Loviisan rauhanfoorumi 6.-7.8.2022

Loviisan rauhanfoorumia vietetään aina Hiroshima-päivän paikkeilla.  Foorumi alkoi lauantaina 6. elokuuta ja päättyi sunnuntaina pidettävään kaksikieliseen rauhanmessuun Loviisan kirkossa. Pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken osallistui Ukraina-seminaariin lauantaina.

Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Veli-Matti Hynnisen mukaan Loviisan rauhanfoorumi pidettiin ensimmäistä kertaa 1987 ja vieraita on ollut yli 200 eri maasta näiden vuosien aikana. Loviisan rauhanfoorumi toimii laajasti ja keskusteluihin on osallistunut edustajia eri rauhanjärjestöistä, kansalaisjärjestöistä sekä puolustusvoimista. Rauhanfoorumin tavoitteena on pyrkimys panostaa rauhanvälitykseen. Varapuheenjohtaja Gunnel Laukas, Paasikivi-Samfundet i Östnyland, toivotti seminaarin osallistujat tervetulleiksi myös ruotsin kielellä.

Foorumin pääteemana oli tänä vuonna Ukrainan tilanne. Seminaarin keskustelijat toivat erilaisia näkökulmia aiheeseen. Ukraina-seminaarin puheenjohtajana toimi Pertti Torstila, joka on itse ollut suurlähettiläänä mm. Unkarissa. Hän nosti esiin Berliinin muurin kaatumisen 1989. Berliinin muuri symboloi 28 vuotta kylmää sotaa ja Euroopan jakautumista länteen ja itään. Berliinin muurin kaatuessa todettiin: ”Ei koskaan enää sotia.” Nyt Euroopassa on jälleen sota, joka syttyi 24.2.2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Seminaarin keskustelijat totesivat yhteisesti, että Ukrainan sota päättyy joskus. Kukaan ei vain tiedä milloin. Kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi huomautti, että on tärkeää välttää viholliskuvioiden luomista. Sodan seurauksista kärsivät tavalliset ihmiset, eikä myöskään koko kansaa pidä leimata, jos sen poliittinen johto aloittaa sodan. Vihapuhe ja vihanpito eivät tuo ratkaisuja sodan lopettamiselle.

Loviisan Rauhanfoorumin neuvottelukunnan puheenjohtaja, suurlähettiläs Ilari Rantakari nosti esiin puheenvuorossaan, ettei hyökkäyssotaa saa perustella uskonnolla. On myös väärin, että Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja tukee sotatoimia uskonnollisin perustein. Ilari Rantakari oli pyhiinvaellusmatkalla Ukrainassa vuonna 2019 ja kertoi taustaa sille, miksi jännite Venäjän suuntaan on kasvanut myös ortodoksisen kirkon piirissä idässä. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti myönsi vuonna 2018 Ukrainan ortodoksiselle kirkolle itsenäisen aseman eli autokefalian. Ukrainan ortodoksinen kirkko erosi täten Moskovan patriarkaatin alaisuudesta. Hän viittasi myös arkkipiispa Leon ja arkkipiispa Luoman artikkeliin ”Ukrainan sotaa ei saa perustella uskonnolla” (Vieraskynä HS 29.7.2022)

Kansanedustaja Hussein al Tae totesi, että noin 80 % suomalaisista kokee rauhan tärkeimmäksi kriteeriksi tulevaisuutta ajatellen. Ukrainan ja Venäjän välinen sota on selvästi vaikuttanut tähän ajatteluun. Hän totesi myös, että rauhanliikkeellä on tärkeä tehtävä edistää rauhan ajattelua ja peräänkuulutti rauhanliikkeen uudelleenkäynnistämistä.

Rauhanliiton kunniapuheenjohtaja Kalevi Suomela puhui YK:n peruskirjasta, joka kieltää sodan aloittamisen. YK:n peruskirja on ohjenuora, jota tulee noudattaa.

Jyrki Saarikoski oli vuosina 1990–1995 Moskovassa Ylen kirjeenvaihtajana. Hän totesi, että nyt Venäjällä on erilaista kuin 90-luvulla. Silloin oli toivoa tulevasta ja muutoksesta. Elämme maailmassa ja Euroopassa epävarmuuden aikoja, ja tulevaisuutta on vaikea ennustaa.

Rauhanfoorumi jatkui lauantai-iltana vielä Loviisan kirkossa ja päättyi illalla perinteiseen Hiroshima-päivän kynttiläkulkueeseen.

Mayvor Wärn-Rancken