Globaalit kriisit ja globaali solidaarisuus - webinaaritallenne julkaistu

Suomen Ekumeenisen Neuvoston yhteiskunnallisten kysymysten jaoston Globaalit kriisit ja globaali solidaarisuus -webinaari järjestettiin 11.5.2021 Studium Catholicumissa Helsingissä.

Katso webinaaritallenne Youtubessa: 

Tallenne ei teknisistä haasteista johtuen ala ihan webinaarin alusta vaan kesken ensimmäisen asiantuntijapuheenvuoron. Tallenne on katsottavissa kaksi viikkoa.

SEN:n yhteiskunnallisten kysymysten jaoston tehtävänä on seurata yhteiskunnallista keskustelua ja nostaa esiin kirkkoja koskettavia ajankohtaisia asioita. Jaoston tavoitteena on myös olla kirkollinen keskustelufoorumi ja toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana kristillisen etiikan pohjalta.

Webinaaria johti sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, joka totesi aluksi, että koronaviruksen aiheuttama pandemia on tuonut dramaattisesti esiin globaalien haasteiden monimutkaisuuden. Webinaarissa kysyttiin, mitä koronakriisistä voi oppia ilmastonmuutosta ajatellen. 

Vaikka pandemia on äkillinen kriisi ja ilmastonmuutos pitkäkestoinen haaste, niiden vaikutuksissa on paljon samaa. Koronakriisin tapaan ilmastonmuutos vaatii poliittisen ja taloudellisen sektorin yhteispeliä. Yksityinen ja julkinen sektori ovatkin pandemiassa toimineet nopeasti ja tuloksellisesti yhdessä rokotteiden kehittämiseksi, mutta toistaiseksi rokotteiden jakelu on keskittynyt kehittyneisiin maihin. Jääkö globaali solidaarisuus kansallisten etujen ja yritysten kilpailun jalkoihin? Miten tällainen asetelma voidaan välttää ilmastokriisin yhteydessä? 

Pandemia koettelee hyvin eri tavoin eri yhteiskuntia ja ihmisryhmiä. Miten kohdataan tähän liittyvät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ongelmat? Pandemian tapaan ilmastonmuutos edellyttää myös elämäntavan muutoksia. Mitkä ovat näiden muutosten mittasuhteet? Onko näissä kysymys uudesta moraalista tai sivistyksestä? Mikä on kirkkojen rooli tai kristityn vastuu tässä uudessa globaalissa todellisuudessa?

Dosentti TT Jyri Komulainen ev.-lut. Kirkon tutkimuskeskuksesta puhui kristinuskon aidosta globaalista luonteesta otsikolla Globaalit kriisit ja globaali kristinusko. Haavoittuvuus tuo esille ihmiskunnan solidaarisuuden. Horisonttina on Jumalan valtakunta, jota tavoitellaan kaikkien hyvän tahdon ihmisten kanssa.

Veli Gabriel Salmela OP, katolisen kulttuurikeskus Studium Catholicum johtaja, avasi puheenvuorossaan otsikolla Ilmastoresilienssi ja kirkot kirkkojen tehtävää moraalisen toimijuuden vahvistamisessa sekä sen ”virallisten edustajien” että kaikkien jäsenten osallisuudella omaatuntoa puhuttelemalla.

Professori Markku Kivinen Aleksanteri-instituutista käsitteli koronakriisiä, intressejä ja etiikkaa.

Koronakriisiä ja ilmastonmuutosta voidaan tarkastella ja vertailla globaaleina kriiseinä: vertailussa käyvät ilmi yhtäläisyydet ja erot, paljastuvat kansalliset ja geopoliittiset jännitteet, elämäntavan muutoksen sivistyksellinen ja eettinen ulottuvuus.

Webinaarin päättäneessä paneelikeskustelussa puhujat pääsivät vielä keskustelemaan toistensa puheenvuorojen herättämistä ajatuksista. Esiin nousivat muun muassa seuraavat kysymykset ja pohdinnat:
 

• Miten osuvaa on soveltaa oikeutetun sodan kriteerejä ilmastomuutoskriisin ja jossain määrän myös koronakriisin yhteydessä? Yksi eksistentialistinen näkökulma on se, että ihminen käy ympäristökriisin edessä sotaa itseään vastaan, jotta säästyisi itsemurhalta.

• Puhuuko kirkko vain yksilöille vai myös instituutioille? Raamatussakin on esimerkkejä siitä, miten kristityt käyvät keskustelua instituutioiden suuntaan ja tiukasti yksilöllinen ajattelu on itseasiassa vierasta useissa Raamatun eri konteksteissa. Puhuessaan instituutioille kirkko päätyy politiikan kentälle ja sosiaalisiin kysymyksiin, jolloin kysymys ei ole puhtaasti yksilön hurskaudesta. Kirkon läsnäolo on globaalia, ja sillä on mahdollisuus puhua globaaleille instituutioille.

• Globaalin kristinuskon painotusten seisminen siirtyminen. Globaalistikin kirkkojen kytkösten katkeaminen järjestäytyneeseen valtiovaltaan tulee näkymään siinä, kuka pääsee ääneen ja tällä on radikaali vaikutus. Kristuksen seuraaminen on kuitenkin kristinuskon ydin.

• Mikä on uskontojen suhde yhteiskuntaan ja valtapolitiikkaan? Katolinen kirkko on pitänyt esillä sitä, miten uskonnollisuus ja uskonnonvapaus ymmärretään. Ihmisten uskonnollisia motiiveja ei voi järkeistää ja uskontojenvälisen vuoropuhelun merkitys korostuu, arvokeskustelua on käytävä yhteisestä hyvästä ja moraalikysymyksistä.
  
  
• Miten kirkot löytävät identiteettinsä kansalaisyhteiskunnasta, jos ovat olleet aiemmin osa valtahierarkioita? Toki valtaa on kansalaisyhteiskunnassakin.
  
  
• Kristinuskon globaalius on tärkeä kysymys. Maailmanuskonnot ja fundamentalismi ovat isoja kysymyksiä.
  
  
• Kristinusko on rauhan uskonto, ja vuosisatojen kuluessa nähtyjen epäkristillisten toimintatapojen pitäisi jo olla takana päin.
  
  
• Onko meillä aitoa uskontojen välistä vuoropuhelua, joka edistää rauhaa? Viimeisten vuosikymmenten aikana uskotodiaologista on tullut muodikasta ja se toivottavasti tuottaa hyvää hedelmää. Merkittäväksi on tullut globaali etiikka (lisätietoa esimerkiksi ).