Suomen Ekumeenisen Neuvoston yksi painopisteistä vuodelle 2022 on Kestävä tulevaisuus. Mitä tämä merkitsee kirkoille? Mitä tarkoittaa olla Jumalan työtoveri ja huolehtia luonnosta? Kenelle kuuluu vastuu kestävästä tulevaisuudesta? Mitä voimme yhdessä tehdä, jotta maailma pelastuu tulevillekin sukupolville? Näitä kysymyksiä pohdittiin SEN:n kevätseminaarissa 21.3.2022 Kauniaisten ev.lut. kirkossa asiantuntijoiden alustuksien pohjalta ja kuultiin nuorten aikuisten mietteitä tulevaisuudesta.
Seminaarin aluksi varapuheenjohtaja piispa Matti Repo ojensi Vuoden 2021 Ekumeeninen teko-tunnustuksen Itä-Suomen yliopiston ainejärjestöjen Fides Ostiensiksen ja Pistiksen yhteistyölle. Lue lisää tunnustuksesta .
Kevätseminaarin avasi Haminan piispa Sergei (ort.), joka kysyi:
Viime aikoina meitä on herätelty ajattelemaan maapallon ilmastonmuutoksen myötä koko ihmiskunnan käyttäytymistä ja elämäntapaa. Olemmeko tuhlanneet Jumalan meille antaman perinnön - Jumalan luomakunnan, joka vaikeroi eläimineen ja kasveineen ihmisen häikäilemättömän, uusiutumattomien luonnonvarojen hyväksikäytön keskellä?
Lue piispa Sergein koko avauspuheenvuoro
Luomakunnan
ahdistuksesta ja ilosta alusti ympäristöteologian dosentti, pastori Panu Pihkala,
joka esitti että samaan aikaan kun ympäristökriisi
syvenee, myös ihmiskunnan toimintatarmo vaikuttaa olevan kasvussa. Voiko
ahdistuksen ja ilosanoman suhteuttaa toisiinsa?, pohti Pihkala. Hän viittasi Nuorisobarometrin 2021 tuloksiin, jotka osoittavat, että nuoret uskovat, että ympäristöongelmiin löydetään maailmanlaajuisesti kestäviä ratkaisuja. Samaa mieltä väitteen kanssa olevien osuus on kasvanut vuoteen 2016 verrattuna, jolloin asiaa on viimeksi Nuorisobarometrissa kysytty. Nuorisobarometrista, jonka aiheina vuonna 2021 olivat ilmasto ja kestävä kehitys, lisätietoa löytyy .
Otsikolla "Kiitollisuus pelastaa maailman" - luomakunnan varjelemisesta ortodoksisen kirkon liturgisen ja askeettisen perinteen valossa alusti isä Tuomas Kallonen (ort.). Kallonen toi tervehdyksen Suomen ortodoksisesta kirkosta, jossa vietetään nyt suuren paaston puoliväliä. Suuri paasto on 40-päiväinen paastoaika, joka edeltää pääsiäistä. Ne, joille ruokapaasto on mahdollinen, palaavat paastossa paratiisin ruokavalioon, eli luopuvat kaikista eläinkunnan tuotteista. Kaikilla, iästä ja terveydentilasta riippumatta, on paastossa mahdollisuus yksinkertaistaa ja kohtuullistaa elämäänsä. Paaston ydinajatuksiin kuuluu lähimmäisen palveleminen. Paastossa säästynyt raha, aika ja energia tulee suunnata heille, jotka ovat avun tarpeessa. Tänä paastokeväänä saamme kulkea sodasta kärsivien ukrainalaisten rinnalla, rukouksessa ja lähimmäisenrakkauden teoissa, totesi Kallonen. Koko isä Tuomaksen alustus on luettavissa .
Seminaarin paneelikeskustelua luotsasi veli Gabriel Salmela OP, SEN:n hallituksen jäsen
ja katolisen kulttuurikeskuksen Studium Catholicumin johtaja.
Nuoret aikuiset paneelissa olivat pastori Anne Heikkinen (lut.); pastori
ja SEN:n nuorisojaoston puheenjohtaja Lasse
Lindberg (lut.) ja kanttori Elia Pietarinen Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta. Videotallenne paneelikeskustelusta löytyy .
Seminaarin päätössanat ja
kiitokset lausui Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mayvor
Wärn-Rancken.