartoituksessa ristiinalaisen ”Apua Ukrainaan Etelä-Savo” -ryhmän kontaktipintaa. Pelloksella tuomiokirkkoseurakunta on pitänyt puurotupaa, joka on muodostunut Pellokselle majoitettujen ukrainalaisten kohtaamispaikaksi. Ortodoksisen seurakunnan pappi on vieraillut myös puurotuvassa, kertoo Hannu Suihkonen.
Miten kannustaisitte muita seurakuntia vastaavaan yhteistyöhön?
- Keskinäisellä yhteydenpidolla voi saada liikkeelle paljon. Mikkelissä luterilaisen ja ortodoksisen seurakunnan diakoniajohto on pitänyt kuukausittain Teams-kokouksia. Jo sillä, että jaetaan tietoa siitä, mitä kukin toimija tekee, missä ja milloin, on vaikutusta. Yhteydenpidosta sitten poikivat ne käytännön työmuodot, jotka huomataan oman kaupungin tilanteessa tarpeellisiksi. Jotta yhteys saadaan ulottumaan ruohonjuuritasolle, kannattaa koota yhteen ne ihmiset, jotka toimivat eri seurakunnissa diakoniatyössä. Diakonia on kristittyjen yhteinen työala, toteaa Suihkonen.
Tunnustuksella huomioitiin myös ekumeeninen tapahtuma ”Rukoile rauhaa Ukrainaan”, joka järjestettiin toisena pääsiäispäivänä 18.4.2022 Helsingin Senaatintorilla. Tilaisuudessa kuultiin eri kirkkokuntien edustajien puheenvuoroja ja rauhanrukouksia. Rauhankelloja soitettiin Helsingin keskustan kirkoissa. Tapahtuma keräsi runsaan osallistujajoukon ja Ylen televisiointi toi sille laajaa näkyvyyttä.
Suomen Ekumeenisen Neuvoston puheenjohtaja arkkipiispa Tapio Luoma ojensi tunnustuksen kevätkokouksen yhteydessä 25.4. Helsingissä Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan seurakuntasalilla. Tunnustuksen vastaanottivat Mikkelin evankelis-luterilaisen tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Arja Huuskonen ja Saimaan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Bogdan Grosu, Helsingin ekumeenisesta toimikunnasta puheenjohtaja pastori Veli Loponen (Helsingin metodistiseurakunta), kirkkoherra Jean Claude Kabeza (Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta) ja Merja Eräpolku sekä Helsingin ev.lut. tuomiokirkkoseurakunnasta kirkkoherra Marja Heltelä ja pastori Anna-Maija Viljanen-Pihkala.
Lisätietoa tunnustuksesta
Ekumeeninen teko -tunnustuksen kautta nostetaan esiin ekumeeninen aloite tai toimintamuoto, joka vahvistaa ekumeenista asennetta ja vie eteenpäin pyrkimystä Kristuksen kirkon näkyvään ykseyteen. Tunnustus voidaan myöntää tapahtumalle, hankkeelle tai idealle. Sen voi saada niin yksittäinen henkilö kuin ryhmä tai järjestö, seurakunta tai seurakunnat yhdessä. Sillä voidaan palkita uusia ideoita tai ekumeenista jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä. Kaikki voivat tehdä ehdotuksia ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallitus päättää tunnustuksen saajan. Tunnustus annettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Katso myös