Kansalaistaidot rakentavat arjen turvallisuutta

Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN),  Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry ja Suomen NMKY herättelivät keskustelua arjen turvallisuudesta Kokonaisturvallisuusmessuilla Lahden Messukeskuksessa 7.-8.9.2018. Messut vetivät messukeskukseen turvallisuusalan toimijoiden lisäksi erityisesti koululaisia opettajineen.

Joka kolmas vuosi järjestettävät Kokonaisturvallisuusmessut toimivat yhdenlaisena kohtaamispaikkana ja foorumina sekä ammattilaisille että eri-ikäisille messukävijöille. Messutoimikunnan puheenjohtajan, teollisuusneuvos Erkko Kajanderin mukaan kaikki yhteiskunnan jäsenet voivat toteuttaa ja edistää kokonaisturvallisuuteen kuuluvia osa-alueita; valtion johtamista, kansainvälistä toimintaa, Suomen puolustuskykyä, sisäistä turvallisuutta, talouden ja infrastruktuurin toimivuutta, väestön toimeentuloturvaa ja toimintakykyä sekä henkistä kriisinkestävyyttä.  Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry ja Suomen NMKY tekivät yhteisellä messuosastolla tunnetuksi kirkkoja, kristillisiä yhteisöjä, järjestöjä sekä katsomustoimijoita. Tavoitteena oli vahvistaa osallisuuden ja yhdenvertaisuuden merkitystä arjen turvallisuutta rakentavina tekijöinä.

Mitä kuvassa tapahtui

Messuosastolla kävi perjantaina kuhina, kun Päijät-Hämeen alueen koululaiset kävivät osallistumassa NMKY:n mobiilirastilla. Rastin tarkoituksena oli kokemusoppimisen keinoin havainnollistaa tulkintojen aiheuttamia vääriä johtopäätöksiä. Rastilla pohdittiin, mitä seinällä olevassa rajatussa kuvassa oli tapahtumassa.

Rastin tavoitteena oli saattaa oppilaat kohtaamaan oma ajattelunsa, ennakkokäsityksensä ja tulkintansa. Kokemus siitä, että tulkitsee asioita vähäisen ja rajatun tiedon perusteella tai ilman että on laajempaa kuvaa tilanteesta. Oppilaat pääsivät VR- laseilla itse mukaan tilanteeseen, jossa valokuva oli otettu. Rastilla koululaiset pohtivat ryhmissä ja päättivät mikä olisi oikea ratkaisu. Yhteiseen tulokseen ai aina päästy, vaikka kaikilla oli käytössä sama tieto ja tilanteeseen voitiin palata. Osa oppilaista tyytyi toisten tulkintoihin.

Tulkinnat ja havainnot vaikuttavat arjen ratkaisuihimme, tällä interventiolla haluttiin osoittaa, että asiat eivät välttämättä ole sitä, miltä ne aluksi näyttävät. Suomen NMKY tuottaa toimintamalleja nuorisoalan ja koulujen käyttöön, jolla voidaan edistää koulurauhaa, yhdenvertaisuutta ja hyvää ryhmähenkeä.

Arjen turvallisuus vahvistuu vuoropuhelulla

Messuilla järjestetyt dialogityöpajat aikuisille herättelivät messuyleisöä pohtimaan arjen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä puheissa ja teoissa: vihapuhetta yhteiskuntarauhan rikkojana ja arjen erimielisyyksiä konfliktien aikaansaajana. Keskustelua johtivat SEN:n yhteiskunnallisten kysymysten jaoston puheenjohtaja Risto Pontela ja Fokus ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilari Rantakari.  Työpajoissa mukana olivat myös SEN:n pääsihteeri Mari-Anna Auvinen, opetusneuvos Pekka Iivonen ja USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Inka Nokso-Koivisto.

SEN:n yhteiskunnallisten kysymysten jaosto on nostanut yhdeksi painopisteekseen henkisen ympäristön, jossa tulevaisuuden tekijät, lapset ja nuoret, kasvavat. Vihapuhe on teemana tässä yhteydessä erittäin ajankohtainen, esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien määräaikaistarkastelu (UPR) totesi, että vihapuhe on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista. Suomessa vihapuheen ja häirinnän kohteeksi joutuu esimerkiksi uskonnollisiin vähemmistöryhmiin kuuluvia. Tavallisimmat tapahtumapaikat ovat julkiset tilat, julkiset kulkuvälineet ja sosiaalinen media. Häiritsevää käytöstä ovat muun muassa loukkaavat ja tungettelevat kysymykset, yleistykset ja kunnioituksen puute ihmisen itsemääräämisoikeutta kohtaan. Vihapuhe heikentää tutkitusti yleistä turvallisuudentunnetta ja voi vaikuttaa myös psyykkiseen terveyteen ja uskonnon harjoittamiseen.

Keskustelutyöpajoissa todettiin, että on tärkeää tunnistaa tekijät vihapuheen taustalla, ja että usein hyökkäävän käytöksen taustalta paljastuu turvattomuuden tunne. Osattomuus ja ulkopuolisuuden tunne ruokkivat vihapuhetta ja lääkkeeksi näihin nähtiin yhteisöllisyys ja me ja muut –asetelmien purkaminen.  Keskustelijat pohtivat vihapuheeseen puuttumisen vaikeutta, ja yhdeksi tehokkaimmista keinoista ennaltaehkäisyn lisäksi nähtiin hyvän puhumisen tietoinen lisääminen. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja turvallinen kasvuympäristö perheissä ja kouluissa ovat oleellisessa osassa vihapuheen torjumisessa.

Kirkko- ja uskontotoimijat haluavat edistää yhteiskuntarauhaa. SEN:n yhteiskunnallisten kysymysten jaosto haluaa kehittää toimintaverkostoja ja laajaa käytännön yhteistyötä vihapuheen torjumiseksi.

- Kirkoilla on näissä kysymyksissä vahvaa asiantuntijuutta, totesi SEN:n pääsihteeri Mari-Anna Auvinen.

- Vähemmistöuskonnoilla Suomessa on pitkä kokemus valtaväestön kanssa elämisestä. Vihapuhe ei aiheuta turvattomuutta vain sen kohteeksi joutuvissa vähemmistöissä, vaan heijastuu koko yhteiskuntaan, lisäsi USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Inka Nokso-Koivisto.

Yhteisesti oltiin sitä mieltä, että kunnioitus muita katsomuksia kohtaan kasvaa, kun tiedetään ja tunnetaan toisen tavat ja perinteet. Vastakkainasettelut vain vahvistavat negatiivista kierrettä, kun taas oikea tieto ja hyväntahtoinen kohtaaminen murtavat vihalta ja ennakkoluuloilta kärjen. Keskusteluissa toivottiin enemmän rohkeutta astua oman kuplan ja mukavuusalueen ulkopuolelle avoimin mielin.

Yhdenvertaisuuteen perustuva osallisuus aikaansaa turvallisuutta

Kokonaisturvallisuus sekä käsitteenä että toimintana laajentaa käsitystä turvallisuudesta perinteisenä sotilaallisena turvallisuutena ja herättää pohtimaan yksittäisen ihmisen roolia turvallisuuteen vaikuttajana.  Yhteistoimintamallina kokonaisturvallisuus nostaa keskiöön yhteistyön ja jokaisen toimijan oman roolin ymmärtämisen turvallisuustoiminnassa. Messutoimikunnan puheenjohtaja Erkko Kajanderin mukaan jokainen voi itse miettiä, miten voisi edistää omaa ja lähimmäisen arkipäivän turvallisuutta.

Dialogityöpajoihin osallistuneet nostivat dialogitaidot keskiöön arjen turvallisuuden ja yhteiskuntarauhan edistäjinä. Kansalaistaidoiksi tulisi tunnistaa kuunteleminen, empatiakyky, toisen asemaan asettuminen sekä katsomusdialogi- , tunne- ja vuorovaikutustaidot. Turvallisessa ympäristössä lapselle kehittyy hyvä itsetunto, omatunto ja myötätunto. Tulisikin vaikuttaa siihen, että ne kenellä on resursseja ja mahdollisuuksia edistäisivät arjen turvallisuutta:  yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ja lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuutta.

Vt. toiminnanjohtaja Virpi Paulanto, Fokus ry

Viestintä- ja toimintakoordinaattori Suvi-Tuulia Vaara, SEN

Kehitysjohtaja Ari Inkinen, Suomen NMKY

Lähteet:

Marko Keskinen, Arttu Kantola, Juha Mäkinen ja Arto O. Salonen

Mitä kokonaisturvallisuus on? Erkko Kajanderin haastattelu .

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia YTS2017. .

Valtioneuvoston periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta. . 

. Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin, 7/2016.