Tavoitteena yhdenvertainen Suomi  - Suomen Ekumeenisen Neuvoston vastaus kirjalliseen kuulemiseen

Suomen Ekumeenisen Neuvoston Yhdenvertaisuusjaosto osallistui valtioneuvoston asettaman, tiedonantoa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä valmistelevan työryhmän pyynnöstä kirjalliseen kuulemiseen 7.8.2023. Kuuleminen oli mahdollisuus kommentoida vastaamalla lyhyesti kolmeen kysymykseen. Kirjallisia kuulemisia tullaan hyödyntämään tiedonannon valmistelussa sekä hallitusohjelmaan sisältyvien toimintaohjelmien valmistelun käynnistämisessä. 
Vastaus kirjalliseen kuulemiseen kokonaisuudessaan:

1.     Mitkä ovat mielestänne Yhdenvertainen Suomi -ohjelman kolme keskeisintä tavoitetta, joihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota?

Näkemyksemme mukaan yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa tulisi saada perusteet kuntoon huolehtimalla siitä, että huomioidaan yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuus ja edistetään aktiivisesti perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia. Tulisi huomioida Suomelle annetut kansainväliset ihmisoikeussopimusten valvontaelinten antamat suositukset. Kristillisen ymmärryksen mukaan jokainen ihminen on arvokas Jumalalle. On kasvatettava ja vahvistettava aktiivisesti tietoisuutta rasismista ja sen eri muodoista (4) sekä puututtava vihapuheeseen systemaattisella toiminnalla ja yhteistyöllä (7). Nämä tavoitteet edistävät myös muita esitettyjä tavoitteita. Tietoisuutta rasismista ja se eri muodoista tulisi suunnata sekä viranomaisille että kansalaisille, jotta ihmiset oppisivat ymmärtämään yhdenvertaisuuden tärkeän merkityksen. Viranomaisten osaaminen auttaa kehittämään rakenteita paremmiksi, jotta ne ottavat huomioon myös tiettyjen ryhmien erityistarpeet. On siis korostettava aktiivista puuttumista rasismiin, sillä muutosta parempaan ei synny, jos ollaan hiljaa. Näkemyksemme mukaan on tärkeää, että johtajat ja vaikutusvaltaisissa asemissa olevat näyttävät esimerkkiä ja sanovat ääneen, jos huomaavat yhteisöissään rasistista toimintaa tai puhetta. Rasismin torjunnan tulee näkyä sekä sanoissa että teoissa. On edistettävä hyvää keskustelukulttuuria, johon ei kuulu vihapuhe tai häirintä. On myös torjuttava naisvihamielistä puhetta ja on kiinnitettävä erityistä huomiota naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja puututtava siihen, sillä Suomi on edelleen yksi Euroopan unionin vaarallisimmista maista naisille ja tytöille.

On puututtava myös uskonnolliseen syrjintään ja uskontoihin liittyviin vihapuheisiin (islamofobia, afrofobia, antisemitismi). Haluamme kiinnittää huomiota erityisesti positiiviseen uskonnonvapauteen eli näkyvään oikeuteen harjoittaa omaa uskontoa. Pidämme erityisen tärkeänä, että jatketaan hyvien väestösuhteiden politiikan kehittämistä ja varmistetaan turvallinen arki kaikille (5). Turvallisen tilan luominen ihmisille edistää yhteiskuntarauhaa ja kykyämme puolustaa yhteiskuntaamme ulkopuolisilta uhilta. Myös kykymme kohdata yhteiskunnassa erilaisia kriisejä paranee sekä yksilöllisellä tasolla että yhteisöjen tasolla. Hyvien väestösuhteiden kehittämisessä tulisi ottaa huomioon sisäinen turvallisuus ja ohjelmassa mainittu Poliisin ennalta estävän työn strategian (2019-2023) painotus hyvistä väestösuhteista ja yhdenvertaisuuden toimenpiteiden edistämisestä sekä polarisaation torjunnasta. Korostamme myös, että on keskeistä turvata yhdenvertaiset koulutuksen mahdollisuudet kaikille ja riittävästi resursseja eri tukipalveluihin.

2.     Mitkä ohjelman toimenpiteistä ovat olleet erityisen hyödyllisiä?

Kannustamme jatkamaan kasvatus- ja koulutustyötä sekä korjaamaan rakenteita yhdenvertaisemmiksi.

3.     Mitä muita asioita haluatte nostaa esille yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa?

Yhdenvertainen Suomi- toimintaohjelman toimeenpanossa tulisi tunnistaa ja huomioida erityisen haavoittuvat ihmisryhmät ja eri elämäntilanteiseen liittyvät kerrostuneet ongelmat, kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys, erilaiset työllistymisen esteet, lapsiperheköyhyys, päihderiippuvuus, mielenterveyden ongelmat, ongelmat kotouttamisessa jne. Vaikeissa elämäntilanteissa ihmisen elämässä on usein monia kerrostuneita haasteita, jolloin tarvitaan erityistä tukea ja on myös kiinnitettävä huomiota ylisukupolviseen huono-osaisuuteen ja katkaistava se yhteiskunnan turvaverkkojen avulla. Palveluihin pääsyn vaikeus ja pirstaleisuus vaikeuttaa tilanteita entisestään. Yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita on tärkeä purkaa oikea-aikaisilla palveluilla, joihin pääsy tulee turvata myös niille, joilla on digitaalista osattomuutta tai kielitaidon puutteita. Elinkustannusten nousu on vaikeuttanut monien elämää ja lisäksi sotatila Ukrainassa luo epävarmuutta. Sosiaaliturvan tulisi olla riittävä kattamaan kasvaneet elinkustannukset.

 Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelma tunnistaa kolmannen sektorin keskeisen roolin rasismin vastaisessa työssä ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä. Huolemme liittyy suunniteltuihin sosiaali- ja terveysalan järjestöihin ja muiden vastaaviin toimijoihin kohdistuviin leikkauksiin. Jotta järjestöt voivat tehdä osallisuutta vahvistavaa työtä ja tukea vaikeissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, on järjestöjen toimintaedellytykset turvattava.

Suomen Ekumeenisen Neuvoston Yhdenvertaisuusjaoston puolesta,
puheenjohtaja Saija Kainulainen