Keskustelijoina olivat Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri isä Heikki Huttunen ortodoksisesta kirkosta, Siuntion evl-seurakunnan kirkkoherra Ismo Turunen, isä Marco Pasinato Pyhän Henrikin katolisesta seurakunnasta ja pastori Andreas Forsbäck
Tammisaaren metodistiseurakunnasta.
Kahdeksasluokkalaisten ajatuksista muotoutuneet kysymykset johdattivat keskustelijoita pohtimaan ihmisen arvokkuutta ja toisen arvostamista: Mitä tarkoittaa arvokas? Mikä tekee ihmisestä arvokkaan? Millaisina olemme arvokkaita Jumalan silmissä? Miksi ihmiset eivät arvosta toisiaan?
Keskustelun syvällinen sanoma tuli esille erityisesti kysymysten, millaisina olemme arvokkaita Jumalan silmissä, ja miksi ihmiset eivät arvosta toisiaan, kautta. Keskustelijoiden yksimielinen viesti oli, että ihminen on Jumalan silmissä arvokas aina, omana ainutkertaisena itsenään. Jumala loi meidät ihmiset omaksi kuvakseen. Me kuulijat saimme tärkeän muistutuksen siitä, että ymmärtäessämme oman ainutlaatuisuutemme, emme ole niin alttiita maailman houkutuksille – muodille, rahalle tai nautintoaineille. Silloin näemme Luojan kuvan myös jokaisessa vastaantulevassa ihmisessä.
Keskustelijoiden mukaan toisen ainutkertaisuuden löytäminen voi joskus olla vaikeaa. Tuon vaikeuden syynä voivat olla omat ennakkoluulomme, kateus, pelko tai huono itsetunto. Erilaisuus saattaa silloin muuttua kiusaamisen syyksi eikä kiusaaja näe erilaisuutta Luojan antamana mahdollisuutena. Toisen ihmisen arvostaminen löytyy aina itsensä arvostamisen kautta.
Yksinkertaistaen: Olen arvokas, olet arvokas. Toivomme, että keskustelu herätteli nuoria pohtimaan ihmiselämän arvokkuutta ja moninaisuutta. Sanotaan, että pienistä puroista kasvaa suuri joki ja ehkäpä tämä pieni yhdessä vietetty hetki antoi mahdollisuuden tuollaisen pienen purosen syntymiselle. Ehkäpä tämä keskustelu auttoi meitä lähestymään toinen toisiamme ja sitä kautta myös Luojaamme.
Keskustelijoita lämpimästi kiittäen
Nina Hurme (ort. opettaja) ja Taru Keskinen (evl-opettaja)