JERUSALEM − IDÄN VALO

Lähi-idän eri valtiossa asuvista kristityistä valta osa kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Rinnakkain ortodoksien kanssa alueella elää myös esim. luterilaisia ja katolisia kristittyjä. Kristittyjen lukumäärä on vaikean poliittisen tilanteen ja sen seurauksien; maastamuuton, pakolaisuuden ja väestönsiirtojen takia laskenut huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana ja Jerusalemin äitikirkko kantaakin tänä päivänä suurta huolta koko kristikunnan kanssa jakamastaan ainutlaatuisesta perinnöstään ja sen säilyttämisestä. KP arkkipiispa Theodosius ilmaisi huolensa kehityksen jatkumisesta tämän suuntaisena ja sen vaikutuksista mahdollisuuksiin säilyttää esimerkiksi keskeisiä pyhiä paikkoja.

Jerusalemin merkitys ensimmäisenä kristityn maailman keskuksena ja apostolien työn kiinnekohtana kutsuu jokaista pyhiinvaeltamaan Pyhälle Maalle. Pyhä Kaupunki on samanaikaisesti merkittävä kolmelle uskonnolle, juutalaisuudelle, kristinuskolle ja islamille ja sen rikas hengellinen perintö kuuluu kaikille niistä. Jerusalem kaupunkina symboloikin ennen kaikkea yhteiseloa ja rauhaa. Kirkko on historiallisesti jakanut ja jakaa edelleen sen kärsimyksen ja tuskan joille monet Lähi-idässä asuvat joutuvat yhä alttiiksi jokapäiväisessä elämässään.

Kutsu rukoukseen rauhan puolesta

Yhteiskunnallisessa keskustelussa aktiivisena tunnettu KP arkkipiispa Theodosius alleviivasi monesti konkreettisen kanssakäymisen merkitystä kaikkien Lähi-idän konfliktin osapuolten välillä, jotta rauhaa voitaisiin rakentaa kestävälle pohjalle. Myös ääriajattelijoiden kanssa tulisi olla tekemisissä ylilyöntien välttämiseksi ja niiden vähentämiseksi. Vaikka kaikkien kanssa ei oltaisikaan ideologisesti yhtä mieltä, olisi suotavaa luoda heihin dialogiyhteys. KP arkkipiispa totesi että äärielementtejä on löydettävissä kaikista uskonnoista. Dialogiyhteyden esteetön säilyttäminen kaikkiin on ollut osa Jerusalemin patriarkaatin työtä. Metropoliitoista ainoana joka puhuu arabiaa äidinkielenään KP arkkipiispa Theodosius on ylläpitänyt suhteita mm. palestiinalaishallintoon.

Uskontojen rajat ylittävä veljeys ja hyvät suhteet esim. muslimimaihin korostuivat KP arkkipiispan ajatuksissa. Rauhan edellytyksenä on hänen mielestään oikeuden toteutumisella sekä totuuden julkituomisella tärkeä rooli, vinoutuneiden suhteiden korjaamiseksi niin valtioiden kuin ihmisryhmienkin välillä tarvitaan runsaasti kärsivällisyyttä ja aitoa yhteistyönhalua kaikilta osapuolilta.

KP arkkipiispa Theodosiuksen huoli palestiinalaisen kulttuuri identiteetin säilyttämisestä osuu varmasti lähelle koko konfliktin ydintä. Niin kauan kuin eri osapuolien edustajat eivät tunne identiteetilleen olennaisia elementtejä turvatuksi, näistä keskeisimpinä tunnustettuun olemassa oloon, kieleen ja uskontoon liittyvät kysymykset, muodostuu valitettavan konfliktintäyteistä historiallista taustaa vasten erilaisesta toisesta helposti uhka, sen sijaan että pystyttäisiin näkemään niitä monia seikkoja jotka esimerkiksi tuovat Lähi-idän monoteistiset uskonnot paikoitellen hyvinkin lähelle toisiaan. KP arkkipiispa Theodosius kannusti puheessaan myös tilannetta kauempaa seuraavia osallistumaan sen myönteiseen kehittymiseen rukouksin.

Nora Repo

kirjoittaja on uskontotieteen jatko-opiskelija Åbo Akademissa ja valmistelee väitöskirjaa aiheesta Islamic Mosaic- Feminine Identity in Transition. A social psychological study realized among Albanian women in the former Yugoslav Republic of Macedonia.