Philip Potter in memoriam

Kansainvälisen ekumenian legendaarinen johtohahmo Philip Potter on kuollut 31.3.2015 yhdeksänkymmenenkolmenvuoden iässä. Hän toimi Kirkkojen Maailmanneuvoston pääsihteerinä 1972–1984. Hänen kaudellaan KMN kävi hengelliseen taisteluun rotusortoa vastaan ja tuki vapautusliikkeiden toimintaa Angolassa, Mosambikissa ja Zimbabwessa. KMN haastoi kirkkojen kautta suuren yleisön ja lopulta länsimaiden poliittisen johdon mukaan, ja tämä johti verettömään vallanvaihtoon Etelä-Afrikassa 1990-luvun alussa. Potterin kaudella saatiin myös aikaan ekumeeninen asiakirja Kaste, ehtoollinen ja virka (Baptism, Eucharist and Ministry, BEM), joka on innoittanut ja näyttänyt tietä sekä kirkkojen monenvälisissä että kahdenvälisissä yhteyksissä. Sen hedelmää on myös vuonna 2012 julkistettu vastaavanlainen asiakirja Kirkko: Yhteistä näkyä kohti.

Philip Potter oli syntynyt vuonna 1921 Dominican saarella Karibialla. Monien ekumeenisten johtajien tapaan hän kasvoi Metodistikirkossa ja tunsi ekumeeniset haasteet kotoaan käsin, koska äiti oli protestantti ja isä katolilainen. Hän toimi ekumeenisessa ylioppilasliikkeessä ja edusti Jamaikan kristillistä ylioppilasjärjestöä kristillisen nuorison maailmankokouksessa Oslossa vuonna 1947. Sieltä hänen kansainvälinen uransa jatkui nuorten puhemiehenä Kirkkojen Maailmanneuvoston (KMN) kahdessa ensimmäisessä yleiskokouksessa, Amsterdamissa 1948 ja Evanstonissa 1954. Hänet kutsuttiin johtamaan KMN:n nuoriso-osastoa, ja hän palveli järjestöä koko työuransa ajan 1954-1984. Philip Potter valittiin KMN:n kolmanneksi pääsihteeriksi vuonna 1972. Hän oli ensimmäinen ns. globaalin etelän edustaja ekumeenisilla johtopaikoilla.

Pääsihteeri Heikki Huttunen muistelee:

– Philip Potterissa henkilöityy kansainvälisen ekumenian voimakas vaihe. Se liittyi 1960- ja 70-lukujen optimismiin, että kehitys kehittyy ja ihmiskunta ratkaisee ongelmansa tieteen ja demokratian keinoin. Kirkkojen kannalta pysyvä merkitys on sillä, että nähtiin uudelleen sosiaalisen tasa-arvon ja globaalin oikeudenmukaisuuden merkitys teologisena ja hengellisenä haasteena. Potter veti radikaalia linjaa ennakkoluulottomalla tavalla, eikä ensin saanut osakseen ymmärtämystä varsinkaan perinteisten Pohjoisten kirkkojen edustajilta. Nyt näemme KMN:n rotusorron vastaisen taistelun merkityksen ja kuinka se liittyy BEM-työskentelyyn eli uskon ydinkysymyksiin. Katsoin Philip Potteria KMN:n kuudennessa yleiskokouksessa Vancouverissa vuonna 1981 nuorisoedustajan silmin ja näin jättiläisen, huippukauttaan vielä elävän kansainvälisen järjestön vahvan johtajan, radikaalin, ei-perinteisen poliittisen teologian linjanvetäjän, mutta myös todellisen kristityn.

Philip Potteria jäivät suremaan hänen puolisonsa Bärbel Wartenbeg-Potter, tunnettu teologi ja Pohjois-Elben evankelis-luterilaisen kirkon emerituspiispa. Philip Potter eli viimeiset vuotensa Saksassa ja kuoli Lübeckissä.