Vetoomuksemme tehdään aikana, jolloin sota raivoaa Ukrainassa. Ukrainan sodan välittömät seuraukset jatkuvat ja pakottavat edelleen ihmisiä pakenemaan. Vaikka Ukrainan pakolaisuus on edelleen kauhea muistutus sodan kauheudesta, Ukrainasta pakenevien vastaanottaminen, ei vähiten kirkkojen toimesta, on antanut useita vaikuttavia, hyviä esimerkkejä. Ukrainalaisten helpotettu pääsy EU:hun ja muihin maihin on osoittanut, että rajojen ei tarvitse olla hengenvaarallisia pakeneville.
Tarjoamme myös resursseja, joita voidaan käyttää jumalanpalvelusmateriaalina tai esirukouksina jumalanpalveluksen aikana. Vuonna 2018 päivitimme nämä materiaalit, jotka alun perin tuotettiin yhdessä Saksan kirkkojen ekumeenisen turvapaikka-asioiden komitean kanssa, jota Berliinin, Brandenburgin ja Sleesian Oberlausitzin evankeliset kirkot ja Saksan protestanttinen kirkko (EKD) tukivat. Materiaalit ovat saatavilla englanniksi ja saksaksi, ja ne voi ladata osoitteesta
Kirkkoina ja kristittyinä meidän kutsumuksemme on olla ylösnousemuksen todistajia ja palvelijoita sekä uuden elämän edistäjiä oikeudenmukaisuudessa ja rauhassa kaikille etnisyydestä, kansallisuudesta tai uskonnosta riippumatta. Tiedämme, että olemme osa maailmanlaajuista kristittyjen yhteyttä muistellessamme yhdessä niitä, jotka kärsivät katastrofista omilla alueillaan, ja tarkastellessamme heidän siirtolaisuutensa syitä.
Muistakaamme Euroopan rajoilla kuolleita, niin dokumentoituja kuin dokumentoimattomia, ja jakakaamme surumme rukouksessa.
Olisimme kiitollisia, jos voisitte kertoa meille osoitteeseen toiminnastanne ja jakaa kehittämiänne resursseja.
Dr Jørgen Skov Sørensen
Pääsihteeri
Euroopan kirkkojen konferenssi
Dr Torsten Moritz
Pääsihteeri
Euroopan kirkkojen siirtolaiskomissio
FAKTATIETOJA
Seuraavat tiedot ja luvut kuvaavat taustaa EKK:n ja CCME:n yhteiselle kehotukselle kirkkoihin muistaa Välimerellä henkensä menettäneitä turvaan pyrkiviä henkilöitä.
- Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM)(1) mukaan noin 2 400 ihmistä menetti henkensä vuonna 2022 pelkästään Välimeren rajoilla. Määrä on lisääntynyt edellisiin vuosiin verrattuna, jolloin COVID-19 vähensi merkittävästi liikkuvuutta. Kuolemantapaukset Välimerellä jatkuvat, ja vähän tunnetut hätätilassa olevat paikat, kuten Valko-Venäjän ja EU:n raja ja (Englannin) kanaali , saivat viime vuonna enemmän huomiota kuolemantapausten lisääntyessä. Euroopan ulkopuoliset alueet, kuten Sahel, ovat edelleen suuri vaara monille Eurooppaan matkustaville.
- Vuodesta 2000 lähtien IOM:n ja muiden lähteiden mukaan yli 30 000 ihmistä on menettänyt henkensä matkalla Eurooppaan hukkumalla mereen tai jokiin tai tukehtumalla kontteihin kuorma-autoissa tai laivoissa. Kansainvälisillä vesillä tai Pohjois-Afrikan maiden vesillä olevien kohtalo on usein epäselvä, ja heidän määränsä kasvaa, kun EU:n jäsenvaltiot lähettävät veneitä takaisin Libyan vesille.
- Kuten aiempinakin vuosina, vuosina 2022-23 valtiot eivät ole ryhtyneet järjestelmällisesti etsintä- ja pelastustoimiin. Etsintä- ja pelastustehtävissä tai maarajoilla (2) tapahtuvassa avustustoiminnassa mukana olevien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tai pelastettujen itsensä kriminalisointi on edelleen ilmeistä ja kirkkojen suuri huolenaihe.
- Euroopan kirkot ovat vastanneet jatkuviin ihmishenkien menetyksiin Euroopan rajoilla ja Euroopassa tarjoamalla käytännön solidaarisuutta, mutta myös puolustamalla turvallisia ja laillisia tapoja, joilla pakolaiset ja siirtolaiset pääsevät Eurooppaan. Useiden maiden kirkot ovat konkreettisesti tarjoutuneet ottamaan vastaan merellä pelastettuja tai siirrettyjä henkilöitä, jotta poliittinen umpikuja saataisiin purettua ja maihinnousu mahdollistettua. Kirkot tukevat useissa paikoissa etsintä- ja pelastusaloitteita tai käynnistävät niitä. Kirkkojen kehitysyhteistyö- ja humanitaariset järjestöt pyrkivät lieventämään meneillään olevan kriisin seurauksia. Kirkot kuuluvat niiden joukkoon, jotka ovat järjestäneet laajaa kansalaisyhteiskunnan apua niille, jotka ovat joutuneet pakenemaan Ukrainan sisällä ja Ukrainasta.
- CCME käynnisti muutama vuosi sitten yhdessä kumppaneidensa kanssa Safe Passage -hankkeen. Näin on helpotettu kirkkojen välistä vaihtoa turvallista kulkua varten. Yhä useammat kirkot Euroopassa ovat käynnistäneet hankkeita, joilla tuetaan pakolaisten turvallista saapumista uudelleensijoittamisen, humanitaaristen viisumien/humanitaaristen käytävien ja muiden väylien kautta.
Yhä useammat kirkot Euroopassa ovat ryhtyneet toteuttamaan viisumikäytäviä/humanitaarisia käytäviä ja muita väyliä. Poliittisella tasolla EU lupasi joulukuussa 2019 lisätä uudelleensijoittamista vuoden 2020 jälkeen - lupaus, josta CCME muistutti jäsenvaltioita kesäkuussa 2023 (3). Vuodeksi 2023 luvattu määrä paikkoja on kuitenkin edelleen pettymys, sillä uudelleensijoittamista varten on luvattu alle 16 000 paikkaa (noin 13 000 humanitaarisen vastaanottopaikan lisäksi) (4)
- Budapestissa heinäkuussa 2013 pidetyssä EKK:n yleiskokouksessa kehotettiin kirkkoja "muistamaan niitä, jotka ovat kuolleet matkallaan kohti ihmisarvoista elämää Euroopassa, vuosittaisella rukouspäivällä". Viime vuosina monet kirkot ja seurakunnat eri puolilla Eurooppaa ovat noudattaneet tätä kehotusta ja järjestäneet muistotilaisuuksia ja rukoushetkiä 20. kesäkuuta, kansainvälisen pakolaispäivän aikaan.
Viitaukset:
(1)
(2) See a recent statement by the UN s Office of the High Commissioner for Human rights OHCHR:
(3)
(4)