Suomen evankelis-luterilainen kirkko laati helluntaiherätyksen ja Vapaakirkon kanssa yhteenvedot kastekeskusteluista

Uuden sukupolven myötä on tullut ajankohtaiseksi päivittää tämänhetkistä keskustelutilannetta. Suomen ev.-lut. kirkolla  on ollut neuvottelukunnat vuodesta 1985 Vapaakirkon kanssa ja vuodesta 1996 helluntaiherätyksen kanssa. Neuvottelukuntien puheenjohtajina toimivat tällä hetkellä piispat Teemu Laajasalo ja Tapio Luoma. Ajankohtaisten ja käytännön asioiden lisäksi on käsitelty myös teologisia kysymyksiä.

Viime vuosien kastetta käsitelleistä keskusteluista on nyt laadittu yhteenvedot. Kyse ei ole virallisista oppikeskusteludokumenteista, mutta silti informatiivisista koosteista käsitysten yhtäläisyyksistä ja eroista. On tärkeää, että myös perinteisesti herkistä aiheista on voitu keskustella hyvässä ja rakentavassa hengessä.

Keskusteluissa on voitu todeta, että voimme yhdessä tunnustaa sellaisen kasteen, jonka kristillisen uskonsa tunnustanut, aiemmin kastamaton on saanut ja joka on toimitettu upotuskasteena Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Peruseroksi jää edelleen se, että luterilaiset voivat tunnustaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen vedellä toimitetun kasteen, mutta helluntailaisten ja vapaakirkollisten mukaan kastetta tulee edeltää kastettavan tunnustama usko.

Silti helluntailainenkin osapuoli toteaa, että ”sylilapsena kastettu luterilainen voi kuitenkin olla todellinen kristitty”. Vapaakirkon yhdyskuntajärjestyksen mukaan kirkko opettaa uskovien kastetta, mutta joissakin Vapaakirkon seurakunnissa voidaan täysjäseneksi hyväksyä ”sydämen uskon” perusteella myös lapsena kastettu luterilainen ilman uskovien kastetta.

Yhteenvedot kasteesta pdf-versioina:

Lisätietoja:

Tomi Karttunen, johtava asiantuntija, teologia ja ekumenia, Suomen ev.-lut. kirkkohallitus

, p. 050-594 1713