Kasvatusasioiden jaosto opintomatkalla Wienissä

Suomen Ekumeenisen Neuvoston Kasvatusasioiden jaoston opintomatka 16.-19.4.2018 sujui upeasti keväisessä säässä Wienin historiallisessa kulttuurikaupungissa.

Wien on tunnettu oopperastaan ja klassisesta musiikistaan. Sen merkitys eurooppalaiselle sivistykselle on kuitenkin varsin monipuolinen. Paitsi Mozart ja Schubert, myös Freud ja Wittgenstein ovat itävaltalaisesta kulttuurikehdosta käsin ravisuttaneet ajattelua ja eurooppalaista ihmiskäsitystä. Kaupunki on täynnä vanhoja kauniita kirkkoja ja Itävallassa onkin säilynyt katolisen perinteen vahva jalansija. Opintomatkalla tuli myös varsin selkeästi esiin, että muslimiyhteisöllä on varsin vakiintunut asema. Katolisen kirkon jälkeen se on toiseksi suurin uskontoryhmä, joista useimmat ovat on muualta tulleita, mutta jo toisen tai kolmannen polven itävaltalaisia. Juutalaisyhteisö taas on ollut erityisellä tavalla vaikuttamassa sekä kulttuuriseen että akateemiseen historiaan aikana, jolloin noin joka kymmenes wieniläinen oli juutalaista syntyperää. Toisen maailmansodan jälkeen heistä suuri osa oli joko muuttanut ulkomaille tai joutunut natsien uhriksi. Juutalaisväestöä onkin parhaillaan vain noin kymmenes osa aiemmasta, mutta edelleen se on vaikuttava, vaikkakin pieni yhteisö.

Katsaus itävaltalaiseen politiikkaan

Opintomatkan ensimmäisenä päivänä ryhmä sai kattavan kuvauksen maan poliittisesta ja taloudellisesta asemasta eurooppalaisessa maastossa. Suurlähettiläs Hannu Kyröläinen kertoi myös suomalaisten aktiivisesta yhteistyöstä Itävallan kanssa, joka ensi vuonna on EU:n puheenjohtajamaa. Varsin vauraassa ja turvallisessa Itävallassa vaikuttavat tällä hetkellä edelleen vuoden 2015 tapahtumat, kun suuri joukko pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kulki maan halki muualle Eurooppaan. Ikään kuin hetkellisestä muutoksesta olisi jäänyt trauma, joka edelleen nostattaa vastustusta. Myös hallituspuolueeksi on noussut Vapauspuolue, jonka populistinen kärki on kuitenkin laantumassa. Tästä huolimatta Itävallalla on maltillisempi suhtautuminen turvapaikanhakijoihin kuin es. Suomella, vaikka vastakkaisiakin ääniä on kuultavissa ja oli myös matkalaisten nähtävissä muuten niin rauhallisessa kaupungissa.

Uskonnonopetusta valta- ja vähemmistökirkkojen näkökulmasta

Opintomatkan tavoite oli tutustua Itävallan uskonnonopetukseen ja kuulla niin katolisten kuin vähemmistöuskontojenkin näkökulmia uskonnonopetuksen suhteen. Itävallassa on ns. ortodoksilaki, protestanttilaki, muslimilaki ja juutalaislaki, jotka varsin myöhään sallivat muiden uskonnollisten yhteisöjen yhdenvertaisen aseman katolisen kirkon rinnalla. Katolisella kirkolla, kuten dominikaanikonventin priori Martin Grandinger sanoi, on aina ollut asema maan johdon rinnalla. Samalla hän muistutti, että valta voi luoda tyhjiön ja uskonsisältöjen merkityskadon, josta hän tuntui olevan huolissaan varsin uskonnollisessa maassa. Sekularisaatio ja maallistuminen näkyvät hänen mielestään siinä, että messut vetävät paljon väkeä vain, mikäli niissä esiintyy vahva orkesteri. Katolisen kirkon vahva historiallinen asema näkyi myös dominikaanikonventin linnamaisessa koossa, jossa veljiä asui vain viisitoista.

Romanian ortodoksinen kirkko oli opintomatkan toisen päivän vierailukohde heti upean synagogaan ja sen esittelyn jälkeen. Isä Nikolai Dura esitteli varsin kauniin kirkon, jonka ikonit olivat noin 16 vuoden aikana maalattuja. Ortodoksinen vieraanvaraisuus ja lämmin vastaanotto sekä ekumeniapainotteinen keskustelu olivat vierailun keskiössä. Kirkon jälkeen ryhmä sai tavata Metropoliitta Arsenioksen, joka kertoi Ortodoksisen kirkon historiasta Itävallassa. Jakaessamme kuulumisia ja kirkkojen haasteita, metropoliitta selitti, ettei Itävallassa ole islamista kääntyneitä turvapaikanhakijoita juuri lainkaan, koska uskonyhteisöllä on siellä niin vahva sija ja he huolehtivat myös apua tarvitsevista. Sen sijaan haasteellista on usean ortodoksikirkon välinen yhteistyö, jota on viime vuosina yritetty vahvistaa. Illan päätteeksi ortodoksikouluttajat olivat kokoontuneet istuntoon, jossa keskusteltiin johtaja Branislav Djukaricin johdolla uskonnonopetuksen nykytilasta ja haasteista ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Uskonnonopetus on Itävallassa selkeäasti tunnustuksellista ja kukin kirkko on tähän mennessä huolehtinut itse uskonnonopettajien kouluttamisesta. Koulutus on kuitenkin muuttumassa siten, että uskonnonopettajilla täytyy olla maisteriopinnot takanaan ja sen vuoksi myös Ortodoksinen kirkko on vahvistamassa uskonnonopettajien koulutustasoa.

Islamin opetuksen laatu vakuutti
Opintomatkan kolmantena päivänä ryhmä tutustui islamin opetukseen kouluissa. Oli miellyttävää huomata se vahva taso ja avara tapa opettaa, joka opettajien työskentelyssä näkyi. Ryhmä sai aluksi seurata opettajien johdolla koulutunteja, jonka jälkeen tapasimme Afro Asian Instituutin väkeä. Opintoryhmälle tuli hyvin selkeä käsitys islamin uskonnonopetuksen vahvasta tasosta. Katolisen messun ja dominikaanikonventin jälkeen oli hyvä levähtää yhdessä syömisen merkeissä yhdessä vanhimmista paikallisista ravintoloista, jonka listalta moni valitsi, mitäpä muuta kuin wieninleikkeen.

Opintomatkan viimeisenä päivänä koko aamupäivä käytettiin kirkollisessa pedagogisessa korkeakoulussa, jossa ryhmä sai edelleen keskustella eri uskontojen opetuksesta ja sen mallintamisesta Itävallassa. Myös eri uskontojen tiedekuntatalossa oli jo tutustuttu erityisesti islamin opetukseen. Suomalaisittain oli vaikuttavaa nähdä myös suomalaisen seurakunnan työtä ja tavata pastori Ella Boba.

Kaiken kaikkiaan matka oli hyvin onnistunut ja keskustelut antoivat lisää ajattelemista ja visioita Kasvatusasioiden jaoston työhön ja toimintaan. Matkanjohtajana toimi jaoston puheenjohtaja Jyri Komulainen. SEN:n terveiset kirkoille toi pääsihteeri ja lahjoista huolehtivat Tuula Vinko, Sirpa Okulov sekä jaoston sihteeri Marianne Kantonen.

Lämpimin terveisin Wienistä

Mari-Anna Auvinen

Kuvat: Jyri Komulainen

Lue myös

Ev.-lut. kirkkohallituksen kouluyhteistyön asiantuntija Uskot-foorumin verkkosivustolla.

Kasvatusasian koordinaattori ortodoksisen kirkon sivustolla.