Ennen seminaaria Göranzon kertoi Raamattuseuran toiminnasta Ekumeenisen neuvoston henkilökunnalle sekä suomenruotsalaisen jaoston ja eräiden neuvoston jäsenkirkkojen edustajille.

Ruotsin Pipliaseuraseura perustettiin vuonna 1815 maallikkoliikkeeksi, jonka tarkoituksena oli antaa ruotsalaisille mahdollisuus saada Raamattu käyttöönsä. Järjestö on ollut ekumeeninen vuodesta 1947 lähtien. Nykyään Raamattuseura on voittoa tavoittelematon järjestö. Ylin päättävä elin on pääneuvosto, joka koostuu kirkkojen ja yhteisöjen edustajista, Ruotsin Akatemiasta, Ruotsin kuninkaallisesta tiedeakatemiasta ja Suomen Ekumeenisesta Neuvostosta, jota edustaa notaari Linus Stråhlman (luterilainen).

Ruotsin Pipliaseuran tavoitteena on saada Raamattu käännettyä, tunnetuksi, levitetyksi ja käytetyksi. Yksi sen tärkeimmistä välineistä on Raamattuseikkailu, joka on aatteellinen oppimateriaali 4-5-luokille. Se toimii "edutainment"-periaatteella. Raamatun oppimisen pitäisi olla hauskaa ja leikkimielistä, mikä tarkoittaa, että oppiminen tapahtuu liikkeiden ja erilaisten visuaalisten apuvälineiden avulla. Luokkahuoneessa olevaan Israelin historiaa kuvaavaan karttaan on merkitty "Raamatun ABP" (Assyria, Babylonia, Persia), ja oppilaat oppivat, mitkä tapahtumat ja hahmot liittyvät Raamatun kertomusten historiallisiin vaiheisiin.

Raamatun kääntäminen on jatkuva hanke, sanoi Göranzon. Uuden testamentin ruotsinkielisestä julkaisusta on kulunut lähes 500 vuotta, ja kielen kehitys on nopeaa. Viime vuosina on tehty merkittäviä uusia käsikirjoituslöytöjä, kuten Vatikaanin museossa olevia asiakirjoja, joita on käytetty uudelleen peräti kahdesti. Raamatuntutkimus joutuu myös yhä useammin ottamaan huomioon aikalaisjuutalaisuuden vaikutuksen ja Rooman valtakunnan kontekstin. Myös Paavalitutkimus on edistynyt 1970-luvulta lähtien. Nykyään on myös pohdittava inklusiivisempaa kieltä ("sisarukset" esimerkiksi "veljien" sijasta) ja sitä, miten erilaiset ideologiat voivat vaikuttaa käännöstyöhön.  

Se, että meillä on useita erilaisia käännöksiä ja parafraaseja ruotsiksi, on etu. Raamattu 1917:n ja Raamattu 2000:n lisäksi, jotka ovat virallisia käännöksiä monissa kirkoissa, meillä on Ruotsin kansanraamattu, NU- Raamattu ja parafraasi The Message, josta pastori ja kirjailija Tomas Sjödin on saanut vaikutteita. Raamattu on julkaistu myös saamen- ja meänkielisenä. Ruotsin katolinen kirkko on myös julkaissut Raamattu 2000:n pohjalta opintoraamattua. "Tärkeää on, että ihmiset oppivat käyttämään Raamattua eivätkä aseta käännöksiä vastakkain", Göranzon korosti.