Ilmastonmuutoksen globaalit haasteet ja vihreää siirtymää tukevat tieteelliset ratkaisut yhteiskunnassa

Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC kutsui jälleen 11.-14. huhtikuuta 2023 Kulttuurikeskus Sofiaan, Helsingin Vuosaareen tutkijoita, kansalaisjärjestöjen edustajia, ilmastopolitiikan päättäjiä sekä eri asiantuntijoita keskustelemaan ilmastokriisistä ja tiestä hiilineutraaliuteen.  Tämän vuoden teemana on globaalin ilmastonmuutoksen haasteet ja vihreän siirtymän ratkaisut eri näkökulmista. Tiistain tapahtumassa sali oli aivan täynnä ja etäosallistujia oli myös paljon.  Suomen Ekumeenisen Neuvoston toimistolta ensimmäisen päivän ohjelmaan osallistuivat pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken ja Vastuuviikon koordinaattori Sarah Tiainen. Ilmastoviikon tavoitteena on kehittää jo olemassa olevia ja uusia yhteistyömuotoja ACCC:n eri sidosryhmien kanssa.

Tapahtuman järjestivät ACCC organisaatiot: Ilmakehätutkimuksen keskus INAR/ Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.

Akateemikko Markku Kulmala kertoi ACCC:n työskentelystä, jossa sidosryhmien kanssa kehitetään erilaisia ratkaisuja kohti turvallista ilmastoa ja puhdasta ilmaa. ACCC:ssa on mukana noin 1000 eri instituutiota yli 60 maasta. Kulmalan mukaan ACCC etsii käytännön ratkaisuja yhdessä eri sidosryhmien kanssa, koska kukaan ei pysty yksin ratkaisemaan ilmastokriisiä. ACCC kerää tieteellistä dataa, joka auttaa ratkaisujen löytämisessä. ACCC kerää myös ehdotuksia, jotka auttavat kehittämään sen työtä ja tukemaan tiekartan laatimista hiilineutraaliudelle vuosille 2025-2028. Markku Kulmala korosti esityksessään yhteistyön merkitystä eri tahojen välillä. Kukaan ei pysty yksin ratkaisemaan ilmastokriisiä, jokainen voi olla mukana vaikuttamassa ja antaa panoksensa.

Presidentti Tarja Halonen puhui myös yhteistyön merkityksestä. Euroopassa on ollut lyhyenä ajanjaksona monta kriisiä kuten COVID 19-pandemia, pakolaisvirrat tai Ukrainan sota. Vaikka meillä on useampia kriisejä päällekkäin ilmastokriisin lisäksi, on meillä vain juuri nyt tämä aika toimia ja meidän täytyy toimia välittömästi.  Emme voi siirtää näitä kriisejä huomiseen, koska ne ovat tässä ja nyt. Presidentti Halonen totesi, että vielä on aikaa toimia, ja jokaisen tulisi toimia. Emme ole aina Euroopassa ymmärtäneet mitä tarkoittaa toimia globaalisti, mutta ilmastokriisin kohdalla meidän täytyy ajatella myös Euroopan ulkopuolelle.

Presidentti Halonen nosti esille myös naisten ja tyttöjen aseman kriisien keskellä. Monet naiset ja tytöt ovat haavoittuvassa asemassa, ja ilmastokriisi kuormittaa heidän elämäänsä maissa, joissa on pulaa vedestä ja ruoasta. Tytöt naitetaan esimerkiksi nuorina, koska he ovat taakaksi omalle perheelleen, on yksi suu vähemmän ruokittavana. Naisissa ja tytöissä on kuitenkin paljon resursseja, joita on tärkeä hyödyntää taistelussa ilmastokriisiä vastaan.

Eurooppa ei saa eristäytyä muusta maailmasta keskittyen vain omiin kriiseihinsä. Euroopalla on vastuu mitä se tekee tai ei tee globaalisti. Ei ole helppo tehdä yhteistyötä toisinajattelijoiden kanssa, mutta meidän täytyy tehdä yhteistyötä ja nopeasti, jotta voimme pysäyttää ilmastokriisin. Eri tahot, eri verkostot, jossa myös kirkot ja uskonnolliset yhteisöt ovat mukana, on tie ratkaisuihin, totesi presidentti Halonen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto totesi, että globaalit ongelmat tarvitsevat globaaleja ratkaisuja ja tämä koskee myös ilmastokriisiä. Hän näki toivon merkkejä esimerkiksi nuorista, jotka vaativat poliittisilta päättäjiltä tekoja, ei vain sanoja. Ilmastokriisistä on alettu puhua enemmän myös julkisessa tilassa. Siitä puhutaan sekä julkisesti että yksilötasolla. Jokaisen tulisi tehdä töitä puhtaan ja terveen ilmaston puolesta. Tämä vaikuttaa myös elintapoihimme: syömiseen, asumiseen ja matkustamiseen. Meillä täytyy olla solidaarisia haavoittuneemmassa asemassa olevia kohtaan, jotka eivät voi paeta ilmastokriisin seurauksia, kuten kuivuutta ja sen tuomaa köyhyyttä. Ministeri Haavisto halusi rohkaista jokaista tekemään töitä ilmaston hyväksi.

Vatikaanin edustaja, koordinaattori  isä Joshtrom Isaac Kureethadam  (Ecology and Creation at the Vatican Dicastery for Promoting Integral Human Development) totesi, että olemme kriisissä, talo palaa jo. Hän siteerasi paavi Franciskuksen kiertokirjettä, ”Laudato si'” (Ole ylistetty),  jonka nimi liittyy luomakunnan ihmeellisyyteen. Laudato si' (2015) käsittelee yhteisen kotimme hoitamista. Kiertokirjeessä paavi korostaa yhteisen kotimme, eli maapallon, hoitamista ja koko ihmisperheen yhdistymistä etsimään yhteisiä keinoja kohti kestävää tulevaisuutta maapallolle. Isä Kureethadam totesi, kuten edellisetkin puhujat, ettei aikaa ole hukattavaksi ja että kaikkien täytyy tehdä yhteistyötä ilmastokriisin pysäyttämiseksi.

Metropoliitta Ambrosius nosti esille toivon näkökulman ja muistutti pääsiäisen ylösnousemuksesta. Pääsiäisen sanoma luo toivoa ja valoa. Toivo luo uskoa selviytyä myös kriisien keskellä. Metropoliitta Ambrosius totesi kommenttipuheenvuorossaan edellisten alustajien puheenvuoroissa tulleet asiat, kuten yhteistyön merkityksen, sitoutumisen, paavi Franciskuksen kiertokirjeen sanoman yhteisestä kodista, jossa jokaisella on vastuu sen hyvinvoinnista. Metropoliitta Ambrosius haastoi osallistujia tarkkailemaan omia elintapojaan ja toteuttamaan käytännössä tarvittavat muutokset omassa elämässä.

Suomen Ekumeenisen Neuvoston yhteiskunnallisten kysymysten jaosto on työskennellyt yhteistyössä Helsingin yliopiston ilmakehätutkimuksen keskuksen kanssa useamman vuoden ajan. Tavoite on koota eri alojen yhteiskuntavaikuttajia ja asiantuntijoita keskustelemaan konkreettisia ratkaisumalleista ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tähän työskentelyyn voi tutustua muun muassa julkaisusta (2019).