Kirkot ihmisoikeuksien puolesta – yhdessä eteenpäin

Euroopan Kirkkojen Konferenssin (EKK) Kesäkoulu Ihmisoikeuksista pidettiin 25.–29.5.2015 Ruotsissa Hagabergin kansankorkeakoulussa Södertäljessä. Nelisenkymmentä osallistujaa ja luennoitsijaa eri puolilta Eurooppaa kuuntelivat ja keskustelivat uskonnon, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja muiden tekijöiden perusteella tapahtuvasta syrjinnästä sekä jakoivat kokemuksiansa ihmisoikeuksien puolesta tehtävästä työstä Euroopan eri maissa. Järjestelyistä vastasivat EKK:n kumppaneina Ruotsin evankelis-luterilainen kirkko ja Ekumeniakirkko Ruotsissa. Osallistuin kesäkouluun Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaoston edustajana.

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan oikeuksia, jotka kuuluvat poikkeuksetta ja yhtäläisesti jokaiselle ihmiselle ja ne perustuvat ihmisarvoon. Ihmisoikeudet ovat yleismaallisia, luovuttamattomia ja perustavanlaatuisia.

Ihmisoikeudet kehittyivät alkuaan kirkon sisällä, mutta Kesäkouluun osallistuneet teologit, jotka työskentelevät ihmisoikeuskysymyksien parissa, totesivat ihmisoikeuksien kasvavan ja kehittyvän nykyään nopeammin kirkon ulkopuolella. Keskustelu ihmisoikeuksista on muuttunut modernin kulttuurin moraaliseksi kieleksi.

Ihmisoikeuksien puolustajat ovat nopeita toiminnassaan. Erilaiset haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät saavat ihmisoikeuksien puolustajista auttajansa. Kirkot ovat hitaampia reagoimaan tukijoukoiksi. Teologit näkivät kirkkojen tärkeimpänä tehtävänä ihmisoikeuksien oikeutuksen teologisesti pätevien perusteiden esittämisen.

Yksi perustavanlaatuinen ihmisoikeuskysymys, jonka puolustaminen on erityisesti kirkkojen tehtävä, on oikeus omaan uskontoon ja sen harjoittamiseen. Keskustelut osallistujien kanssa kertoivat kristittyjen oikeuden uskonnonharjoittamiseen toteutuvan hyvin eri tavoin eri puolilla Eurooppaa.

Ruotsissa, yhdessä maailman maallistuneimmista maista, vangit voivat osallistua retriittiin tai suorittaa osan vankeusajasta vankilassa, joka on myös luostari, ja papit (protestantit ja luterilaiset) tekevät vankien keskuudessa yhteistyötä imaamien kanssa. Espanjassa protestanttiset kristityt kokevat uskonnonvapauttansa rajoitettavan valtion kieltäessä evankelioimisen kaduilla ja ohjatessa kokoontumaan tehdasalueilla.

Kukin omassa kontekstissaan

Asiantuntijat kouluttivat Kesäkoulun osallistujia työskentelemään omissa konteksteissaan ihmisoikeuksien puolesta. Luennot ja vierailut perehdyttivät kurssilaisia erityisesti ihmisoikeuksien puolesta tehtävään työhön Ruotsissa.

Pakolaisten auttamisen kerrottiin vahvistuneen Ruotsin kirkossa ja diakoniatyöntekijöiden toimintaa ohjaavan yhä vahvemmin ihmisoikeusperustaisuus. Vastavuoroisuus, turvalliset tilat ja yhdessä tekeminen koetaan kirkkojen vahvuuksina. Kontekstuaalinen teologia ja ihmisoikeudet ovat perustana sukupuolten välisen tasa-arvon ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustamiselle sekä sukupuoleen perustavan väkivallan vastustamiselle Ruotsin kirkossa.

Tilastot kertovat naisten aseman huomattavasti vahvistuneen Ruotsin kirkossa. Vuonna 2015 noin 50 % papeista, noin 25 % kirkkoherroista ja 3/14 piispoista ovat naisia. Ensimmäinen nainen vihittiin piispaksi vuonna 2007 ja arkkipiispaksi vuonna 2014. Homo- ja lesboparit on voitu vihkiä avioliittoon Ruotsin kirkossa vuodesta 2009 alkaen. Viimeaikaisimmat kirkolliskokouspäätökset ovat edelleen edistäneet vastaanottavampaa ja ymmärtävämpää asenneilmapiiriä homo-, bi-, ja transseksuaaleille henkilöille Ruotsin kirkossa.

Alkuperäiskansoihin kuuluvien saamelaisten oikeudet eivät valitettavasti ole edistyneet yhtä hyvin. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka on asunut Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisosissa jo ennen nykyisten valtioiden muodostumista. Nykyään saamelaisilla on oikeus oman kielen koulutukseen, mutta opettajia ja resursseja on liian vähän. Saamelaisparlamentti on toiminut Ruotsissa vuodesta 1993 alkaen, mutta vain rajatulla toimivallalla. Perustuslaki tunnustaa saamelaiset alkuperäiskansaksi ja saamenkieli on virallinen kieli 19 kunnassa. Ruotsi ei kunnioita saamelaisten oikeutta maahan ja luonnonvaroihin eikä valtio anna takaisin aikoinaan haudoista varastettuja luita. Itsehallinnon kehittäminen, huomion suuntaaminen psykososiaalisiin kysymyksiin sekä tasapainon löytäminen petoeläinten suojelun ja porojen tarvitseman laidunalueen välillä kerrottiin olevan ajankohtaisimpia haasteita. 

Ruotsin vähemmistövaltuutetun toimisto perustettiin vuonna 2009. Vähemmistövaltuutetulle tulevista valituksesta merkittävä osa koskee etnisyyden perusteella tapahtuvaa syrjintää työelämässä. Yksi vähemmistövaltuutettujen tehtävistä on tuoda muslimien tai muslimeiksi oletettujen syrjintä näkyväksi, koska pitkäaikaisella rasismilla on todettu olevan sukupolvien yli kulkevia vaikutuksia. Rasismi voi estää yhteisön jäseniä tuntemasta itseään tasa-arvoisiksi ja arvokkaaksi yhteiskunnan jäseniksi sekä estää ihmisiä saamasta yhtäläisiä oikeuksia oman elämän parantamiseen.

Etnisyyteen ja uskontoon liittyvät kysymykset käsitellään usein yhdessä, vaikka niillä joka tilanteessa ei olisi tekemistä keskenään. Euroopan Neuvoston alaisuudessa toimiva ECRI (The European Commission against Racism and Intolerance) työskentelee muslimien vastaisen suvaitsemattomuuden ja syrjinnän ehkäisemiseksi yhteiskunnallisella tasolla. ECRI:n suositusten mukaan valtioiden tulisi turvata muslimien oikeus uskonnon harjoittamiseen sekä estää uskonnon perusteella koulutukseen, työllistymiseen ja työn tekemiseen liittyvä syrjintä. ECRI on myös antanut valtioille suosituksia varmistaa, että kouluille annettavat uskontoja koskevat ohjeet kunnioittavat uskonnollista ja kulttuurista moninaisuutta.

Rasismin monet muodot 

Kaksi mielenkiintoista luentoa kuultiin Kesäkoulun viimeisenä päivänä rasismista. Rasismin kerrottiin olevan varsin taitavasti yhteiskunnallisiin olosuhteisiin mukautuvainen olio, joka löytää aina uusia laillisia keinoja jakaa ihmisiä omiin ja syrjinnän kohteeksi joutuviin toisiin.

Kulttuurinen rasismi on uusin rasismin muoto. Se on samankaltaista kuin biologinen rasismi.  Kulttuurisen rasismin mukaan kulttuuri on mystisesti läsnä ihmisen geeneissä ja näin yhdistää persoonan tiettyyn ryhmään ja ryhmien eroavan toinen toisistaan.

Valitettavasti rasismi on myös asia, jossa kirkolla kerrottiin englanninkielistä vertausta käyttäen olevan vähintäänkin omat sormet keksipurkissa ja toisinaan myös leiponeen koko taikinan.  Kirkoissa on kautta historian ollut sekä eri syistä vähemmistöihin kuuluvien ihmisten syrjintää että ponnisteluja syrjinnän ehkäisemiseksi.

Ei puolesta vaan yhdessä

Ruotsin kirkossa tehdään työtä pakolaisten kanssa, ei puolesta. Vähemmistövaltuutetun mukaan onnistuminen on mahdollinen, jos tavoitteeksi asetetaan muutokset strategisella ja toiminnallisella tasolla asenteiden sijaan ja rohkaistaan ottamaan kohderyhmä mukaan toiminnan suunnitteluun. Söderteljen kaupungissa yhdessä tekemällä ja luovuudella on onnistuttu auttamaan todella monia.

Kesäkoulun isäntäkunnassa Söderteljessä on 92 000 asukkaasta, joista 49,5 %:lla on etninen tausta. Asukkaat edustavat 130 eri kansallisuutta ja puhuvat 85 eri kieltä. Assyrialaiset, syyrialaiset ja suomalaiset muodostavat yhdessä 40 % kunnan asukkaista. Irakista kunta on vastaanottanut enemmän pakolaisia kuin Amerikka ja Kanada yhteensä. Moninaisiin haasteisiin vastatakseen kunta suunnittelee ja toteuttaa erilaisia projekteja yksin ja yhteistyössä poliisin ja erilaisten järjestöjen sekä eri uskontojen ja katsomusten edustajien kanssa.

Paikallisessa Uskontojenvälisessä neuvostossa ovat mukana kaikki Söderteljessä toimivat kirkot ja uskonnolliset yhteisöt. Opetustyön tueksi kunta on koonnut opettajille ajankohtaista materiaalia Ihmisoikeuslaatikoihin. Lisäksi tukeakseen kunnassa asuvia armenialaisia säilyttämään ja siirtämään muisto kansanmurhasta seuraavalle sukupolvelle kunnan työntekijät kokosivat näyttelyn yhdessä heidän kanssaan. Näyttely pidettiin Söderteljen kaupungintalolla huhti- toukokuussa 2015.

Toinen konkreettinen esimerkki onnistuneesta yhteistoiminnasta on Tukholman keskustassa sijaitsevan Elävän Historian Foorumin näyttely Me olemme romaneja. Näyttelyn tekeminen yhdessä romanien kanssa antoi romaneille itselleen mahdollisuuden kertoa oman tarinansa ja maailmankuvansa sen sijaan, että joku toinen kertoo mitä he ajattelevat. Näyttelyn esittelijät olivat itse romaneja, ja he kertoivat oman tarinansa osana näyttelyä. Kesäkoulun opas nosti esiin romanien kärsimykset ennakkoluuloista ja siitä, kuinka paljon yhteisötyötä tarvitaan romanien kohtaamien ongelmien poistamiseksi.

Ihmisoikeuksien puolustaminen kirkon diakoniaa

Kesäkoulun osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että kirkkojen tehtävänä on olla yksi ihmisoikeuksia puolustava toimija. Työtä ihmisoikeuksien puolustamiseksi pitää tehdä ja sitä pitää kehittää. Osallistujat korostivat erityisesti ihmisoikeuskysymyksiin tarttumista ruohonjuuritasolla ja ihmisoikeusajattelun perusteiden opettamista kirkkojen jäsenille.

Kirkkojen roolin ja osuuden tunnistamista ja tunnustamista vähemmistöjä syrjivässä toiminnassa osallistujat kokivat hyvin tärkeänä. Aina on mahdollisuus parantaa omaa ja yhteisön toimintaa ja ajattelumalleja suhteessa toisiin ihmisiin.

Diakonina näen ihmisoikeuksien puolustamisen osana kirkon diakoniaa niiden auttamisena, joita kukaan muu ei auta. Näen yhteiskunnallisen työn vahvasti osana kristityn vastuuta ja tuen kirkkojen ponnistelujen jatkumista syrjinnän lopettamiseksi ja vastaanottavampien yhteisöjen rakentamiseksi alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kesäkoulu vahvisti käsitystä kirkkojen, yhteiskunnan eri toimijoiden ja vähemmistöjen edustajien yhteistyön merkityksestä ihmisoikeuksien edistämisessä suomalaisessa kontekstissa.

Kiitän sydämestäni Euroopan Kirkkojen Konferenssia ja Suomen ev.lut. kirkon Kirkkohallituksen ulkoasian osastoa taloudellisesta tuesta, joka mahdollisti osallistumiseni.

Virpi Paulanto
Diakoni, sosionomi YAMK, teol.yo
Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaosto

Klikkaa kuvia, niin ne avautuvat suurempina.