SEN:n hallitus ja henkilökunta Tampereella

Yksi merkki on meille annettu, yksi usko on meille välitetty. Merkki uskon jatkuvuudesta on on risti. Piispa Matti Repo kantaa piispanristiä, joka on lahja kuningas Kustaa IV Adolfilta 1800-luvun alkuvuosilta. Matti Repo on Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallituksen varapuheenjohtaja ja hän oli kutsunut hallituksen ja henkilökunnan kokoustamaan Tampereelle 27.5.2014. Kokous pidettiin tuomikapitulissa. Päivän ohjelmaan liittyi myös vaellus Pyynikinharjulle. Vaelluksen hartaus pidettiin piispantalon kappelissa.

Tuomiokapitulin istuntosalissa on vaikuttava muotokuvagalleria 21 aikaisemmasta hiippakunnan piispasta. Matti Repo on hiippakunnan 36. piispa. Muotokuvat esittävät piispoja alkaen Juhana Gezeliuksesta 1700-luvun alkupuolelta. Hiippakunnan historia ulottuu jo vuoteen 1554, jolloin kuningas Kustaa Vaasa jakoi koko Suomen käsittäneen Turun hiippakunnan kahteen osaan. Turun hiippakunnan lisäksi syntyi Viipurin hiippakunta. 

Viipurin jouduttua isonvihan jälkeen Venäjän haltuun piispanistuin siirrettiin 1723 Porvooseen ja hiippakunnan nimeksi tuli Porvoon hiippakunta. Kun 1923 perustettiin uusi, maamme ruotsinkielisen väestön käsittävä hiippakunta keskuspaikkanaan Porvoo, kaupungissa kaksi vuosisataa ollut piispanistuin muutettiin Tampereelle. Hiippakunnan nimi vaihtui Tampereen hiippakunnaksi. Tampereen hiippakuntaan kuuluivat alkuaan myös Uudenmaan läänin seurakunnat, kunnes niistä 1959 muodostettiin Helsingin hiippakunta.

Piispa Matti Repo tuntee hiippakuntansa historian ja nykypäivän. Hänellä on erinomainen kertomisen taito, jonka ansiosta kuulijaa ketterästi kuljetetaan kapitulin menneen ajan kuvioissa nykyisyyttä unohtamatta.

Kävellessämme kohti Pyynikinharjua, saimme piispalta esittelyn kävelyreitin merkittävistä kohteista. Yksi keskeinen on Koulukadun kenttä, jolle tuli vuonna 1956 Tampereen ensimmäinen tekojäärata. Tällä jäädyttämisellä on ollut keskeinen merkitys Tampereelle sen kohoamisessa maamme jääkiekon ykköskaupungiksi.

Arkkitehtuurin helmi Pyynikillä

Vuodesta 1937 lähtien Tampereen piispat ovat asuneet luonnonkauniin harjun rinteelle rakennetussa Piispantalossa, joka on arkkitehti Gunnar Wahlroosiin käsialaa. Talon alakerrassa ovat edustustilat, piispan työhuone ja kirjasto sekä kappeli. Yläkerta on piispan yksityisasuntona. Wahlroosin arkkitehtuuri oli 1930-luvulla muuttunut klassismista kohti funktionalismia. Gunnar Wahlroosin muita tunnettuja töitä ovat Turun Martin kirkko ja Jyväskylän Schaumanin linna.

Piispantalon edustustilat muodostavat kauniin tilaketjun lukuisine taideteoksineen ja yksityiskohtineen. Vaikuttavat seinämaalaukset on toteuttanut arkkitehti Gunnar Wahlroosin sisko, taiteilija Anna Huss-Wahlroos.

Ison salin seinällä on puhutteleva maalaus perustuu Luukkaan evankeliumin kohtaan, jossa

Jeesus sanoi Simonille: "Älä pelkää, tästedes sinä saat saaliiksi ihmisiä".

Kappelin krusifiksi on Oberammergaun mestarien työtä. Piispa Aleksi Lehtosen (piispana 1934–1945) itse valitsema krusifiksi saatiin lahjaksi Saksasta. Wahlroosille ominainen klassistinen koristelu näkyy myös muuten funktionalistisen talon julkisivun yksityiskohdissa, kuten kaariaiheisissa ovissa ja ikkunoissa.

Kauniissa kappelissa vietimme piispan johdolla päivärukoushetken. Sen jälkeen istahdimme hetkeksi virvokkeiden äärellä rakennustaiteen helmen suomaan suojaan. Muutaman päivän ajan jatkunut hellesää oli yhtäkkiä muuttunut kylmän tuulen tuiverrukseksi ja viehättävissä sisätiloissa viivähtäminen tuntui juuri sopivalta. Kuuntelimme kiinnostuksella taloon liittyviä kiintoisia kertomuksia.

Vaellus jatkui ja Pyynikinharjulle saavuttuamme nousimme kauniin punagraniittisen jo 80 vuotta vanhan näkötornin huipulle. 

Apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolhon suunnittelema 26-metrinen torni seisoo 152 metrin korkeudella merenpinnasta Pyynikinharjun laella. Rakennusaineena toiminutta punagrantiittia on tuotu aikoinaan Ahvenanmaalta Tampereelle suurin määrin.

Tornista avautuu joka suuntaan esteetön näköala. Huipulla tuuli, mutta se ei estänyt meitä ihailemasta Näsi- ja Pyhäjärven maisemia ja tarkastelemasta kaupungin maamerkkejä.

Piispa Matti kertoi Tampereen teollistumisen historiasta, johon aikanaan liittyi Tammerkosken valjastaminen teollisuuden palvelukseen ja hyvinvoinnin tuottamiseen. Tähän liittyy myös kaupungin hengellisen elämän kehittyminen. Tunnettujen tehtaiden johdossa oli hengellisesti valveutuneita henkilöitä, jotka ajattelivat myös työntekijöidensä parasta, eivät vain yrityksensä tuottoa. Tähän ajattelutapaan nivoutuu esimerkiksi Finlaysonin kirkko. Piispan kertomuksessa sivuttiin myös 1800-luvun Raamattujen levittämistä ja painamista sekä englantilaisia matalakirkollisia liikkeitä, kveekareita ja gossner-liikettä.

Näkötornissa toimii kuuluisa ja erittäin suosittu kahvila, joka on tunnettu erityisesti tuoreista munkeistaan. Kahvila on avoinna joka ikinen päivä, myös juhannus- ja jouluaattona! Maittavat munkkikahvit nautimme ja vaellus päättyi yhteisesti laulettuun suvivirteen.

Antoisasta päivästä virkistyneinä me vieraat kiitimme isäntäämme ja lähdimme kukin omaan kaupunkiimme

Tampere mielissämme.

Teksti ja kuvat: Sirpa-Maija Vuorinen

Klikkaa kuvaa, niin se avautuu suurempana

Virrasta voimaa: mikä tekee hyvän kaupungin? Kiintoisaa luettavaa Tampereen teollistumisen nivoutumisesta kirkollisen elämän kehittymiseen. Piispa Matti Revon esitelmä 19.5.2012.

Virrasta voimaa: mikä tekee hyvän kaupungin?

Tampere
on monena vuonna voittanut suomalaisten äänestyksen houkuttelevimmasta kaupungista.
Kaupunkeja on pisteytetty erilaisin perustein, mukaan lukien sijainti,
työpaikat, palvelut, kulttuu...