Kirkot muistavat Armenian kansanmurhaa

Tänään 24.4. tulee kuluneeksi 100 vuotta Armenian kansanmurhan alkamisesta Ottomaanien valtakunnassa. Alkamispäivä määräytyy Konstantinopolissa (nyk. Istanbul) 24.4.2015 toimeen pannuista armenialaisen älymystön pidätyksistä. Siitä alkoi tapahtumasarja, joka johti armenialaisen väestön katoamiseen kokonaan historiallisesta Länsi-Armeniasta nykyisen Turkin tasavallan itäosissa.

Armenian apostolinen kirkko kanonisoi 23.4. kaikki kansanmurhan n. 1,5 miljoonaa uhria. Se merkitsee sitä, että kirkko tunnustaa heidän olevan marttyyreja kristillisen uskonsa tähden ja siksi kuuluvan pyhien joukkoon. Kansanmurhan tapahtumissa henkensä pelastivat usein ne, jotka kielsivät kristinuskon ja tunnustautuivat muslimeiksi.

Historiantutkijat arvioivat n. 1,5 miljoonan armenialaisen menehtyneen teloituksissa, massamurhissa ja nälänhädässä. Sama kohtalo koitui Ottomaanien valtakunnassa satojen tuhansien kreikkalaisten, assyrialaisten ja syyrialaisten kristittyjen osaksi. Näistä tapahtumista käytettiin ensimmäisenä nimityksiä rikos ihmiskuntaa vastaan ja kansanmurha. Armenialaisten tuho ja sen saama vähänlainen huomio antoivat Hitlerille esikuvan juutalaisten ja romanien kansanmurhaan.

Armenialaisten kansanmurha on näihin aikoihin asti ollut kielletty aihe Turkin tasavallassa. Nykyisen hallituksen aikana asiasta on kuitenkin alettu puhua julkisesti, ja monet turkkilaiset ovat löytäneet suvustaan armenialaisen isoäidin, joka on pelastettu turkkilaiseen perheeseen ja jonka on täytynyt kieltää ja salata uskontonsa ja alkuperänsä. Turkin nykyinen johto myöntää traagiset tapahtumat, mutta pitää esitettyjä lukuja liian korkeina ja kieltää että kyseessä olisi ollut ennalta suunniteltu kansanmurha. Vastaavanlaiset tapahtumat koskivat muitakin Ottomaanien valtakunnan asukkaita ensimmäisen maailmansodan vuosina.

Armenialaiset hajaantuivat ympäri maailmaa kansanmurhan seurauksena. Koko maailmassa heitä on n. 9 miljoonaa. Alle kolmasosa elää itsenäisessä Armeniassa, joka on entinen neuvostotasavalta ja historiallinen Itä-Armenia. Suurimmat armenialaisyhteisöt ovat Yhdysvalloissa, Ranskassa, Libanonissa, Iranissa ja Venäjällä. 

Suomessa armenialaisia on muutama sata henkeä. Armenialaiset ovat uusissa kotimaissaan tulleet tunnetuiksi taiteen, tieteen ja politiikan piirissä. Armenian apostolista kirkkoa pidetään maailman vanhimpana valtionkirkkona. Sen juuret ulottuvat apostolien aikaan. Se kuuluu ns. orientaalis-ortodoksisten kirkkojen perheeseen. Pieni osa armenialaisista kuuluu armenialais-katoliseen kirkkoon ja eri protestanttisiin kirkkoihin.