Seulottu, säästetty, karsittu, pohdittu, pakattu. Nyt on kaikki valmista muuttoa varten. Suomalaisen ekumenian hermokeskus on sijainnut runsaat 13 vuotta ev.lut. kirkkohallituksen huoneistossa Katajanokankatu 7:ssä, kauniissa jugendtalossa. Uudet tuulet puhaltavat yli Eteläsatamanlahden. Kirkkohallitus muuttaa Katajanokalta tehokkaampiin ja tiiviimpiin tiloihin Etelärantaan ja niin muuttaa myös SEN:n toimisto, haikein mielin.
Runsaat 13 vuotta on toimittu nykyisessä osoitteessa, kauniissa jugendtalossa. SEN:n toimiston lisäksi noin 100 neliön huoneistossa on koko ajan työskennellyt myös yksi kirkkohallituksen työntekijä ja joskus kaksikin. Viimeksi Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Sohlberg, joka on vuodesta 2006 on työskennellyt yhteisössämme.
Toimistotilat on muokattu asuinhuoneistosta. Kodinomainen miljöö on osaltaan inspiroinut ahkeraan työhön täynnä kiehtovia haasteita ja aikaansaamisen tunnetta.
Kiinteistö on vuodelta 1911 ja sen on suunnitellut arkkitehti Edv. Löppönen. Katajanokan niin kutsuttu vanha puoli rakennettiin pääosin 1900-luvun alussa yhden vuosikymmenen kuluessa, ja alueen rakennuskanta muodostaa harvinaisen yhtenäisen jugend-arkkitehtuurin kokonaisuuden. Harva se päivä näillä kulmilla näkyy turisteja kameroidensa kanssa kuvaamassa rakennuksia ja niiden viehättäviä yksityiskohtia.
Miellyttävä miljöö on suonut mahdollisuuden järjestää myös pieniä kokouksia ja tilaisuuksia ja näin toimistomme on tullut tutuksi monille ekumeenisesti aktiivisille henkilöille omassa maassamme ja ulkomailla.
SEN:n henkilökunta on pieni ja yhteishenkemme on parasta A-laatua. KTK:n väestä
ennen Jussia kanssamme samoissa tiloissa työskenteli Paula Närhi. Myös kirkkohallituksen Juha Auvinen, Sinikka Metsätähti ja Helena Rummukainen ovat työskennelleet Katajanokankatu
7:ssä. Kaikkien kanssa on yhteishenki ollut hyvä ja lämmin.
SEN saa uudet vuokratilat Eteläranta 8:sta. Kun saavumme lomaltamme 4.8. suuntaamme askeleemme kauppatorin vaiheille. Toimistomme tilat pienenevät ja kuumeisesti mietimme, mihin saamme mahtumaan esimerkiksi ekumeenisen kirjastomme. Aikanaan asiat saavat ratkaisunsa, tähän luotamme.
Jo edesmennyt ystävämme, YTT Heikki Nuutinen kertoi kerran SEN:ssa käydessään muuttorunosta, jonka kirjailija Anna-Maija Raittila oli kirjoittanut Heikki ja Eila Nuutiselle 1985, kun he olivat muuttamassa uuteen kotiin. Myöhemmin runo on julkaistu Raittilan runokokoelmassa.
Sain runon Heikki Nuutiselta ja liitän sen nyt tähän. Heikki kuului myös niihin ekumeenikkoihin, joita meillä seniläisillä oli ilo pitää vieraanamme tutkimuksen puitteissa ja muutenkin. Hän edusti pitkään SEN:n yleiskokouksessa Suomen Liikemiesten Lähetysliittoa. Heikki harrasti eläkeläisenä lehdistöhistorian tutkimusta ja laati monista yhdistyslehdistä monografian. Yksi tämän kunnian osakseen saaneista oli Näköala-Utsikt, joka ekumenian sanansaattajana ja sillanrakentajana ilmestyi 1962–2007. Heikki Nuutisen tutkimus ilmestyi vuonna 2004.
Anna-Maija Raittilan runo:
Muutamme. Hyvästejä emme heitä!
Vain uusiin suuntiin lähtee vanha tiemme.
Ja kaiken, mikä siunannut on meitä,
me huomaamatta mukanamme viemme.
Ei kuormana, ei muiston rihkamana!
Syvällä meissä vanha suostuu uuteen.
Kuin virkoaisi laulu, käskysana -
palaamme alkuun, yksinkertaisuuteen.
Voi sydäntämme, jos se vanhaan juuttuu,
tarrautuu turvallisiin asuntoihin
silloin, kun meitä matkaan kutsutaan!
Kun jokin meissä ratkeilee ja muuttuu,
se asetellaan uusiin kuvioihin
syvemmin, avarammin kasvamaan.
Tähän luottaen suuntaamme kohti uutta,
syvemmin ja avarammin kasvamaan.
Sirpa-Maija Vuorinen