Ekumeniaa Espoossa – ristisaatossa kirkolta kirkolle

Ekumeenisen rukousviikon ristisaatto risteili sunnuntaina 22.1.2017 pitkin Espoon katuja ja kauppakeskusten kulmia. Välillä pysähdyttiin pyhäkköihin rukoilemaan ja päätteeksi kuultiin mietteitä reformaatiosta merkkivuoden tiimoilla. Ortodoksisen seurakunnan etiopialainen risti palveli kulkueristinä ja johdatti tietämme miellyttävässä talvisäässä. 

Matinkylän Matinkappeli oli alkupiste. Siellä pastori Antti Kruus ja isä Rafal Czernia SCJ

toimittivat päivärukoushetken. Reipas astelu kohti helluntaikirkkoa alkoi. Matkaa oli runsaat kolme kilometriä ja kun pääsimme perille, olivat pastorit Irma ja Kyösti Frestadius vastaanottamassa. Lauloimme hengellisen laulun Sinun valtasi tunnustan. Irma Frestadius luki Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä muun muassa näin: Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa. Hän totesi, että rakkaus on se, josta on eniten puutetta. Meidät on kutsuttu rakastamaan veljiämme, meidät on kutsuttu yhteyteen, koska Jumala on rakastanut ensin meitä.

Ilta alkoi jo hieman pimentyä, kun jälleen asetuimme ristin taakse ja lähdimme taivaltamaan kohti Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkkoa. Matkaa kertyi jälleen kolmisen kilometriä. Astuessamme kauniiseen ortodoksiseen kirkkoon, tervehti meitä vaikuttava kirkkolaulu ja puhuttelevat kirkon ikonit. Ehtoopalveluksen toimittivat isä Petri Korhonen ja isä Petri Hakonen ja kuoro.

Kävelevä jumalanpalvelus

Palveluksen jälkeen suunta oli Tapiolan ev.-lut. kirkko. Ristisaatto sai oikean ristisaaton eli kävelevän jumalanpalveluksen tunnusmerkit, kun ortodoksisen kirkon kuoro liittyi vaellukseen. Ortodoksisen perinteen veisut tahdittivat askellusta. Muun muassa laulettiin kaunis ehtooveisu, joka on kristillisen hymniperinteen vanhimpia veisuja.

Oi Jeesus Kristus,

Sinä pyhän kunnian, iankaikkisen taivaallisen Isän, pyhän autuaan ihana Valkeus.

Elettyämme auringon laskuun, nähtyämme illan koiton me veisaten ylistämme Jumalaa,

Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä.

Jumalan Poika, Elämänantaja.

Kohtuullista on, että Sinulle kaikkina aikoina hartain äänin ylistystä veisataan.

Sen tähden maailma Sinua ylistää.

Vaellusmatka luterilaiseen kirkkoon oli lyhyt. Koko vaelluksen kilometrejä kertyi noin seitsemän ja ilahduttavaa oli, että vaeltajien joukko kasvoi koko ajan. Alussa oli parikymmentä ja päätteeksi sata henkeä.

Kirkonkellot kutsuivat vaeltajia astumaan sisään ristisaaton päätepisteeseen, Tapiolan ev.-lut. kirkkoon. Maa on niin kaunis -sävelmää laulaen saavuimme sakraalitilaan. 

Pastori Ossi Tervonen oli vastaanottamassa. Hän johti vesperin kanttori Liisa Malkamäen kanssa. Myös kuoro oli mukana ja toimi mainiona esilaulajana, kun vesperissä laulettiin virsikirjan lisävihon virsiä.

Reformaatio eri näkökulmista

Ev.-lut. seurakunta kutsui vaeltajat teelle. Pastori Ossi Tervosella oli syntymäpäivä ja hänelle laulettiin rukouslaulu Monia armorikkaita vuosia. Kuuman juoman lomassa tarjoiltiin näkökulmia reformaation merkkivuoteen. 

Pastori Antti Kruus kuljetti vaeltajat teeman äärelle. Asiaa tarkasteltiin luterilaisesta, katolisesta ja ortodoksisesta näkökulmasta.

Yksi ilmenemismuoto on virsilaulu ja musiikki

Pastori Ossi Tervonen toi esille sen, että tällä kertaa reformaation merkkivuotta vietetään huomattavasti eri tavoin kuin aikaisemmilla kerroilla. Vietossa on ekumeeninen ote. Katolinen kirkko ja evankelis-luterilainen kirkko ovat jopa yhdessä julkaisseet merkittävän asiakirjan .

Reformaation myötä kaiken keskipisteeksi nousi armo.

- Toivomme, että reformaation hedelmistä iloitsisivat kaikki kristityt, luterilaiset, katolilaiset, ortodoksit ja vapaakirkolliset. On ollut hyvä kuulla, kun paavi Franciscuskin on todennut, että Martti Lutherin tarkoitusperät eivät olleet vääriä, vaikka metodit olivatkin kyseenalaiset.

Ossi Tervonen pohti myös, että mistä luterilaisuuden sitten tunnistaa. Hän mainitsi piispa Tapio Luoman jossakin haastattelussa todenneen, että luterilaisuus on niin syvälle suomalaiseen elämänmuotoon iskostunut, että sitä on siitä vaikea erottaa. Yksi ilmenemismuoto kuitenkin on virsilaulu ja musiikki. Ev.-lut. seurakunnissa on n. 2 000 kuoroa ja n. 33 000 laulajaa. Katekismuksessa Luther ohjeistaa meitä aamu- ja iltarukouksen lukemiseen ja ristinmerkin tekemiseen.

- Meillä Suomessa kuntarakenne on aikanaan saanut mallin seurakuntarakenteesta. Aikaisemmin seurakunnat huolehtivat erimerkiksi sairaiden hoidosta ja vähävaraisten auttamisesta, mutta Lutherin oppien mukaan maalliset tehtävät kuuluvat yhteiskunnalle. Tosin kaikissa tehtävissä, niin sairaanhoitajan kuin taksinkuljettajan, nähdään Jumalan palveleminen.

Ossi Tervonen pohti myös luterilaisen hengellisen elämän muotoja. Katolisen kohdalta hän oli lukenut, että tärkeätä on käydä messussa, ripittäytyä laskiaisena ja paastota pitkäperjantaina. Tervonen kysyi, että luoko jokainen luterilainen hengellisen elämänsä itse.

- Näin ei sentään ole. Hengellinen elämä tarkoittaa ainakin sitä, että käydään messussa, luetaan iltarukous ja tehdään huolella päivän työt.

Lisää voi lukea uudesta kirjasta: Jari Jolkkonen: .

Rukoilkaamme kääntymystä, joka tekee sovinnon mahdolliseksi

Katolisen Pyhän Marian seurakunnan kirkkoherra Rafal Czernia SCJ valotti reformaation ymmärtämistä katoliselta kannalta. Hän kertoi, miten Vatikaanin toinen konsiili muutti lähes kaiken ja miten muutos on yhä pysähtymätön. Hän luki otteen paavi Franciscuksen puheesta, jonka hän piti 19.1.2017 suomalaiselle ekumeeniselle valtuuskunnalle Roomassa.

Tervehdin ilolla kaikkia teitä, jotka tässä ekumeenisessa delegaatiossa tulitte pyhiinvaeltajina Suomesta Roomaan pyhän Henrikin juhlan johdosta. Jo yli 30 vuoden ajan on ollut kaunis tapa, että pyhiinvaelluksenne on samaan aikaan Kristittyjen ykseyden rukousviikon kanssa. Se kutsuu lähentymään toisiamme kääntymyksestä lähtien. Todellinen ekumenia perustuu yhteiseen kääntymykseen Jeesuksen Kristuksen, Herramme ja Lunastajamme puoleen. Jos yhdessä lähestymme häntä, lähestymme myös toinen toisiamme. Näinä päivinä pyytäkäämme intensiivisemmin Pyhää Henkeä herättämään meissä tätä kääntymystä, joka tekee sovinnon mahdolliseksi.

Georges Florovsky ja Vladimir Lossky – reformaattoreita hekin

Tapiolan ortodoksisen kirkon pappi, isä Petri Korhonen valotti ortodoksista näkemystä reformaatiosta. Hän totesi, että reformaatio on osa lännen kirkon historiaa, eikä sinänsä koske ortodoksista kirkkoa. Tunnettua tosin on, että muutamat Saksan Tübingenistä olevat teologit ajanjaksolla 1561-1581 lähestyivät Konstantinopolin patriarkka Jeremiaa kirjeillä, joissa käsittelivät reformaation teologisia kysymyksiä. Patriarkka vastasi teologeille, mutta tuntuu siltä, etteivät kreikkalaiset oikein päässeet perille Tübingenin teologien ajatuksista. Patriarkka vastasi: ”Älkää kirjoittako enää uskonasioista, kirjoittakaa ystävinä”.

Petri Korhonen totesi, että Lutherin päämäärä oli löytää uudelleen uskon elävä ydin. Meidän tulee jatkaa tätä ja elää evankeliumia todeksi.

- Ortodoksisen kirkon puitteissa ei ole tapahtunut reformaatiota, mutta eräänlaista reformatorista liikehdintää voi nähdä kehityksessä, joka seurasi Itä-Rooman valtakunnan tuhon 1453 jälkeen. Ortodoksisen uskon harjoittaminen jäi osmanien valtakauden jalkoihin ja ortodoksisuuden keskiö siirtyi enemmän Venäjälle. Siellä taas Pietari Suuren aikaan tapahtui paljon länsimaistamista, olihan Pietari Suuri länsimaisuuden ihailija. Teologisessa kehityksessä tapahtui sitäkin, että teologia jäi filosofian jalkoihin. Tällaista kehitystä myös Luther tahollaan kritisoi.

- Venäjän ortodoksisessa kirkossa Georges Florovsky ja Vladimir Lossky olivat tunnettuja teologeja, jotka haluisvat vapauttaa kirkon läntisestä vankeudesta ja veivät sitä kohti patristista opetusta ja rukouselämässä korostivat hesykasmia, joka painottaa henkilökohtaista pyhyyttä, mietiskelyä ja rukousta.

Näin olimme saaneet kuulla kolmen kirkkokunnan kurkistuksen reformaatioon. Yleiskeskustelussa kiiteltiin Lundin ekumeenista jumalanpalvelusta 31.10.2016. Sovinnon eleet eivät jättäneet ketään kylmäksi.

Sirpa-Maija Vuorinen

Klikkaa kuvia, niin ne avautuvat suurempina.