SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Rowan Williams: Minkälaista siunausta Kristuksen kirkko tuo?

Kuvassa Sarah Tiainen, Mayvor Wärn-Rancken, Rowan Williams ja Suvi-Tuulia Vaara.Rowan Williams. Kuva: Albin Hillert/CEC

Canterburyn arkkipiispa meritus Rowan Williams puhui Euroopan kirkkojen konferenssin (KEK) yleiskokouksessa Tallinnassa, Virossa 17. kesäkuuta. Hän tarkasteli kysymystä siitä, mitä tarkoittaa olla siunattu tai onnekas - ja miten tämä kysymys vaikuttaa siihen, miten kirkot suhtautuvat nykypäivän maailmaan.

 

Williams totesi, että ne, jotka eivät ole huolissaan resurssiensa kartuttamisesta vaan tunnustavat olevansa riippuvaisia armosta ja Jumalan lahjasta; ne, jotka eivät janoavat lisää turvaa itselleen vaan oikeudenmukaisuutta, joka jaetaan kaikkien kanssa; ne, jotka ovat myötätuntoisia ja aggressiottomia, jotka uskaltavat olla haavoittuvaisia ja jotka ponnistelevat sovinnon puolesta,  ihmiset, jotka ovat jättäneet taakseen halunsa hallita omaa kohtaloaan - nämä ovat ihmisiä, jotka tietävät, että he ovat täysin inhimillisiä vain suhteessa Jumalaan ja veljiinsä ja sisaruksiinsa Jumalan kautta."

 

"Sen sijaan, että he pyrkisivät pakkomielteisesti määrittelemään maailmaansa ja varmistamaan hallinnan, he kuuntelevat Jumalan kutsua ja etsivät Jumalan lahjaa maailman tarpeista, ja he löytävät rohkeutta kohdata riskit, joita tämä katsominen ja kuunteleminen voi tuoda mukanaan."

 

Williams keskusteli myös käytännön painopisteistä ja sitoutumisesta Euroopan poliittiseen tulevaisuuteen.

"Meidän ei tarvitse todistaa vanhurskauttamme voidaksemme odottaa Jumalan lahjaa, joten meidän ei tarvitse panikoida, kun menetämme tarinat, jotka puolustavat meitä vihollisiamme vastaan", hän totesi.

"Hyvä uutinen on se, että olemme vapaita kertomaan toisenlaisen tarinan, joka ei perustu tarpeeseen olla oikeassa ja valta-asemassa."

 

Ympäristökriisi varjostaa kaikkia muita kysymyksiä, Williams summasi. "Narratiivi kertoo ihmisen etuoikeuksien ja kykyjen mielettömästä epätasapainosta, joka on kolmen viime vuosisadan aikana johdonmukaisesti jättänyt huomiotta ihmiselämän ja koko orgaanisen järjestyksen keskinäisen riippuvuuden: merkitystä on nähty vain ihmiselämällä - ja vieläpä ihmiselämällä, joka on eletty tietyssä muodossa, kasvavan kulutuksen muodossa", hän sanoi.

 

"Valtioiden sisäiset konfliktit sekä valtioiden väliset jännitteet kärjistyvät tässä skenaariossa; on oikein olettaa että seuraavan sukupolven sodat käydään vesiresursseista."

Rakkaus on sopiva vastaus tälle maailmalle, jossa olemme, lisäsi Williams.

 

"Todistuksemme ja lahjamme yhteiskuntiemme tulevaisuudelle on vapautemme nostaa yhteiskuntiemme keskusteluun asioita, jotka rutiininomaisesti, lähes automaattisesti kielletään - mukaan lukien sekä jumalallisen tarkoituksen ja rakkauden ulottuvuus ja antaa tilaa niille äänille, joita ihmisten valtajärjestelmät eivät halua kuulla", hän sanoi.

 

"Nyky-Euroopassa on paljon voimia, joiden valuuttaa on pelko, joka ei sovi yhteen Jumalan uskollisuuteen luottamisen ja universaalin ihmisarvon tunnustamisen kanssa."

 

Vastauksessaan Williamsin puheeseen pastori Eva Guldanova, Augsburgin tunnustuksen evankelisesta kirkosta Slovakiasta, kiitti Williamsia siitä, että hän käsitteli niitä haasteita, joita uskovaiset ihmiset kohtaavat nykymaailmassa.

 

"Tarinan tai kertomuksen ajatus näyttää olevan keskeisen tärkeä Rowan Williamsin puheenvuorossa", Guldanova sanoi. "Onko tarinallamme mitään arvoa itsessään? Mikä on tarinamme suhde siihen Jumalan kuvaan, joksi meidät on luotu?"

 

Toinen kommenttipuheenvuoron pitäjä, Maria Mountraki Suomen ortodoksisesta kirkosta, kiitti Williamsia siitä, että hän haastoi ihmisten ennakkoluulot, ennakkoluulot ja jakolinjoja luovat asenteet.

 

"Jakamalla narratiivia, joka ylittää rajat ja syleilee muukalaisia elämän lähteinä, kirkko voi auttaa ihmisiä vapautumaan tarpeestaan todistella vanhurskauttaan  ja kontrollin tarpeestaan", Mountraki sanoi. "Se innostaa konkreettiseen toimintaan ja radikaaliin muutokseen."

 

on luettavissa verkossa. 


Euroopan kirkkojen konferenssin (Conference of European Churches, CEC/EKK) yleiskokous järjestetään 14.6.–20.6.2023 Tallinnassa Virossa.  Kokouksen teemana on ”Under God's blessing — shaping the future”. Yleiskokoukseen osallistuu lähes 500 kokousvierasta sekä ekumeenisia ja yhteistyöjärjestöjä eri puolilta Eurooppaa. Suomesta osallistuu kirkkojen virallisia delegaatteja, neuvonantajia, stuertteja eli alle 30-vuotiaita kokousavustajia ja ekumeenisia kumppaneiden edustajia.

Yleiskokous on Euroopan kirkkojen konferenssin ylin päättävä elin, joka kokoontuu viiden vuoden välein. Euroopan kirkkojen konferenssin hallitus vastaa yleiskokousten päätösten toteutumisesta. Tallinnan yleiskokous on järjestyksessään 16., ja kokousta isännöivät Viron jäsenkirkot. 
EKK on ekumeeninen protestanttisten, luterilaisten, ortodoksisten ja anglikaanisten kirkkojen yhteiselin. Siihen kuuluu noin 125 jäsenkirkkoa kaikista Euroopan maista. Konferenssi pyrkii edistämään kirkkojen yhteyttä, rauhaa ja ihmisoikeuksia Euroopassa. 



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräyslupa on voimassa 9.11.2021 alkaen toistaiseksi koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland har ett penninginsamlingstillstånd beviljat av Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingstillståndet är i kraft fr.o.m. 9.11.2021 tills vidare i hela Finland föruton på Åland.