Svitlana Tihanovskaja kehotti puheessaan Euroopan kirkkoja rukoilemaan Valko-Venäjän ja Ukrainan ihmisten puolesta ja korottamaan äänensä "todellisen rauhan, todellisen veljeyden ja todellisen rakkauden" puolesta. Hän pohti, miten Euroopan kirkot voivat puolustaa moraalisia arvoja ja vapautta.

"Rukoilkaa kärsivien puolesta, poliittisten vankiemme puolesta, rukoilkaa Valko-Venäjän kansan puolesta ja hänen vapautumisensa tyranniasta, rukoilkaa Ukrainan kansan puolesta ja hänen vapautensa ja turvallisuutensa puolesta."

Hän puhui Valko-Venäjän poliittisesta tilanteesta ja Ukrainan sodasta ja kuvasi molempia veljesten väliseksi konfliktiksi, jossa hyökkääjä vääristelee veljeyden käsitettä vahvistaakseen valta-asemaansa. "Kun imperiumit puhuvat veljeydestä, ne pyrkivät kuristamaan pienemmät kansat ja maat "veljelliseen" syleilyynsä", hän sanoi.

"Todellisen veljeyden pitäisi olla tunne tasa-arvosta: se edellyttää tasa-arvoa. Todellinen veljeys ei pyri riistämään tai vahingoittamaan", poliittinen johtaja totesi. Valko-Venäjällä naisilla ja uskovilla on tärkeä rooli näiden arvojen ylläpitämisessä.

Kirkot ja kirkon johtajat ovat kuitenkin Valko-Venäjän konfliktin molemmin puolin. Monet ovat vaarantaneet vapautensa ja jopa henkensä puolustaakseen väkivallattomuuden ihanteita, kun taas toisista on tullut väkivallan, sodan siunaamisen ja sorron rikoskumppaneita. "Sortohallitukset pyrkivät aina kontrolloimaan uskovia - ahdistelemalla, manipuloimalla ja joskus jopa etuoikeuksilla - ostamalla kirkon johtajien lojaalisuuden", Tihanovskaja sanoi.

Tämän päivän Euroopassa uskonnollisilla yhteisöillä ja uskovilla ihmisillä "voi olla tärkeä rooli yhteiskuntarauhan luomisessa, toivon ylläpitämisessä tyrannian edessä ja demokraattisen muutoksen edistämisessä", Tihanovskaja totesi lopuksi. - "Ihmiset, joiden usko opettaa heitä olemaan tappamatta, varastamatta tai vannomatta väärää valaa, jotka kunnioittavat Jumalaa enemmän kuin poliittisia johtajia ja joiden moraalista voimaa usko vahvistaa, ovat äärimmäisen vaarallisia diktatuureille ja erittäin tarpeellisia demokratioille."

Valko-Venäjän demokratialiikkeen johtaja kehotti kirkon johtajia toimimaan pikaisesti ja käyttämään arvovaltaansa Valko-Venäjän ihmisten tukemiseksi: vaatimaan poliittisten vankien vapauttamista, erityisesti niiden, joilla on ennestään sairauksia, kuten syöpä ja diabetes, vaatimaan pääsyä sielunhoitoon, pitämään yhteisiä jumalanpalveluksia ja rukouksia Valko-Venäjän puolesta sekä edistämään vuoropuhelua.

Venäjän aloitettua hyökkäyksensä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 Tihanovskaja muotoili uudelleen oppositioliikkeen johtoa luomalla liikkeen päätöksentekokeskuksen ja toimimalla sen puheenjohtajana. Tihanovskaja johdolla valkovenäläiset sodanvastaiset aktivistit harjoittivat maanalaista vastarintaa Valko-Venäjällä sabotoimalla venäläisjoukkojen rautatiekuljetuksia sekä lähettämällä vapaaehtoisiksi Ukrainan puolesta taistelevia valkovenäläisen yksiköitä.

Valko-Venäjän demokraattisen liikkeen johtajana hän on vieraillut 28 maassa, kerännyt tukea ja ajanut yli 1500 poliittisen vangin vapauttamista ja rauhanomaista vallanvaihtoa vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien avulla.  Tapaamisissa presidentti Bidenin, liittokansleri Merkelin, presidentti Macronin, presidentti von der Leyenin, presidentti Charles Michelin, pääministeri Trudeaun ja muiden maailman johtajien kanssa Tsikhanouskaja korosti, että Valko-Venäjän diktatuurin toimiin on vastattava rohkeammin.

Tihanovskaja tarina alkoi, kun hän lähti presidenttikisaan sen jälkeen, kun hänen miehensä Siarhei Tsikhanouskij pidätettiin presidenttiehdokkuutensa ilmaisemisen vuoksi. Lukašenka hylkäsi hänet julkisesti "kotiäidiksi" ja sanoi, ettei naisesta voi tulla presidenttiä. Siitä huolimatta Tsikhanouskaja yhdisti ja johti menestyksekkäästi demokraattista koalitiota. Pakotetun maanpakolaisuutensa jälkeen Sviatlana Tihanovskaja innoitti Valko-Venäjällä ennennäkemättömän rauhanomaisiin mielenosoituksiin, joissa joissakin mielenosoituksissa oli satojatuhansia ihmisiä. Kun sota alkoi, Svitlana Tihanovskaja julisti sodanvastaisen liikkeen estääkseen Valko-Venäjän osallistumisen Ukrainan vastaiseen sotaan. Joukkokampanja ja kymmenet sabotaasit estivät venäläisten joukkojen pääsyn Ukrainaan Valko-Venäjän alueelta.

Vuosina 2020-2023  tuli demokratian ja vahvan naisjohtajuuden puolesta käytävän rauhanomaisen taistelun symboli. Kymmenien muiden tunnustusten joukossa hän on saanut Euroopan parlamentin myöntämän Saharov-palkinnon, 2022 International Four Freedoms Award -palkinnon ja Kaarle Suuren palkinnon. Vuosina 2021 ja 2022 Liettuan presidentti Gitanas Nauseda ja Norjan parlamentin jäsenet ehdottivat häntä Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.