Haastava uskonnonvapaus- ja ihmisoikeustilanne Indonesiassa - CCIA:n kokous Balilla

KMN:n kansainvälisten asiain komissio CCIA piti vuosittaisen kokouksensa Balilla, Indonesiassa 24.-28.2.2019. Komission suomalaiset jäsenet Maria Mountraki (ort.) ja Hanna Ojanen (ev. lut.) osallistuivat kokoukseen.

CCIA () on yksi Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) komissioista. Se perustettiin jo ennen KMN:a, vuonna 1946. Se palvelee KMN:a ja sen jäsenkirkkoja sekä ekumeenisia organisaatioita eri tavoin kansainvälisissä kysymyksissä. Keskeisiä sille ovat rauha ja oikeudenmukaisuus, kansainvälinen sääntöpohja ja järjestöt, ihmisoikeudet ja perusvapaudet, samoin kuin esimerkiksi aseidenriisunta ja taloudellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. CCIA edustaa KMN:ää YK:ssa, jossa sillä on neuvoa-antava asema talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOC:issa. Ekumeeninen YK-toimisto sijaitsee New Yorkissa YK:n päämajaa vastapäätä.

CCIA:ssa on 35 jäsentä eri puolilta maailmaa, ja ensimmäistä kertaa myös kaksi suomalaista jäsentä, Maria Mountraki ja Hanna Ojanen. Komissio kokoontuu kerran vuodessa ja työskentelee muuten työryhmissä.

Busanin yleiskokouksen teeman mukaisia Pilgrimage to Justice and Peace –solidaarisuusvierailuita järjestetään paikkoihin, joissa riittää vielä työtä oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta. KMN:n vuoden 2019 alueellinen painotus on Aasiassa ja niinpä pyhiinvaellusvierailu CCIA:n kokouksen alla järjestettiin Indonesian Papualle sekä Jaavaan. Itse CCIA:n kokous järjestettiin Balilla Indonesiassa solidaarisuusvierailujen jälkeen.

Perinteinen rinnakkaiselo ja uskonnonvapaus uhattuna Indonesiassa

Indonesian itsenäistymisen jälkeen, valtio halusi yhdistää kansan ja siten Indonesia on siitä lähdin elänyt Pancasila-periaatteiden voimin. Pancasila on viisi pilaria, ja ne ovat kaiken valtion sekä uskontojen toiminnan pohja. Indonesialaiset itse kokevat, että he elävät Pancasila-valtiossa. Indonesia on sekulaari valtio, jossa viidellä pääuskonnolla on kunnioitettu asema. Nämä uskonnot ovat; islam, kristinusko, hindulaisuus, buddhalaisuus ja kungfutselaisuus.

Periaatteessa Indonesian historia on ollut yhteinäinen Pancasila-periaatteiden mukaan, ja uskonnot ja eri väestöryhmät ovat eläneet harmoniassa. Jakartassa kuulimme maailman kolmanneksi suurimmassa moskeijassa, kuinka eri uskonnollisina juhlina kristityt antavat kirkkoalueensa käyttöön parkkipaikoille ja toisin päin kristityille jouluna.

Nykytilanne tosin vaikuttaa siltä, että uskonnonvapaudella on rajansa Indonesiassa. Vähemmistöillä ei ole enää samanlaista asemaa kuin aikaisemmin ja radikalisaatiolle on annettu enemmän tilaa. Indonesiassa on myös ollut terrori-iskuja, esimerkiksi osa ryhmästämme vieraili Jaavan saarella Surabayassa, jossa radikalisoitunut perhe iski kolmeen eri kirkkoon. 

Kirkkojen työ uskonnon- tai vakaumuksenvapauden puolesta

Kirkkojen maailmanneuvosto kokee Indonesian laissa kaksi suurta ongelmakohtaa, jumalanpilkkaa koskeva laki sekä uskonnollisen harmonian laki. Jumalanpilkasta on Indonesiassa syytettyjen määrä vieläkin hyvin suuri, myös riski saada syyte jumalanpilkasta on kohtalaisen suuri monista eri syistä. Uskonnollisen harmonian laki kuulostaa ja on tarkoitettu tukemaan uskonnollista harmoniaa maassa, todellisuudessa se antaa vallan enemmistöuskonnolle ja vähemmistöille ei jää tilaa.

Kirkot ja Indonesian kirkkojen yhteisö (PGI) ovat jatkuvasti yhteydessä valtion viranomaisten kanssa ja tekevät työtä yhdessä eri uskontokuntien kanssa. Vierailullamme huomasimme, että heillä ovat hyvin lämpimät välit eri uskontojen kanssa ja että yhteistyö on hyvinkin arkista. PGI tapasi myös Indonesian presidentin Jokowin maaliskuun alussa ja he varmasti ottivat myös asiakseen puhua samoista teemoista, joita KMN on nostanut vierailullaan Indonesiassa.

Ihmisoikeustilanne Länsi-Papualla huolestuttava

Mieleenpainuvin vierailu Indonesiassa oli Länsi-Papualle. Vierailu oli hyvin merkittävä monesta eri syystä, sillä Papua on ollut vuosia vaikeasti vierailtavissa. Ulkomainen lehdistö ei ole tervetullut yhtä lailla kuin myös YK:n ihmisoikeusjärjestöiltä sekä muilta mahdollisilta Papuan puolesta puhujilta on pääsy kielletty. Tämä ekumeeninen delegaatio oli siis ensimmäinen näinkin suuri ulkomainen ryhmä, joka Papualla on käynyt. Aikaisemmin KMN on vieraillut Papualla 20 vuotta sitten pienenä delegaationa. KMN toivoo, että Papua voitaisiin jatkossa saada avoimemmaksi myös muille.

Papuan ihmisoikeustilanne on vaikea. Suurimpia ongelmia ovat väkivalta, sananvapaus, oikeus terveyteen, maaseudun kehitys, sotilaallinen läsnäolo, maaperän tuhoaminen, radikalisoituminen ja islamisaatio. Papualla on maailman suurin kultakaivos ja toiseksi suurin kuparikaivos. Papua on siis hyvin rikas maaperältään. Tämä ajaa alkuperäiskansoja pois omilta mailtaan ja aiheuttaa kinaa valtion sekä alkuperäiskansojen välillä.

Papuan väestö on viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana muuttunut täysin, alkuperäiskansat muodostavat enää vain n. 40% väestöstä. Papualaisia alkuperäiskansoja vähätellään ja se näkyi ulospäin hyvinkin systemaattisena muukalaisvihana alkuperäiskansoja kohtaan. Papualaisilla on kova halu itsenäistyä, mikä ei taas sovi Indonesian suunnitelmiin. Indonesia on antanut Papualle ns. erityisen autonomian mahdollisuuden, jota ei kuitenkaan ole otettu riittävästi käyttöön. Jo tämän erityisen aseman toimeenpano saattaisi edistää Papuan tilannetta suuresti.

Lue lisää ja KMN:n sivuilta (englanniksi).

Teksti: Hanna Ojanen ja Maria Mountraki

Kuvat: Ivars Kupcis/WCC