Loppiainen, Teofania, Vanhan kalenterin mukainen joulu  

Vaikka loppiainen suomen kielessä viittaa nimelläänkin jouluajan loppumiseen, suomalaisessa kansanperinteessä joulunajan on kuitenkin yleisesti katsottu jatkuvan Nuutin päivään saakka.

Melko suuri osa ortodokseista viettää joulua suurin piirtein samaan aikaan kun toinen – myöskin suuri osa ortodokseja – viettää eli Jumalan ilmestymisen ja Herramme Jeesuksen Kristuksen kasteen juhlaa.

Joulu on juliaanisessa kalenterissa tietysti merkitty joulukuun 25. päiväksi ja yleisesti käytössä olevassa uudessa kalenterissa eli gregoriaanisessa kalenterissa silloin on 7. päivä tammikuuta. Teofania-juhlaa vietetään yleisen (uuden) kalenterin mukaan tammikuun 6. päivänä, joka siis on vanhan kalenterin mukaan jouluaatto.

Lue lisää, klikkaa .

Kansanperinteen mukaan joulunajan viimeinen päivä on Nuutin päivä, joka oli alkuun loppiaista seuraava päivä eli tammikuun seitsemäs. Se siirrettiin myöhemmin erinäisistä syistä tammikuun 13. päiväksi. Joulurauhan ja -kemujen lopetuspäivä se oli kummassakin tapauksessa. Hiiva-Nuuttina käytiin tyhjentämässä viimeiset tilkat naapureitten sahtitynnyreistä, ja alettiin vähitellen miettiä arjen töitä. Alkoivat härkäviikot ja läpileivät, alkoi laskiaiseen ulottuva juhlaton kausi.