Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen täytäntöönpano Suomessa

Vastaus 15.8.2023 Ulkoministeriön lausuntopyyntöön, joka koskee Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehtyä Euroopan neuvoston yleissopimusta (SopS 52 ja 53/2015; ). 

Sopimus on tullut Suomessa voimaan 1.8.2015. Euroopan Neuvoston naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa vastaan toimiva asiantuntijoiden ryhmä () valvoo Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa.

Korostamme Istanbulin sopimuksen tärkeää merkitystä. ja sen toimeenpanoa. Suomessa naisiin kohdistuva väkivalta ja henkirikollisuus ovat laajoja ongelmia, jotka tulee kohdata ja joihin on puututtava. Suomessa tilanne on tämän ongelman suhteen pahempi, kuin muissa Pohjoismaissa ja monissa läntisen Euroopan maissa. Tässä kysymyksessä monien Suomessa asuvien naisten ihmisoikeudet eivät toteudu ja tämän vuoksi näemme tilanteen erittäin huolestuttavana. Naisten haavoittuva erityisasema eri ongelmatilanteissa tulisi huomioida, jotta yhdenvertaisuus voisi toteutua. Väkivalta rikkoo yksilön elämää, mutta myös hänen kanssaan elävien läheisten, kuten lasten ja koko ympärillä olevan yhteisön elämää. 

On huomioitava myös se, että koronapandemian aikana monet lähisuhdeväkivaltaa kokeneet eivät saaneet riittävää apua terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa. Tämä on pahentanut lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden tilannetta entisestään. Suurin osa naisiin kohdistuneesta väkivallasta tapahtuu yksityisissä tiloissa ja tämä aiheuttaa sen, että väkivaltaa on vaikea todentaa ja silloin ulkopuolisten on mahdoton puuttua tilanteisiin. Suurin osa sekä miehiin että naisiin kohdistuneesta väkivallasta tapahtuu miesten toimesta ( 2020; ). Väkivaltaa kokeneiden on vaikea kertoa väkivaltatilanteista. Tähän voi olla syynä pelko ja häpeä. Tämän vuoksi on tärkeää päästä avun piiriin mahdollisimman vaivattomasti. On tärkeää, että turvataloissa on riittävästi tilaa ja auttava puhelinpäivystys on saatavilla 24/7, kuten esimerkiksi . On myös kiinnitettävä erityistä huomiota seksuaaliväkivaltaa ja -häirintää koskevan lainsäädännön kehittämiseen, jotta oikeus toteutuu. Erityisesti vammaiset naiset ja tytöt kokevat lähisuhdeväkivaltaa muita naisia useammin ( ). Suomen Ekumeeninen Neuvosto on nostanut esille vammaisten naisten ja tyttöjen asemaa seminaareissa.

Korostamme koulutuksen merkitystä, sillä kouluttaminen on olennaista väkivaltaa ennaltaehkäisevää työtä. On hyvin tärkeää tehdä lähisuhdeväkivallan vastaista työtä esimerkiksi perheiden parissa ja kouluissa sekä eri yhteisöissä. Lähisuhdeväkivallan esiintymisestä ja sen laajuudesta tulisi myös saada tutkimustietoa, jossa aihetta on tutkittu eri näkökulmista pitkäkestoisesti. Asiaa tulisi pitää esillä mediassa ja erilaisten kampanjoitten avulla, kuten esimerkiksi Kirkkojen maailmanneuvoston Thursdays in Black -kampanjassa, joka osoittaa kristillistä solidaarisuutta väkivaltaa kokeneita kohtaan.

Näkemyksemme mukaan tulisi kiinnittää huomiota maahanmuuttajanaisten suojeluun ja erityisiin ongelmiin, kuten avioliittoon pakottaminen ja tyttöjen ympärileikkaus sekä kunniaväkivalta. Myös rasismi on väkivallan muoto ja esimerkiksi naisvihamielistä puhetta, joka on henkistä väkivaltaa, ei tulisi sallia.

Suomen Ekumeenisen Neuvoston Yhdenvertaisuusjaoston puolesta

puheenjohtaja Saija Kainulainen