Kveekarit tiedottavat: kveekarihautajaisista ja muistotilaisuuksista

Suomen Ekumeenisen Neuvoston piirissä oleville yhteisöille:

Muutama sana kveekarihautajaisista ja muistotilaisuuksista

Kveekarismi on sekä uskonto että elämäntapa. Kutsumme itseämme virallisesti nimellä Ystävien Uskonnollinen Seura, Kveekarit

Suomessa kuten myös muualla Euroopassa ja Lähi-Idässä useimmat ystävät (Kveekarit) kokoontuvat liberaalissa hengessä hartaushetkiinsä, joissa he kuuntelevat hiljaisuudessa mitä heidän sisimpäänsä annetaan ja halutessaan kertovat siitä muille. Ystävät yrittävät toteuttaa elämässään totuutta, samanarvoisuutta, rauhaa ja yksinkertaisuutta. Heillä ei ole uskontunnustuksia eikä pysyviä sääntöjä. Tämä on heille paljon tärkeämpää kuin tarkkojen uskonmäärittelyjen vaaliminen.

Teologisesti kveekarit edustavat kristillisyyttä. Jotkut Ystävät omissa kokoontumisissaan korostavat enemmän traditionaalista kristinuskon tulkintaa, jossa Kristuksella on tehtävä ihmiskunnan pelastamisessa, kun taas toiset omaksuvat enemmänkin ns. universalistisen tulkinnan. Viime vuosina Ystävien Uskonnollisen Seuran jäseniksi on hakeutunut sellaisia ihmisiä, joilla ei ole mitään kristillistä taustaa tai jotka tulevat muiden uskontojen piiristä. Monet näistä kokevat perinteisen kristillisen kielen ja tulkinnan itselleen ongelmalliseksi.

Kveekarius alkoi Englannissa 1652 ja se levisi nopeasti koko Britanniaan ja Irlantiin ja siitä eteenpäin Pohjois-Amerikkaan. Kveekarismia on myös muualla maailmassa, kuten Etelä-Amerikassa ja hyvin paljon Afrikassa.

(Alla olevaa ohjeellista tekstiä voidaan käyttää käsiohjelmissa, joita jaetaan hautaan

siunaamisen tai muistotilaisuuden yhteydessä tai tästä voidaan tehdä erillinen esite)

Kveekarien hartauskokoukset perustuvat hiljaiseen mietiskelyyn ja rukoukseen. Kveekarit ovat oppineet sen, että jaettu hiljainen odotus pyhän läsnäolossa voi tuoda monia lahjoja. Kveekarien muistotilaisuus sisältää saman ajatuksen. Se on antaa mahdollisuuden surun jakamiseen ja kiitollisuuteen eletystä elämästä. Lohdutusta ja uusia voimia voi löytyä kosketuksesta sen ikuisuuden kanssa, joka sulkee sisäänsä myös paikan ja ajan rajaaman pienen maailmamme.

Tästä kertoo kveekareille tärkeä Britannian Vuosikokouksen kirja “Advices and Queries”: ”Hyväksyessämme kuoleman tosiasian me vapaudumme elämään täydemmin. Kun on surun vuoro, anna aikaa sille. Kun muut surevat, ympäröi heidät rakkaudellasi.”

Muistotilaisuus alkaa läsnäolijoiden asettuessa istumaan odottavassa hiljaisuudessa.

Sovitusti joku ottaa vastuun kokoontumisen aloituksesta ja päättämisestä. Hän sanoo muutaman sanan johdannoksi.

Hiljaisuuden aikana kuka tahansa voi katkaista sen tuntiessaan tarvetta nousta seisomaan ja sanomaan oman viestinsä. Se voi koskea poismenneen elämää ja hänen merkitystään tai käsitellä elämän ja kuoleman mysteeriä. Se voi myös olla ääneen lausuttu rukous, teksti Raamatusta tai lainaus jostain kirjasta. Puheenvuorojen välissä vallitsee hiljaisuus. Jokainen läsnäolija tuo jotain arvokasta kokoukseen omalla keskittyneellä ajattelullaan ja rukouksellaan, käyttipä hän puheenvuoron tai pysyi hiljaisena. Kokous päättyy läsnäolijoiden yhteiseen kättelyyn.

Lisätietoja saa ottamalla yhteyttä sähköpostiosoitteella: