Kielen päällä Porissa 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintäpäivät teemalla Kielen päällä kokosi 5.–7.9.2012 noin kaksisataa viestinnän alan osaajaa Poriin. Viestintäpäivät tarjosivat monialaista ja laadukasta erilaisiin kommunikaatiomuotoihin liittyvää ohjelmaa. Kokoavana teemana oli kieli.

Siihen liittyviä kysymyksiä pohdittiin mm. suhteessa kuvaan, mainontaan, graafiseen ulkoasuun ja elokuvan tekemiseen. Asiantuntevien puhujien joukossa nähtiin mm. visuaalisen kulttuurin teorian professori Reijo Kupiainen, selkokielen asiantuntija ja maakuntajohtaja Pertti Rajala, elokuvaohjaaja Mari Rantasila, mainostoimiston toimitusjohtaja Tommi Laiho, valmentaja Juhani Tamminen sekä kirkon graafisen ilmeen muutoksen toteuttamisessa mukana ollut Seija Nikkilä.

Yksi eniten puhuttaneista teemoista koski luterilaisen kirkon mahdollisuuksia tavoittaa erilaisia ihmisiä ja sitä miten tavoitteeseen päästäisiin, mikä tekisi kirkosta kiinnostavan ja mielekkään ja murtaisi vallitsevia mielikuvia. Jäsen 360 astetta -työkalua tarjottiin tehokkaaksi välineeksi ymmärtämään paremmin kirkon sisältä löydettäviä erilaisia segmenttejä, ihmisryhmiä, sekä niiden toimintamalleja, toiveita ja odotuksia. Näin voitaisiin paremmin vastata seurakunnan jäsenten odotuksiin.

Mainosalalla työskentelevä Tommi Laiho ehdotti kirkon mahdollisen brändin ytimeksi rakkautta ja Altti Papinsaari kirkon ”hittituotteeksi” Ruotsissa jo myytävää siunattua vettä. Siunattu vesi, joka on osa kristillisen kirkon ikiaikaista perinnettä ja säilyttänyt merkityksensä erityisesti katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä, näyttää siis herättävän kasvaa kiinnostusta myös protestanttisella puolella. Ekumeniaa tämäkin.

Evankelis-luterilaisen kirkon viestintäpäivillä keskusteltiin myös useaan otteeseen positiivisemman otteen vaalimisesta ja positiivisien asioiden merkittävämmästä esiintuomisesta niin kieli- kuin viestintäasioissa ja niiden toivottiin saavan enemmän huomiota epäkohtien osoittelun sijaan. Huomiota sai myös kirkon sisällä käyttöönotettu Martti-fontti, luterilaisen kirkon uusi logo ja sen erilaiset sovellutukset. Ohjelmassa tuotiin esille myös niitä kysymyksiä, jotka liittyvät sellaisille viestimiseen ihmisryhmille, joiden voi jostakin syystä olla vaikeampi ottaa viesti vastaan.

Yksi keskeisimmistä pointeista tuntui olevan evankelis-luterilaisen kirkon viestin pelkistäminen ja sellaisen erityiskielen/ammattikielen käyttämisen välttäminen, joka saattaa tarpeettomasti tehdä yksinkertaisesta monimutkaista. Päinvastainen kehityskulku sen sijaan katsottiin toivottavaksi ja edellyttävän viestityn asian syvemmän ymmärtämisen. Viestintäpäivillä viimeisenä puhunut valmentaja Juhani Tamminen kannusti kuulijoita siirtymään työssään hyvästä erinomaiselle tasolle ja haastoi kunkin tekemään jokapäiväisiä perusasioita paremmin tuloksia saavuttaakseen. Koko tapahtuman ajan käytössä oli virtuaalinen keskusteluseinä, jolla osallistujat saattoivat jakaa mielipiteitään ja antaa kommentteja esityksistä reaaliajassa.

Viestintäpäivien ohjelmaa rytmittivät ja kevensivät laadukkaat taide-esitykset joista vastasivat mm. Koop Arponen ja Porin teatterinuoret. Päivien juontajina toimivat toimittajat Päivikki Koskinen ja Jussi-Pekka Rantanen. Tapahtuman tilat olivat onnistuneesti valittuja ja erityisesti etko-paikkana toiminut vanha puuvillatehdas Kehräämö ihastutti tunnelmallaan. Porin kaupungin vastaanotto antoi mahdollisuuden ihailla uusrenessanssityylisiä italialaisia vaikutteita omaavaa arkkitehtuuria 1800-luvun lopusta Porin kaupungintalolla, joka tunnetaan myös Junneliuksen palatsina.

Mukava ko sääki pääsit tulemaan, näin sanoo porilainen ja viestintäpäivillä tuntui, että porilainen todella tarkoitti, mitä sanoi.

Nora Repo

Kirjoittaja on uskontotieteen jatko-opiskelija ja SEN:n projektityöntekijä