Arkkipiispa Jukka Paarma toi esille muun muassa sen, että länsimaissa on viljely hyvin keskeistä, kun taas varjelu jäänyt vähemmälle huomiolle. Tosin kylvön ja korjuun yhteydessä on muistettu Jumalaa kiittää. Viime vuosina kirkot ovat alkaneet kiinnittää huomiota siihen, että ihmiset ovat keksinnöillään aiheuttaneet luomakunnan tuhoutumista. Herääminen tähän on tuonut ympäristökysymykset kirkollisen keskustelun keskiöön. Luonnonkatastrofit iskevät erityisesti luomakunnassa kaikkein heikoimpiin. Erityisesti meillä pohjoisen kristityillä on tässä suuri haaste vastuunkannossa.
Jumalan lahjain saada on kutsuttu jakamaan vastuuta. Tämä lähtee kiitollisuudesta ja keskittyy kunnioitukseen. Meidän on nähtävä, ettei luomakunta ole pelkkä materiaalivarasto. Meidän kristittyjen on mietittävä kriittisesti vaurautta, kun tyydymme kohtuuteen, riittää kaikkea paremmin kaikille.
Tulevaisuutta ei ole peruutettu
Asennemuutokseen pääsemiseksi tarvitaan kunnioitusta ja kohtuutta, totesi TT Pauliina Kainulainen. Aika itsekriittisesti meidän tulee jättää syrjään luomakunnan hallintaan liittyvät piirteet ja lähdettävä liikkeelle rakkaudesta luomakuntaan. Meidän ihmisten ajattelussa on menetetty luomakunnan pyhyyden taju. Siihen, mitä ihminen pitää pyhänä, hän myös suhtautuu kunnioituksella. Kristinuskoon on aina kuulunut yksinkertaisen elämäntavan kunnioittaminen. Myönteisen kautta, luopumalla jostain, saamme parempaa tilalle. Tulevaisuutta ei siis ole peruutettu.
Kirkot katalyyttinä
-verkostoon kuuluva Luk Hermanni Riikonen korosti, että ev.lut. kirkon ilmasto-ohjelma ottaa myös nuorten näkökulman huomioon. Kirkkojen piirissä on korostettu muun muassa esimerkin vaikutusta. Kirkkojen Maailmanneuvosto käyttää termiä katalyytti eli kristityt esimerkillään voivat saada aikaan sen, että muutkin ympärillä – olivatpa kristittyjä tai ei – muuttavat asenteitaan. Riikonen haastoi seurakuntia ev.lut. kirkon ympäristödiplomin laajempaan käyttöönottoon.
Suosituksia kaikille kristityille
on kutsu ilmastotalkoisiin. Sisältö muun muassa selvittää teologiset lähtökohdat ja antaa suosituksia elämäntapamme pohtimiseksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta. 66-sivuinen ympäristömerkillä varustettu kirja (myös selän muovikierre on kierrätettävää materiaalia) sisältää niin ikään runsaasti kiintoisia kirjallisuusviitteitä. Ekumeeninen ote on selkeä, asia nähdään koko Kristuksen kirkkoa koskettavana. Liiteosassa esitellään lyhyesti myös muiden kirkkojen ja kirkkoliittojen kannanottoja ilmastokysymyksiin.
Ilmastoviestinä julkistamistilaisuudesta lähetettiin Pauliina Kainulaisen mukana ekologisesti viljelty omenapuun taimi Enonkosken luostariyhteisöön, jossa se otetaan vastaan huomenna (11.6.) hetkipalveluksessa klo 12.
Lue Kirkkojen Maailmanneuvoston
Sirpa-Maija Vuorinen