Kirkkojen tavoitteet kansainvälisessä politiikassa pohdinnassa Genevessä

Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) kansainvälisten asiain komissio (CCIA) kokoontui 52. kerran, ensimmäistä kertaa Busanin yleiskokouksen jälkeisen, uuden keskuskomitean nimeämässä uudessa kokoonpanossa. Kokous pidettiin Genevessä 17. – 20.2.2015. Kokouksen kaksi painopistettä olivat KMN:n toiminnasta kertominen ja CCIA:n tavoitteista ja toimintatavoista sopiminen.

Jälkimmäisen tärkeys korostui, koska edellisellä kaudella komission jäsenet olivat turhautuneet sen toimintaan. CCIA oli kyllä ollut aktiivinen puheenjohtaja Kjell Magne Bondevikin aikana, mutta jäsenet kokivat, etteivät voineet sen toimintaan juuri vaikuttaa. Nyt komission johtaja, australialainen Peter Prove painotti uutta alkua ja tiiviimpää yhteyttä jäseniin myös vuosittaisten kokousten välillä. Sisäisen ja ulkoisen tiedonkulun luvataan paranevan, samoin koko KMN:n tiedotuksen. Myös komission työn tuloksellisuus ja aikaansaavuus korostui; koko KMN:n toiminta arvioidaan vuonna 2017.

Kokouksen tarkoituksena oli varmasti myös tutustuttaa komission 35 jäsentä toisiinsa, mutta vain 20 jäsentä oli fyysisesti paikalla ja 2 osittain videokonferenssin kautta. Ortodoksisten kirkkojen edustajina paikalla oli vain maallikkoja, vaikka komissioon kuuluu mm. ekumeenisen patriarkaatin edustaja, metropoliitta Elpidophoros. Ruotsin kirkosta paikalla oli Gunilla Hallonsten. Norjalainen jäsen, entinen ulkoministeri ja diplomaatti Knut Vollebaek ei osallistunut tähän kokoukseen.

Valitettavasti keskuskomitean valitsema komission uusi puheenjohtaja, piispa Mvume Dandala Etelä-Afrikasta, ei sairauskohtauksen takia voinut osallistua. Komissio valitsi sääntöjensä mukaisesti varapuheenjohtajan, Emily Weltyn Yhdysvalloista.

Laaja mandaatti

Komission mandaatti on hyvin laaja. Siihen kuuluu kansainvälispoliittisten kysymysten (rauhan ja aseidenriisunnan) lisäksi ihmisarvo, diakonia, terveys, työ ja ympäristö. Se paitsi tukee KMN:oa yhtenä sen viidestä komissiosta (joiden välisiä yhteyksiä on tarkoitus kehittää), myös toimii itsenäisesti esimerkiksi omien kannanottojensa kautta ja edustaa KMN:oa YK:ssa. Peter Proven esittämässä visiossa yhdistyy johtajuus ja palveleminen. CCIA on sen mukaan arvostettu tiedonlähde ja suunnannäyttäjä, aktiivinen, itsenäinen toimija, jäsenkirkkojen voimistaja ja KMN:oa ja sen linjauksia (erityisesti Busanin teeman mukaisesti oikeus ja rauha) palveleva. 

Nopea ja tehokas reagointikyky korostuu, samoin kyky vaikuttaa mediassa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kokouksessa toivottiin CCIA:n ja koko KMN:n elpyvän uudestaan merkittävään asemaan kansainvälisissä suhteissa. Yhtäältä tällainen asema voisi perustua ainutlaatuisen vankkaan ja laajaan tietoon, jota KMN saa jäsentensä välityksellä ruohonjuuritasolta kautta koko maailman, toisaalta kykyyn haastaa vallitsevia diskursseja ja normeja taloudesta ja turvallisuudesta ja tarjota niille vaihtoehtoja. Samalla odotetaan myös konkreettista toimintaa ja ongelmien ratkaisua paikallistasolla. Juuri tällä hetkellä CCIA:n YK:n toimisto New Yorkissa onkin hyvin työllistetty erityisesti kysymyksissä uskonnon ja väkivallan suhteesta. Muuten CCIA:n painopisteet seuraavat KMN:n strategisia suunnitelmia. CCIA:lle päätettiin perustaa viisi työryhmää, joiden tarkat aihepiirit ja kokoonpano selviävät lähiviikkoina. Rauhankysymyksissä erityisinä kohdemaina ovat Syyria/Irak, Palestiina-Israel, Nigeria, Kongon demokraattinen tasavalta, Etelä-Sudan ja Korean niemimaa. Aseidenriisunta, erityisesti ydinaseriisunta ja robottiaseiden kielto ovat asioita, joita KMN ajaa.

Rauhanrakennuksen osalta CCIA haluaa johtoroolin joulukuussa perustetussa KMN- ja Ruotsi-lähtöisessä uudessa Ecumenical Peacebuilding Advocay Networkissa. Sen toimintalinjauksia valmistellaan parhaillaan.

Myös Ukraina esillä

Kokouksessa puhuttiin jonkin verran myös Ukrainasta, joskin ilman ukrainalaisia. KMN:n pääsihteeri Tveit vierailee Ukrainassa maaliskuun puolivälissä. CCIA:n taholta korostettiin tarvetta pitää yhteyttä myös niihin ukrainalaisiin kirkkoihin, jotka eivät ole KMN:n jäseniä. Erilaisia mielipiteitä herätti esimerkiksi kysymys lasten oikeuksien edistämisestä niin, että lapset ovat itse prosessissa mukana. Kansalaisyhteiskunnan tärkeys ja uhat sen toimivuudelle sekä koulutuksen (sekä lasten ja nuorten että esimerkiksi jäsenkirkkojen työntekijöiden) ja ihmisarvoisen tai reilun työn merkitys korostuivat.

Kokous ei vielä antanut selkeitä vastauksia siihen, mikä komission rooliksi ja komission jäsenten tehtäväksi käytännössä muodostuu. Jäsenkirkkojen toiveiden ja tarpeiden artikulointi komission suuntaan auttaisi tässä myös. Komissio vaikuttaa kokoonpanoltaan monipuoliselta ja dynaamiselta, ja sen nuorisojäsenet olivat erityisen aktiivisia ja rakentavia.

Maria Mountraki ja Hanna Ojanen

***

KMN:n keskuskomitean nimittämät suomalaiset jäsenet KMN:n komissioissa ovat: 

Lähetyskomissiossa jäsenenä TM Aino Nenola (ort.) ja advisor-ominaisuudessa professori Mika Vähäkangas (ev.lut)

Kansainvälisten asioiden komissiossa jäseninä professori Hanna Ojanen (ev.lut) ja opiskelija Maria Mountraki (ort.)

KMN:n keskuskomitean suomalaisjäsenet ovat:

professori Pekka Metso (ort.) ja piispa Simo Peura (ev.lut), joka on myös maailmanliiton eksekutiivikomitean jäsen.

***

Kaksi Suomen Ekumeenisen Neuvoston jäsenkirkkoa oli suoraan KMN:n jäsenenä, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko, ja kaksi kansainvälisen yhteyden kautta – suomenkielinen ja ruotsinkielinen metodistikirkko United Methodist Church -kirkon osina.