Suositus kirkoille lausunnosta kristityiksi kääntyneistä turvapaikanhakijoista

Suomen Ekumeeninen Neuvosto käynnisti syksyllä 2016 yhteistyöneuvottelut Maahanmuuttoviraston kanssa kristityiksi kääntyneistä turvapaikanhakijoista. Kirkkojen kannalta oli huolestuttavaa, että kirkkojen jäsenet olivat joutuneet turvapaikkapuhuttelussa uskonsa vuoksi kyseenalaiseen valoon. Maahanmuuttoviraston kannalta taas oli hankalaa tietää, kuka oikeasti oli kääntynyt kristityksi ja kuka käytti kääntymistään pelkästään syynä turvapaikan saamiseen. Molempia tahoja huolestuttivat sellaiset kääntymiset, joissa kristityksi kastettu ei tiennyt esimerkiksi kasteen merkitystä. 

Suomen Ekumeenisen Neuvoston ja Maahanmuuttoviraston neuvotteluissa 5.12.2016 sovittiin, että kirkot /seurakunnat kirjoittaisivat kristityiksi kääntyneistä turvapaikkaa hakevista jäsenistään lausunnon Maahanmuuttovirastoa varten, mikäli he näin haluavat.

Kaste on kristillisten kirkkojen vahva elementti, joka liittää ihmisen yhteiseen uskoon ja kristillisen yhteisön jäseneksi. Tämä liittäminen ja liittyminen ovat avainasemassa kirkkojen toiminnassa, vaikka kastekäsitykset eri kirkoissa vaihtelevat. Näissä tapauksissa kyseessä on kuitenkin yleisemmin aikuisena toimitettava kaste, jonka perusteet ja käytännöt eri kirkoissa ovat varsin lähellä toisiaan. Kirkoissa ja niiden seurakunnissa on käytössä mm. riittävä ja monipuolinen kasteopetus, joka pidetään ennen kastetta. Kasteopetus tai seurakunnan pastorin kanssa käydyt keskustelut vahvistavat käsitystä siitä, kuka kastetaan ja milloin kasteen voi antaa. Kääntyminen kristityksi on oma prosessinsa. Se ei liity turvapaikan saamiseen. Sen sijaan kristilliseen yhteisöön liitettyjen usko ja yhteys sekä seurakunnan tuki jäsenilleen ovat kirkoille merkityksellisiä. Osallisuus seurakuntaan toteutuu yksilöllisellä tavalla. Kaikki yhteisöissä sisällä olevista eivät ole saaneet kastetta. Lausunnon voi kirjoittaa myös kasteopetuksessa olevista.

Lausunto tulisi liittää joko ennen puhuttelua lähetettäviin asiakirjoihin kastetodistuksen kanssa tai hakija voi lisäselvitysten yhteydessä lähettää sen Maahanmuuttovirastoon puhuttelun jälkeen. Mikäli lausunto on etukäteen saatavissa asiakirjoissa, viraston työntekijä saisi siitä tietoa ja voisi käyttää sitä pohjana puhuttelussa.

Lausunnossa tulisi olla seuraavaa:

1)        Turvapaikanhakijan henkilötiedot

2)        Hakijan suostumus/pyyntö lausunnosta ja ymmärrys siitä, mitä lausunto sisältää

3)        Mikäli henkilö on jo kastettu, kastepäivä, -paikka ja -aika

4)        Mihin kirkkoon ja seurakuntaan hakija kuuluu tai tulee kuulumaan

5)        Kasteopetuksen kieli, ajankohta ja tuntimäärä

6)        Lausunnonantajan käsitys hakijan uskonnollisesta vakaumuksesta ja sen perusteet

7)        Lausunnonantajan näkemys hakijan osallistumisesta kristilliseen toimintaan ja sen perusteet

8)        Lausunnonantajan suhde hakijaan, tieto siitä, mihin lausunnon tiedot perustuvat

9)        Lausunnonantajan asema kristillisessä yhteisössä, nimi ja yhteystiedot

Lausunnonantajan tulisi olla valmis yhteydenottoon Maahanmuuttovirastosta, mikäli turvapaikanhakija antaa siihen suostumuksensa. Näin voidaan vielä varmistaa puuttuvia tietoja tai kysymyksiä. Lausunnonantajan tulee 1) tuntea henkilökohtaisesti kristityksi kääntynyt sekä 2) olla kirkon tai seurakunnan luotettu jäsen. Lausunto on luottamuksellinen ja käytettävissä vain tässä asiayhteydessä. 

Kysymykset lausunnon osalta voi osoittaa joko oman kirkon maahanmuuttotyötä tekevälle asiantuntijalle tai Suomen Ekumeeniselle Neuvostolle.

25.1.2017

Suomen Ekumeenisen Neuvoston puolesta

Mari-Anna Pöntinen

pääsihteeri

______

Kuva: Jakrit Tamnakpho, freeimages.com